IKÄÄNTYVÄÄN ihmiseen pätee vanha sanonta: vierivä kivi ei sammaloidu. Kun elämäntyyli on aktiivinen, muistikin säilyy paremmin, sanoo neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä tuoreessa kirjassaanIkääntyvän muistikirja.
Opettele uusia asioita, syö terveellisesti, kuntoile ja liiku, nuku hyvin ja vältä stressiä, hän summaa. Ole sosiaalinen, liity kuoroon, vaikka ei olisi lauluääntä, ja lue romaaneja. Kaikki nämä tukevat muistia ja hoksaamista, kun ikää karttuu.
Istumista ja television katselua taas kannattaa välttää samoin kuin liiallista murehtimista ja jähmettymistä omiin oloihin.
LÄÄKÄRISEURA Duodecimin julkaisemaan kirjaan Hyyppä keräsi keinoja, joiden vaikutuksen tiede on todennut. Rima on korkealla: vain vahva näyttö kelpaa.
Opettele uusia asioita, syö terveellisesti, kuntoile ja liiku, nuku hyvin ja vältä stressiä, hän summaa. Ole sosiaalinen, liity kuoroon, vaikka ei olisi lauluääntä, ja lue romaaneja. Kaikki nämä tukevat muistia ja hoksaamista, kun ikää karttuu.
Istumista ja television katselua taas kannattaa välttää samoin kuin liiallista murehtimista ja jähmettymistä omiin oloihin.
LÄÄKÄRISEURA Duodecimin julkaisemaan kirjaan Hyyppä keräsi keinoja, joiden vaikutuksen tiede on todennut. Rima on korkealla: vain vahva näyttö kelpaa.
Niin arvioituna osoittautuukin, että monella kohutulla muistin tehostajalla ei olekaan tehoa. Älylääkkeistä on apua lähinnä nuorille mutta ei vanhoille. Aivojen sähköärsytys ei paranna muistia, magneettiärsytys voi tehdä niin jonkin aikaa.
Gojimarjojen muistia ja keskittymiskykyä vahvistavaa vaikutusta Hyyppä kutsuu vaihtoehtoiseksi faktaksi. Vaikutusta ei löydy myöskään superruoaksi kutsutuista mustikoista, antioksidanteista, omega-3- ja DHA-kapseleista, tummasta suklaasta, tomaateista tai parsakaalista.
Kahvi – tai tarkemmin sen sisältämä kofeiini – parantaa työmuistia ja tarkkaavaisuutta, mutta teho on lyhytaikainen. Sokeri taas heikentää ikääntyneen muistia.
HEDELMIEN ja vihannesten hyödystä ikääntyneiden muistille ei ole vakuuttavaa näyttöä. Runsas beetakaroteenin, E-vitamiinin ja seleenin syöminen purkista voi olla jopa haitallista.
Välimeren ruokavalio on todettu hyödylliseksi, mutta Hyyppä epäilee, että sen teho ei ole niinkään ruoka-aineissa kuin siinä, että Välimeren maissa on tapana syödä yhdessä.
Myös pohjoismainen ruokavalio, liikunta ja yhteisöllisyys hidastavat muistisairauden alkamista, hän toteaa. Muistiaan haastaneet eivät sairastu yhtä helposti kuin ne, jotka eivät ole haastaneet. Muistia voi haastaa pelaamalla šakkia tai kortti- tai lautapelejä, osallistumalla tietokilpailuihin, opettelemalla vieraita kieliä, harrastamalla taiteita tai hoitamalla puutarhaa.
SOSIAALISUUS on tärkeää. Liikunta hyödyttää muistia ja hoksaamista, kunhan se ei ole yksinäisiä hikilenkkejä vaan sosiaalista ja henkisesti haastavaa, kuten tanssia, joogaa, painia, leikkejä ja pallopelejä.
Kulttuurinkin suotuisa vaikutus voi tulla sosiaalisuuden välityksellä. Hyyppä havaitsi viisitoista vuotta sitten, että kulttuuria harrastava elää kolme vuotta pitempään kuin harrastamaton. Se pitää myös ikääntyviä terveinä.
Taide-elämys koetaan usein muiden kanssa, ja ihminen tarvitsee ”kanssaihmisyyden” tunnetta elääkseen, Hyyppä huomauttaa. Hän toivoo Suomeen lisää talkoita ja kirjastomäärärahoja.
Kirjasto on tärkeä siksi, että lukeminen pidentää elämää enemmän kuin liikunta tai terveellinen ruokavalio, Hyyppä summaa.
KUN lukee kirjoja keski-iästä vanhuuteen, muistisairauden vaara vähenee – mutta ei mitä tahansa tekstejä miltä tahansa alustalta.
Kaunokirjallisuus virkistää mieltä tehokkaammin kuin tietokirjallisuus, pitkät tekstit paremmin kuin lyhyet ja paperille painetut tehokkaammin kuin sähköisiltä alustoilta luetut.
”Oma selitykseni on sosiaalisuus”, Hyyppä sanoo HS:lle.
”Tietokirjaa lukiessa aivot virittyvät työskentelemään mutta sosiaalinen puoli puuttuu. Ihminen haluaa toisen ihmisen luo, ja syventyessään romaaniin hän on läsnä toisen ihmisen maailmassa.”
UNOHTAMINEN taas ei ole katastrofi vaan normaalia toimintaa. Jotakin on unohdettava, että voi muistaa jotakin uutta, 75-vuotias Hyyppä lohduttaa.
”Tavaroiden hukkaaminen suorastaan liittyy ikääntyneen arkipäivään.”
Gojimarjojen muistia ja keskittymiskykyä vahvistavaa vaikutusta Hyyppä kutsuu vaihtoehtoiseksi faktaksi. Vaikutusta ei löydy myöskään superruoaksi kutsutuista mustikoista, antioksidanteista, omega-3- ja DHA-kapseleista, tummasta suklaasta, tomaateista tai parsakaalista.
Kahvi – tai tarkemmin sen sisältämä kofeiini – parantaa työmuistia ja tarkkaavaisuutta, mutta teho on lyhytaikainen. Sokeri taas heikentää ikääntyneen muistia.
HEDELMIEN ja vihannesten hyödystä ikääntyneiden muistille ei ole vakuuttavaa näyttöä. Runsas beetakaroteenin, E-vitamiinin ja seleenin syöminen purkista voi olla jopa haitallista.
Välimeren ruokavalio on todettu hyödylliseksi, mutta Hyyppä epäilee, että sen teho ei ole niinkään ruoka-aineissa kuin siinä, että Välimeren maissa on tapana syödä yhdessä.
Myös pohjoismainen ruokavalio, liikunta ja yhteisöllisyys hidastavat muistisairauden alkamista, hän toteaa. Muistiaan haastaneet eivät sairastu yhtä helposti kuin ne, jotka eivät ole haastaneet. Muistia voi haastaa pelaamalla šakkia tai kortti- tai lautapelejä, osallistumalla tietokilpailuihin, opettelemalla vieraita kieliä, harrastamalla taiteita tai hoitamalla puutarhaa.
SOSIAALISUUS on tärkeää. Liikunta hyödyttää muistia ja hoksaamista, kunhan se ei ole yksinäisiä hikilenkkejä vaan sosiaalista ja henkisesti haastavaa, kuten tanssia, joogaa, painia, leikkejä ja pallopelejä.
Kulttuurinkin suotuisa vaikutus voi tulla sosiaalisuuden välityksellä. Hyyppä havaitsi viisitoista vuotta sitten, että kulttuuria harrastava elää kolme vuotta pitempään kuin harrastamaton. Se pitää myös ikääntyviä terveinä.
Taide-elämys koetaan usein muiden kanssa, ja ihminen tarvitsee ”kanssaihmisyyden” tunnetta elääkseen, Hyyppä huomauttaa. Hän toivoo Suomeen lisää talkoita ja kirjastomäärärahoja.
Kirjasto on tärkeä siksi, että lukeminen pidentää elämää enemmän kuin liikunta tai terveellinen ruokavalio, Hyyppä summaa.
KUN lukee kirjoja keski-iästä vanhuuteen, muistisairauden vaara vähenee – mutta ei mitä tahansa tekstejä miltä tahansa alustalta.
Kaunokirjallisuus virkistää mieltä tehokkaammin kuin tietokirjallisuus, pitkät tekstit paremmin kuin lyhyet ja paperille painetut tehokkaammin kuin sähköisiltä alustoilta luetut.
”Oma selitykseni on sosiaalisuus”, Hyyppä sanoo HS:lle.
”Tietokirjaa lukiessa aivot virittyvät työskentelemään mutta sosiaalinen puoli puuttuu. Ihminen haluaa toisen ihmisen luo, ja syventyessään romaaniin hän on läsnä toisen ihmisen maailmassa.”
UNOHTAMINEN taas ei ole katastrofi vaan normaalia toimintaa. Jotakin on unohdettava, että voi muistaa jotakin uutta, 75-vuotias Hyyppä lohduttaa.
”Tavaroiden hukkaaminen suorastaan liittyy ikääntyneen arkipäivään.”
Fakta
Ikä muuttaa muistia ja muistamista
Muisti muuttuu iän karttuessa.
Iän vaikutus näkyy etenkin työ- ja tapahtumamuistissa.
Nopea reagointi hidastuu, ja työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy. Punainen lanka katoaa herkemmin kuin ennen.
Irrallisten tietojen muistaminen on hankalampaa. Merkityksellisten asioiden arviointi taas helpottuu.
Kyky oppia ei häviä ikääntyessä.
- HyvinvointiSeuraa
- MuistiSeuraa
- IkääntyminenSeuraa
- elintavatSeuraa
- Päivi RepoSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti