Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä
JULKAISTU NOIN 7 TUNTIA SITTEN.
JAA:6148
Kuva: Shutterstock
Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.
1. Kiire ja hoppu pois!
Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa. Jokainen keskeytys maksaa: virheiden määrä lisääntyy ja samaan työhön menee pidempi aika.
Kaikkein kallein lasku keskeytyksistä on kuitenkin fysiologisen tilan muutos. Kun pulssi on vähän korkeammalla ja valmiustaso tapissa, keskittyminen alkaa pätkiä. Kohta tilanne on se, että työntekijä alkaa itse keskeyttää itsensä. Hyppiminen asiasta toiseen alkaa tuntua ainoalta oikealta tavalta työskennellä. Tämä ei lisää luovuutta eikä ongelmanratkaisukykyä.
Kuva: Unsplash
Kun kiirehdimme ja kun meidät keskeytetään jatkuvasti, aivot ohjaavat mielen ja kehon kohti taistele tai pakene –tilaa. Turvallisuussyistä aivoissamme on mekanismi, joka nostaa nopeasti valmiustason korkeaksi. Nykyaikainen työelämä väärinkäyttää tätä, sillä alun perin tästä valmiustason noususta palautumiseen käytettiin pitkä aika ja rauhoituttiin kunnolla.
Koska seuraava keskeytys tulee? Ehkä puolen minuutin kuluttua.
2. Uniasiat kuntoon!
Häiritseekö työ unta? Onko sinun vaikea nukahtaa, kun työasiat pyörivät mielessä? Joku herää aamuyön tunteina kauhistuttavaan kiireen ja epätoivon tunteeseen, ja mieleen tulleet työasiat tuntuvat synkemmiltä kuin päivällä. Ja sitten olemme vielä me, jotka emme saa aikaiseksi mennä riittävän ajoissa nukkumaan. Tälle on tehtävä jotain.
Suomalainen työelämä ja työntekijät itse maksavat kallista laskua siitä, että työntekijöillä on univelkaa. Erään ratkaisun tarjoaa Lääkkeettömän unettomuuden hoidon kurssi. Se on kuin aikuisten unikoulu, jossa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kohti parempaa unta.
Kuva: Shutterstock
Jos luulit, että aivot lepäilevät yöllä, olet ollut väärässä. Aivoilla on paljon tärkeitä tehtäviä öiseen aikaan. Päivällä opittuja asioita on siirrettävä pitkäkestoiseen muistiin – jo tämä yksistään on iso urakka ja vaatii rauhalliset unet. Lisäksi aivot käyvät läpi tunteita ja asettelevat niitä kontekstiin, jotta aamulla mieli olisi uuden päivän aloittajalla virkeämpi ja positiivisempi.
Univaikeudet häiritsevät näitä prosesseja ja voivat toimia taustatekijänä moneen vaivaan: muistin ja keskittymisen ongelmiin, äreyteen ja mielialan heittelyyn, jaksamattomuuteen ja liikunnan kartteluun, huonoihin ruokavaliovalintoihin ja myös somaattiseen sairastavuuteen.
Uni olisi siis pantava kuntoon. Erityisesti vuorotyöläinen tarvitsee miettimistä ja tukea nukkumisen onnistumiseksi, ja kyllä se meille muillekin hyvää tekee.
3. Käsityksemme tehokkuudesta kaipaa päivitystä!
Miltä näyttää tehokas työntekijä? Hääriikö hän posket punaisina ees taas huitoen ja montaa asiaa yhtä aikaa hoitaen? Tuollainen tehokkuus sopii kyllä toistavaan työhön, mutta ei oikeastaan ole tehokasta tietotyössä.
Todella tehokas työnteko voi joskus olla vaikka kahvihuoneessa norkoilua tai päiväunien ottamista työpaikalla. Jos iso ongelma ratkeaa, se voi säästää kuukausien turhalta työltä.
Aivomme rakastavat ongelmien ratkaisua, ja siksi ne hääräävät ongelmanratkaisun kimpussa silloinkin, kun tietoisuutemme on valjastettu muuhun käyttöön.
Kuva: Unsplash / Javier Peñas
Erityisen tehokasta aivojen ongelmanratkaisu on silloin, kun mielemme saa vaeltaa kiireettömänä ja jopa tylsistyneenä. Tiedäthän: paras idea työasiaan tulee lomalla, saunassa, yöllä, koiraa ulkoiluttaessa tai harrastuksesta kotiin palatessa.
Aivojen tiedonkäsittelyä ei oikein voi pakottaa luovaan moodiin. Tarvitaan lorvailua ja tylsyyttä. Jos sitä ei työpäivässä sallita, niin toivottavasti sitä sitten löytyy edes vapaa-ajalta.
4. Suunnitellaan tilat työn ja sen tekijän mukaan!
Aivotutkijana katson myös kauhulla työtiloja, joissa ihmiset työskentelevät. Monella työpaikalla työtila määräytyy palkkaluokan ja aseman mukaan. Pois tällaiset mekanistiset säännöt ja työn analyysi tilalle.
Ihminen, joka tekee keskittymistä vaativaa työtä ja on helposti häiriytyvä, tarvitsee työtilan, jossa voi keskittyä. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtivalle on tärkeää olla läheisessä kontaktissa isoon määrään työntekijöitä. Tiedotustyössä on olennaista olla siellä, missä tapahtuu, jotta tietää, mistä tiedotetaan. Aika yksinkertaisia asioita, mutta jäävät monesti toteutumatta.
Työpaikalla tarvitaan myös mukavia kokoontumistiloja, joissa työasioita voi pallotella epävirallisestikin työkavereiden kanssa. Kahvihuone on tietysti näistä tiloista tärkein. Se on kuin työpaikan hermokeskus, jossa tieto kulkee, hyvä mieli leviää ja onnistumisia jaetaan.
Hyvä kahvihuone ja siellä tapahtuvat satunnaiset kohtaamiset voivat tehostaa työtä yllättävän paljon. Tarvitaan vähemmän kokouksia ja vähemmän sähköpostipommitusta, jos asian voi ottaa rennosti puheeksi kahvihuoneessa.
5. Vanhanaikaiset palaverit ovat ajanhukkaa!
Ihmisellä on suuri tarve auttaa muita ja toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Tätä auttaa töissä verkostomainen työskentely. Työntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä siihen henkilöön, joka asiasta tietää, eikä välikäsiä tarvita.
Tiimit hitsautuvat yhteen ja ovat tuottavia, kun ne saavat tehdä ruohonjuuritason päätökset itse. Vanhanaikainen palaveri, jossa pomo puhuu ja muut kuuntelevat, on ajanhukkaa eikä edistä yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
Aktiivinen, yrittäjämäinen tapa tehdä töitä on mahdollinen isossakin työyhteisössä. Sitoutuminen ja vastuunotto, toimiva tiimityö ja hyvä henki antavat mielelle ja keholle mahdollisuuden päästä optimaaliseen työnteon ja oppimisen tilaan. Silloin ideoita alkaa tulla, ja asiat lähtevät luistamaan.
Kuva: Unsplash
Suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää. Meillä on korkeasti koulutettu työvoima ja hyvä, rehti henki työntekijöiden ja työnantajien kesken. Parannusehdotuksia voi aina esittää ja ne otetaan vakavasti.
Uutta tietoa aivoista ja niiden toiminnasta on saatavilla ja sovellettavissa kaikkien suomalaisten eduksi. Otetaan siis tieto käyttöön, eikä juututa vanhoihin tapoihin ja ajatteluun.
Kyllä aivoja tarvitaan työelämän kehittämiseksi. Mutta sitä ennen: kahvihuoneeseen lorvailemaan.
Aivotutkija Minna Huotilainen Kuva: Otavamedia/Kari Hautala
Kirjoittaja: Minna Huotilainen
Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että aivot ovat koetuksella nykyisessä työelämässä. Siksi hän käy työpaikoilla luennoimassa ja on kirjoittanut kirjoja siitä, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin. Minna rummuttaa myös musiikin harrastamisen merkityksestä aivoille ja soittaa itse pianoa bändikoulussa.
Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.
Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.
TYÖELÄMÄ
AIVOTUTKIMUS
KIIRE
STRESSI
UNI (BIOLOGISET ILMIÖT)
UNIHÄIRIÖT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti