Takavuosina kirjoitin päntiönään, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Varsinkin kun jo siihen aikaan kasoissa oli jo yli miljardin euron edestä tavaraa. Onneksi valtio (me) tuli hätiin, vaikka epäilys oli suuri...
Suora nettilainaus Tekniikka&Talous-lehdestä hiukan tuunattuna:
”Tästä tulee erittäin kannattava yritys”
Talvivaara-kohu on laantunut omistajan vaihduttua kaksi vuotta sitten. Toimitusjohtajan mukaan Terrafamen kaivos tuo tänä vuonna enemmän rahaa kuin vie.
Työjuhdat. Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen nojailee kiviautoon, joka kuljettaa vuorokaudessa louhetta 10 000 tonnia. Viime vuonna Sotkamon kaivoksen tuotanto kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna.
Tuskin monikaan aloittaa päiväänsä kuten kaivosyhtiö Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. Lukkaroinen on innokas koripallomies, mutta aamulla tabletista ei kuitenkaan lävähdä ensimmäiseksi esiin Lauri Markkasen yön pistesaldo.
”Kyllä minä joka aamu ensimmäisenä katson nikkelin hinnan”, Lukkaroinen toteaa.
Viime aikoina hintaa onkin ollut mukava seurata, sillä se on ollut rivakassa nousussa. Tämä näkyy suoraan sotkamolaisen kaivosyhtiön tuloksessa.
Lukkaroinen on ollut kaksi vuotta Terrafamen eli entisen Talvivaaran kaivoksen vetäjä.
Terrafame perustettiin kesällä 2015, kun Talvivaara ajautui valtion syliin.
”Kun minua kysyttiin toimitusjohtajan tehtävään, en tiennyt kaivoksesta paljoakaan vaan olin lehtitietojen varassa. Ensin piti kysyä, mikä tämä Terrafame oikein on. En myöskään ollut koskaan käynyt Sotkamossa”, Lukkaroinen muistelee lähtökohtiaan.
TKK:n koneosastolta vuonna 1990 valmistuneen Lukkaroisen tausta on pääosin suomalaisessa ja kansainvälisessä kemian- ja metsäteollisuudessa.
Mikä sai miehen hyväksymään pestin, joka ei todellakaan ollut maailman houkuttelevin? Talvivaarahan oli paininut vuosia suurissa ympäristö- ja muissa vaikeuksissa, ja kaivoksen tuotantokin oli ollut pysäytettynä ennen Terrafamen aloittamista.
”Olihan tämä haastava ja tälle alueelle erittäin merkittävä keissi. Minut vakuutti eniten se, että Terrafamen hallituksessa oli puheenjohtaja Lauri Ratian lisäksi muutakin arvostettua väkeä”, Lukkaroinen sanoo.
Millainen tiekartta kaivoksessa sitten laadittiin toiminnan uuden vaiheen käynnistyttyä?
Lauri Ratia kertoi suuntaviivat heti Terrafamen aloitettua: tavoite oli yltää kahden vuoden kuluessa 18 miljoonan malmitonnin tuotantoon ja kassavirran pitäisi kääntyä positiiviseksi vuosien 2017–2018 vaihteessa. Tavoitteita pidettiin yleisesti kovina.
”Tuotannon määrissä on menty suunnitelmien mukaan, ja kassavirrankin pitäisi olla positiivinen tämän vuoden lopulla”, Lukkaroinen kertoo.
”Ensimmäinen tehtävä oli uudistaa kaivoksen johtamis- ja turvallisuuskulttuuri. Prosessiteollisuudessa turvallisuus ja tuotannon tehokkuus kulkevat käsi kädessä.”
Tekemisen kulttuurin muutos onkin ollut Lukkaroisen mukaan merkittävä.
”Uskaltaisin sanoa, että olemme tehneet Suomen ennätyksen muuntautumisessa heikohkosta oppilaasta priimusluokkaan.”
Kun Terrafame aloitti, tapaturmataajuus oli liki 35, nyt se on 3,5. Luku kertoo poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti.
”Käytännön tavoite oli, että saisimme biokasoista liukenemaan metallia.”
Suuri ongelma oli edellisen omistajan epäonnistuminen veden käsittelyssä. Omistajan vaihtuessa kaivosalueella pursusi kymmenen miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä, jolla täytettiin muun muassa avolouhosta.
”Keskeistä oli saada bioliuotus kunnolla toimimaan, koska silloin prosessi haihduttaa tehokkaasti vettä. Tähän päästiin muun muassa pienentämällä liuotuskasoissa olevan murskeen raekokoa. Onnistuimme myös sitomaan ongelmia aiheuttaneen hienon kiviaineksen kiinni malmiin.”
Tällä hetkellä kaivosalueella on vettä alle kolme miljoonaa kuutiota.
”Viime vuonna poistimme alueelta sulfaattia 10 000 tonnia, kun luparaja on 16 300 tonnia.”
Lukkaroinen ei usko ongelmia enää syntyvän, vaikka vuotuinen sademäärä ylittäisi huomattavastikin Kainuulle normaalin 700 millin vuositason. Vuoden 2015 ennätyssateet olivat kaivos- alueella yli tuhat milliä.
Terrafame on kuitenkin hakenut poikkeuksellisten sateisten vuosien varalta lupaa nostaa vuotuiset sulfaattipäästöt 20 000 tonniin.
Kaivoksen ylösajo on edennyt vaiheittain.
Aluksi ryhdyttiin lisäämään nikkeli-koboltin ja sinkin tuotantoa, ja nyt on ryhdytty ottamaan talteen myös kuparia, joka liukenee bioliuotuksessa viimeisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti