SEURAAVA kysymys lienee kysytty melkein kaikilta, jotka ovat hakeneet työpaikkaa:
”Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?”
Nykyään on entistäkin vaikeampaa tietää, mitä siihen pitäisi sanoa. Työelämä on muuttunut nopeaksi, ollaan pätkätöissä ja projektiluontoisissa hommissa.
Arvostavatko työnantajat pitkäaikaisia sitoumuksia vai olisiko fiksua esiintyä dynaamisena nykyihmisenä, joka sanoo, ettei voi tietää missä niin pitkän ajan päästä on?
Kysyimme asiasta Anu Ahokkaalta, joka on henkilöstöpalvelukonserni StaffPointin strategiajohtaja. Yritys on 12 000 työntekijällä Suomen suurimpia työnantajia, joka rekrytoi noin 50 ihmistä päivässä.
Lisäksi Ahokas on työelämän valmentamiseen keskittyneen Spring House Oy:n toimitusjohtaja. Yritys auttaa vuodessa yli 200 000 ihmistä työnhakutaitojen kehittämisessä.
Hänen mukaansa tulevaisuudennäkymistä kysellään lähes joka haastattelussa, koska rekrytointi ja perehdyttäminen aiheuttavat aina kuluja työnantajalle.
”Joissain ammateissa voi mennä helposti vuosikin ennen kuin uusi työntekijä on oppinut työtehtävänsä ja on tuottava organisaatiolleen. Siksi työnantaja toivoo löytävänsä sitoutuneita työntekijöitä.”
Vastaus paljastaa usein, onko työntekijä oikeasti motivoitunut juuri siitä tehtävästä, jota hakee. Se voi kertoa myös kyvystä ajatella abstraktisti ja nähdä nykyhetkeä pidemmälle.
Nyt Ahokas kertoo, miten klassikkokysymykseen vastataan. Monia vinkeistä voi soveltaa työhaastatteluun laajemminkin.
Asennoidu kysymykseen oikein
”Missä näet itsesi viiden vuoden päästä” voi tuntua pelottavalta kysymykseltä, mutta sen voi ottaa myös mahdollisuutena, Ahokas kertoo.
”Kuulitko, sinulle tarjottiin upea mahdollisuus kuvata, mistä unelmoit ja mitä tavoittelet.”
Ota selvää yrityksestä
Hyvän vastauksen antamiseksi täytyy tietää yrityksestä mahdollisimman paljon.
Mihin yritys tähtää viiden vuoden aikavälillä? Haetaanko voimakasta kasvua tai vaikkapa kasvua viennin kautta?
”Omaa osaamista voi myydä niin, että mukauttaa parhaat vahvuutensa yrityksen tulevaisuuden strategiaan”, Ahokas selittää.
Tietysti haettavaa hommaakin pitää miettiä. On eri asia vastata missä näkee itsensä viiden vuoden päästä, jos hakee johtajan positiota kuin vaikka hakiessaan tarjoilijan työtä.
Kerro vahvuuksista konkreettisesti
Omien vahvuuksien kertomisessa ja liittämisessä yrityksen tulevaisuuden strategiaan kannattaa muistaa, että konkreettisuus on kaveri.
Jos olet vaikka älykäs ongelmanratkaisija, sen sanominen ei ole kovin vaikuttavaa. Asia kannattaa mieluummin todistaa esimerkillä:”Viimeisessä tehtävässäni ratkaisin ongelman x, ja se toi yritykselle uuden merkittävän asiakkaan.”
Jos olet kunnianhimoinen, anna siitä esimerkki: ”Uskon, että viiden vuoden päästä olen juuri hypännyt uuteen työtehtävään yrityksessänne. Näen itseni kasvattamassa yritystä asiakastyössä ulkomailla – olenhan käynnistänyt kansainvälistä liiketoimintaa aiemminkin.”
”Näin osoitat, että olet tutustunut organisaatioon, johon haet töihin. Toiseksi kerrot, että sinun tekemisesi vaikuttaa tavoitellun tulevaisuuden saavuttamiseen. Kolmanneksi kerrot siitä uniikista osaamisesta, jonka tuot organisaatiolle.”
Mieti firman kokoa
Isoissa yrityksissä on usein selkeästi viestityt strategiat ja etenemismahdollisuudet.
Pienemmissä yrityksissä ei välttämättä ole näin, joten voi olla hankalaa käyttää yrityksen strategiaa hyväkseen vastatessaan kysymykseen. Pienissä yrityksissä on toisaalta usein enemmän muutoksia kuin vakiintuneissa isoissa firmoissa.
”Hakiessaan pienempään yritykseen voi olla hyvä kertoa omasta valmiudestaan muuttua yrityksen mukana ja osoittaa tällä tavalla sitoutumista.”
Älä pelkää näyttää sitoutumista
Nykyään työelämä on erilaista kuin aiemmin. Ihmiset vaihtavat tehtäviä ja työpaikkojakin nopeasti.
Kannattaisiko siis viisivuotiskysymyksessä osoittaa ymmärtävänsä maailman nopeutta ja esiintyä kunnianhimoisena uratykkinä? ”Saatan olla jossain toisessa yrityksessä, koska työelämä on hektistä ja omat kiinnostuksenkohteeni ovat saattaneet muuttua.”
Joskus tämä voikin olla hyvä strategia, kertoo Ahokas.
”Jos haetaan esimerkiksi muutosjohtajaa lyhyelle aikavälille hoitamaan yhtiön saneerausta, voi olla hyvä, että lyhytaikainen johtaja hoitaa ikävät asiat ja tekee tilaa uudelle johtajalle.”
Yleensä sitoutumista kuitenkin arvostetaan Ahokkaan mukaan edelleen.
”Rekrytointi on aina investointi ja hyvistä osaajista halutaan pitää kiinni. Tämä on tärkeää etenkin asiantuntijatehtävissä, mutta myös suorittavassa työssä: ravintolatoimialalla on huutava pula kokeista ja tarjoilijoista. Työntekijöiden rekrytointi, perehdyttäminen ja hiljaisen tiedon menettäminen on kallista.”
Älä upota päätä pilviin
Muista, että vaikka viisivuotiskysymys on tärkeä, sinua haetaan nimenomaan tässä ja nyt olevaan työtehtävään, ei viiden vuoden päässä olevaan työtehtävään.
”Kysymyksellä rekrytoija saattaa haluta punnita, onko työnhakija todella kiinnostunut juuri tästä tehtävästä. On tärkeää osoittaa, että sytyt juuri tarjolla olevasta tehtävästä, vaikka maalailisit hiukan tulevaisuuden kasvuvisioitasikin.”
Lisäksi kaikki rekrytoijat eivät ehkä edes ole kiinnostuneista vastauksen varsinaisesta sisällöstä, vaan siitä, miten hakija tarttuu kysymykseen.
”Kysyjälle kiinnostavaa voi olla henkilön kyky nähdä pidemmälle ja ajatella abstraktilla tasolla.”
Älä valehtele
Kaikista asioista ei tarvitse olla raadollisen rehellinen, mutta valehtelu ei hyödytä ketään.
Jos on varma, että viiden vuoden päästä haluaa olla esimieshommissa, vaikka siihen ei ole tulevassa tehtävässä mahdollisuuksia, asia kannattaa ottaa esille.
Jos et tykkää olla töissä ihmisten kanssa ja tehtävä sitä vaatii, asia kannattaa ottaa esille.
”Jos onnistuisitkin esittämään jotain muuta kuin olet ja sinut sen perusteella valittaisiin, organisaatio ei olisi tyytyväinen, etkä sinäkään: et jaksa teeskennellä koko työsuhteesi ajan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti