Mielenkiintoinen ja realistinen artikkeli > mutta alla olevat investoinnit toteutuvat pienellä viiveellä.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Kiinan investoinneista Suomen metsäsektorille odotetaan liikoja
Näköalapaikka. Henry Hu kokee olevansa puoliksi suomalainen ja puoliksi kiinalainen ja katsovansa asioista siksi kahdesta näkökulmasta. KUVA: KIMMO HAAPALA
F&P Groupin toimitusjohtaja Henry Hu: "Sadan metrin juoksussa ollaan vasta lähtötelineissä."
Odotukset kiinalaisten investoinneista suomalaiseen metsäteollisuuteen ovat sekä aikataulujen että rahasummien osalta ylimitoitettuja, arvioivat suomalaisia ja kiinalaisia metsäteollisuuden toimijoita yhteen kokoavan F&P Groupin toimitusjohtaja Henry Hu.
Hu ja hänen yrityksensä auttaa pk-yrityksiä Kiinaan ja järjestää seminaareja. Hun mukaan realismia tarvittaisiin lisää niin kiinalaisten kuin suomalaistenkin puolella.
Jo 28 vuotta Suomessa elänyt Hu on kaikkien aikojen ensimmäinen Otaniemestä valmistunut kiinalainen paperiteollisuuden diplomi-insinööri. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt Suomessa niin paperitehtaalla Kyröskoskella kuin konsulttitalo Pöyryn palveluksessa.
6–7 viime vuotta Hu on auttanut pieniä ja keskisuuria suomalaisyrityksiä tarjoamaan tuotteitaan kiinalaiselle paperiteollisuudelle Paper Doctor -projektissaan. Suomalaiset pk-yritykset puolestaan auttavat Kiinassa asiakkaitaan esimerkiksi nostamaan vanhojen paperitehtaiden energiatehokkuutta tai tuottavuutta.
Hun mukaan kiinalaisilta metsäalan toimijoilta puuttuu teknologista osaamista ja ennen muuta kokemusta siitä, miten nykyaikaista prosessiteollisuutta pyöritetään. Yliopistokoulutus on pahasti Suomea jäljessä, ja vanhan polven johtamistavoissa on roimasti parannettavaa.
Maailmalle kiinalaisia metsäyhtiöitä ajaa se, että paperimarkkinat saavuttivat Kiinassa vuoden 2010 paikkeilla kyllästymispisteen. Tuotanto ylitti kysynnän ja suurtenkin kiinalaisyhtiöiden johdossa alettiin unelmoida investointien suuntaamisesta ulkomaille.
Aiemmin rahapula esti haaveiden toteuttamisen, mutta nyt niihin on varaa. Myös raaka-ainepula ajaa miettimään tuotantolaitosten pystyttämistä ulkomaille.
"Aiemmin kansainvälistyminen tarkoitti yhteistyötä ulkomaisten yhtiöiden kanssa Kiinan rajojen sisällä, nyt katsotaan ulkomaille", Hu sanoo.
Kuvaavaa on, että yhden kiinalaisen suuryhtiön ykkösjohtaja arvioi viime syksynä alan seminaarissa Kiinassa, että jatkossa kiinalaisen metsäteollisuuden investoinneista 70 prosenttia suuntautuu ulkomaille. Yleisö kohahti.
Hun mukaan kiinalaisilla yrityksillä on kuitenkin kova pula osaamisesta, jota ulkomailla toimimisessa tarvitaan. Vaarana on, että maailmalle lähdetään silmät ummessa ja virheet kostautuvat. Rahaa palaa eikä tulosta tule.
"Teknologinen osaaminen on kaukana Suomen kärjestä, mutta paljon puuttuu myös kulttuurin tuntemusta ja johtamisosaamista. Siksi kiinalaiset tarvitsevat investoidessaan kipeästi paikallisia kumppaneita", Hu sanoo.
"Tämä unohtuu helposti maailmalle lähdettäessä."
Hun mielestä viimeaikaisessa kuhinassa kiinalaisten investoinneista suomalaiselle metsäsektorille on ylimitoitettuja odotuksia – sekä kiinalaisten että suomalaisten puolella.
"Sadan metrin juoksussa ollaan vasta lähtötelineissä", Hu vertaa.
Hu ei halua ottaa kantaa yksittäisiin hankkeisiin, mutta arvioi, että monen kohdalla joudutaan ottamaan vielä tuumaustauko ennen kuin pätevät paikalliset partnerit löytyvät. Ilman niitä alku on vauhdikas, mutta vähän ajan päästä ollaan vaikeuksissa.
Kiinnostus Suomeen on kuitenkin kova, sillä suomalaisen metsäalan korkea osaamistaso on vastikään oivallettu Kiinassa. Kuvaavaa on, että kun Hu järjestää kesäkuun alussa seuraavan huippuseminaarin Espoossa, tulevat paikalle myös kolmen kiinalaisen metsäjätin Sun Paperin, Nine Dragonsin ja Huatain johtajat. Myös esimerkiksi Kemijärven sellutehdasprojektissa mukana oleva CAMC Engineering on ilmoittautunut mukaan.
Kiinalaiset ovat kiinnostuneet suomalaisesta osaamisesta etenkin nanotuotteissa ja biopohjaisissa tekstiileissä. Hu vihjaa, että Espooseen on tulossa myös sellaisia yrityksiä, jotka haravoivat mahdollisia yrityskauppojen kohteita.
Näkyviä hankkeita
Kemijärven sellutehdas. Boreal Bioref ja CAMCE allekirjoittivat presidentti Xi Jinpingin vierailun aikana EPC-sopimuksen (suunnittelu, hankinta, rakentaminen) havusellua, liukosellua ja mikrokiteistä sellua valmistavasta tehtaasta. Kapasiteetti noin 400 000 tonnia. Investoinnin arvo 780 miljoonaa euroa. Päätös puuttuu.
Kemin biojalostamo. Kaidin tehdas tuottaisi 225 000 tonnia biodieseliä ja -bensiiniä vuodessa. Investoinnin arvo 900 000 euroa. Päätös puuttuu.
Myllykosken bioetanolitehdas. Oljesta 72 000 tonnia bioetanolia vuodessa. Suomen Bioetanoli ja Shenzen Capital Group allekirjoittivat rahoitussopimuksen helmikuussa. Investoinnin arvo 150 miljoonaa euroa. Investointisopimus piti allekirjoittaa maaliskuussa.
Ensimmäinen virhe tehdään, jos projektiin ei hankita suomalaista partneria."
Henry Hutoimitusjohtaja, F&P Group
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti