torstai 13. huhtikuuta 2017

Miten tässä näin pääsi käymään? Missäkö? Kuntavaalissa...

Miten tässä näin pääsi käymään? Missäkö? Kuntavaalissa. Luonnollisesti olen asiaa hiukan pohdiskellut tykönäni.
Miksi?
Koska aivan uusilla elementeillä: Pitkä vaalitaistelu, Blogisivu, Facebook ja henkilökohtainen A4-vaali-info, jne. minun piti triplata, vähintäänkin tuplata äänimääräni aikaisempaan verrattuna. Mutta äänimääräni olikin alhaisin - koskaan... 

Helpoin tapa olisi - superpopulistisesti - syyttää ikärasismia, sillä kaikki Kemin valtuustoon valituksi tulleet ovat minua nuorempia.


Pääsyy lienee kuitenkin se, että minä en ollut riittävästi näkyvillä, muutoin kuin Kemin Keskustan vaalijulkaisussa ja yhteismainoksissa. En ollut lehdissä muutoin esillä eikä naamatauluni loistanut valomainostauluilla.

Toisaalta tarkoitan yleisesti ottaen en ole ollut käytännössä Kemissä näkyvillä ja minulla ei ole ollut yksinkertaisesti verkostoa ympärilläni. Verkostoa, joka olisi aktiivisesti vienyt ehdokastaa "turuilla ja toreilla" eteenpäin.

Nykyisin en käy jalkapallo-otteluissa kuin kerran vuodessa, jääkiekkoa paikallisesti katsomassa en juuri ollenkaan, sählyä, futsalia, jousiammuntaa, hiihtokilpailuja, keilaamista, raveja, tms. katsomassa en koskaan. 
En ole koiranulkoiluttaja, lenkkeilijä, en käy kapakoissa, konserteissa ja taidenäyttelyjen avajaisissakin harvakseltaan ja marketeissakin minimalistisesti, jne. ...
En ole viime vuosina yksinkertaisesti tavannut moniakaan uusia, minulle tuntemattomia kemiläisiä. 
Ns. small talk on minulle aika vierasta. En vaivaa ihmisiä höpinöilläni kadulla ja juoksemalla perään markettien käytävillä.

Sitoutumattomana ja nykyisin kirkkoon kuulumattomana olen eräänlainen yksinäinen susi.


Mahdollisesti A4-vaali-infoni oli liian virkamies- ja opettajamainen. Se ei sisältänyt populistisia, mahdollisia äänestäjiä syleileviä/maanittelevia lupausluetteloita. Taannoiset työelämäaikaiset meriittini "ulkopuolella Järpin ringin" eivät ilmeisesti tulleet millään tavalla huomioiduksi. 

Sain lievää moitetta, että esitteeni oli liian minä-keskeinen. Mutta minä olen minä ja olen oppinut itseni kohtalaisen hyvin tuntemaan. Tiedän tarkalleen, kuka minä olen ja mihin minä pystyn.
Tiedän, että se suorastaan ärsyttää monia ihmisiä.

Olen tuonut voimakkaasti esiin lautakuntatyöskentelyn tärkeyden. Siellä se raaka työ loppujen lopuksi kuntatasolla tehdään. Se on oletettavasti minun vahvinta osa-aluetta. Sitä minulta ei voida riistää. Niin tai oikeastaan voidaan, jos lautakuntapaikkaa/-paikkoja ei ole tarjolla.

Olen vuodesta 2000 lähtien - aina kuntavaalituloksen ratkettua - ihmetellyt, miten on mahdollista, että valtuustoon tulee valituksi henkilöitä, jotka eivät koskaan esitä omaa mielipidettään käsiteltävistä asioista. Julkisesti yleensä mistään asiasta...

Näissä tapauksissa äänestäjien kuluttajasuoja pettää pahanpäiväisesti, jota viimeksi käydyissä kuntavaaleissa toitotettiin tämän tästä.

No onneksi minun ei tarvitse kuntavaaliäänimääriä enää jatkossa mietiskellä, koska tämä oli tässä, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole... 




  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti