TÄMÄNKIN joulun rauhallisiin hetkiin tiivistyy monessa perheessä iso osa Suomessa parhaillaan käytävästä lukemiskeskustelusta. Moni pieni lapsi istuu aikuisen vierellä ja kuuntelee, kun hänelle luetaan lahjakirjaa ääneen. Moni lapsi myös näkee, kuinka hänen ympärillään suorastaan ahmitaan paketeista avattuja kirjoja. Niiden sisällöistä myös vaihdetaan ajatuksia.
”Ääneen lukeminen on koko perheen hyvinvoinnin edistämistä, joka heijastuu monin tavoin lapsen aikuisuuteen asti”, tiivisti lastenkirjallisuuden asiantuntija ja tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen HS:n haastattelussa joulukuun alussa.
Hän ei haluaisi puhua lukemisesta harrastuksena. Se tuo mukanaan suorittamisen maun. Pikemminkin kyse on heittäytyvästä, pitkäjänteisestä tekemisestä.
HEIKKILÄ-HALTTUNEN on varmasti oikeassa. Suhde kirjoitettuun sanaan voi jäädä etäiseksi, jos lukemiseen liittyy lapsen näkökulmasta enemmän käskytystä ja pakkoa kuin vanhempien tarjoamaa luontevaa esimerkkiä.
Samaan aikaan, kun Helsingin ytimeen on juuri avattu upea keskustakirjasto Oodi, lasten ja nuorten lukeminen on notkahtanut tilastojen valossa huolestuttavasti.
Tutkijat, opettajat, virkamiehet ja kirjallisuuden asiantuntijat ovat jo vuosia soitelleet hälytyskelloja. Lukemisen väheneminen edistää eriarvoistumista, heikentää lähdekriittisyyttä ja kaventaa vuorovaikutustaitoja. Sen sijaan aktiivinen lukeminen lisää yleissivistystä ja kehittää ajattelua sekä keskittymiskykyä, kuvaili Äidinkielen opettajain liitto lausunnossaan viime vuonna.
OVATKO lukemisen mahdollisuudet heikentyneet lapsilla ja nuorilla?
Tutkijat Hannu Salmi ja Helena Thuneberg ovat kiinnittäneet huomiota kysymykseen liittyviin arkisiin tilanteisiin. He pohtivat sitä, korreloivatko Pisa-tutkimuksen lukutaitopisteiden heikentyminen ja Aku Ankka -lehden levikinlasku kuluneiden 15 vuoden aikana. Näin voi olla.
”Tämä saattaa olla hyvin kiinnostava indikaattori. Kysymys ei ole ainoastaan lukemisesta koulussa tai siellä lukemaan oppimisesta. Vaikuttaa siltä, että lukemisen lähteet ovat yleisesti ottaen vähentyneet”, professori Salmi sanoo.
Pisan lukutaitopisteet määrittyvät sekä mekaanisen lukutaidon että luetun ymmärtämisen kautta. Kun mekaaninen lukutaito alkaa rapistua, vaikuttaa se suoraan luetun ymmärtämiseenkin.
MIKÄ NEUVOKSI? Helena Thunebergin mielestä digitaalinen maailma imee lapset mukaansa, mutta silti älypuhelinten ei tarvitse olla täydellinen vastakohta lukemiselle.
”Jos lapsi on kiinnostunut Minecraft-pelistä kännykällä tai tietokoneella, hän todennäköisesti kiinnostuu myös asiaa käsittelevästä kirjasta. Siellä on aiheesta syventävää tietoa”, hän sanoo.
Kun helposti ajattelemme lukemista koulukirjoina tai kaunokirjallisuutena, lukutaito määrittyy yhtä lailla esimerkiksi sarjakuvien, television käännöstekstitysten ja lukemista kannustavien digitaalisten mobiilisisältöjen kautta, Thuneberg ja Salmi muistuttavat.
TILANTEEN huolestuttavuus riippuu tarkastelukulmasta ja -iästä.
Päivälehtimarkkinassa on havaittavissa erityisen myönteistä kehitystä nuorten aikuisten kohdalla. Se näkyy esimerkiksi Helsingin Sanomien tilauksissa.
Toisin kuin vielä muutamia vuosia sitten yleisesti väitettiin, nuoret ovat kiinnostuneita syvällisistä ja pitkistä journalistisista artikkeleista. He ovat myös valmiita maksamaan sisällöistä. Kehitys on johtanut siihen, että HS:n kokonaistilausmäärä on kasvussa jo toista vuotta peräkkäin.
Kun käänne tapahtui viime vuonna, oli se ensimmäinen kerta 25 vuoteen. Tämä kasvu on perustunut nimenomaisesti nuorten lukijoiden digitaalisten tilausten voimakkaaseen kasvuun. Nuoret lukevat lehtensä pääasiassa matkapuhelimilla.
SUOMI oli sata vuotta sitten kehitysmaa. Silti suomalaisista lähes 95 prosenttia osasi lukea, vaikka kansakoulu tuli pakolliseksi vasta 1920-luvulla. Perintöä kannattaa vaalia, koska hyvä lukutaito on avoimen demokratian ja terveen kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä.
Siksi jouluisten lukemishetkien laajentaminen osaksi perheiden ympärivuotista arkea olisi lapsille juuri nyt hyvin arvokas lahja.
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.
Helsingin Sanomat on osa Sanoma-konsernia, joka julkaisee myös Aku Ankka -lehteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti