Olemme viimeksi käyneet Selkäsaaressa viime viikon keskiviikkona 01.08.2018.
Päätimme lähteä tänään aamupäivällä pistäytymään = käväisemään Selkäsaaressa. Hahtisaareen totesimme, että hankalanoloinen pohjoistuuli saattaa rassata saaresta pois lähtemistä iltapäivällä.
Selkäsaaren pohjoispäädyn "rantaamme" oli helppo ajella, vaikka vesi ei ollut kovin korkealla. Rannassa totesimme taas, että hirviä oli ollut useita liikkeellä.
Tällä kerralla jouduimme vähäiset tavaramme kantamaan - mukana oli myös uusi vesikärryn rengas.
Pistin renkaan paikoilleen ja tuunasin paria onkivapaa. Yritin ottaa käyttöön myös kaksi aivan upouutta vapaa mutta...
Kyllä taas oli pakko todeta, että osittain nykyvavat ovat kertakaikkisen "äläskelpoisia".
Nimenomaan siiman kiinnityskohta on suunnittelun osalta aivan onneton. Eipä ihme, että edesmennyt kalakaverini katkaisi aina teleskooppivavan viimeisen pätkän ja "seppäsi" siihen oma virityksen, joka piti.
Vaimoni käväisi metsälenkin. Ei kuulemma tarvitse marjojen perään haikailla...
Kahvittelun jälkeen lähdimmekin kotimatkalle. Puuskittainen pohjoistuuli aiheutti taas päänvaivaa. Kertakaikkiaan matalasta rannasta on matalanveden aikaan hankala lähteä.
Lievää suuremman ähellyksen jälkeen se kyllä onnistui, kun uskalsimme käynnistää koneen trimmillä äärirajoille ajettuna entistä aikaisemmin...
Kävipä taas takaraivossa ajatus, että tällaisilla, hankalilla "vesikeleillä" olisi mukava käyttää Kemin kaupungin aikanaan = toivottavasti pian ruoppauttamaa väylää ja teettämää laituria niemennokan toisella puolella."
Mukava pikakäynti saaressa kaikesta huolimatta taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti