tiistai 30. lokakuuta 2018

Varmuuden vuoksi...

Muistan tuon otsikon sanonnan - varmuuden vuoksi - 1960-luvun loppupuolelta. Olin  menossa Luulajaan veljeni luokse vierailemaan silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni ja vanhempieni kanssa. Jossain Kalixin seutuvilla oli tien sivussa valtavia betonijärkeleitä kiskojen päällä. Niitä oli muistaakseni useassa "aallossa" ja niillä olisi voitu katkaista maantie kriisitilanteessa. Isäni totesi asiaan liittyvänä em. betonijärkäleistä:"Varmuuden vuoksi!"
Kyllä Suomen ja Ruotsin on syytä nykymaailmassa hakea puolustusratkaisuissaan yhteistä linjaa ja tukevaa selkänojaa mahdollisten kriisitilanteiden varalta.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Kotimaa    |   HS-analyysi

Norjan suur­harjoituksessa Suomea ei enää erota Naton jäsen­maista

Naton harjoituksessa Suomi ja Ruotsi ovat osa Pohjois-Euroopan puolustusta, eivätkä vain Itämeren rantavaltioita.

Suomalaiset ja ruotsalaiset joukot harjoittelivat maanantaina tilapäisen sillan ylitystä Trident Juncture -sotaharjoituksessa Norjassa.
RØROS. Norjan tunturimaisemat ovat tulleet viime vuosina tutuiksi suomalaisille sotilaille. Suomen osallistuminen Nato-maiden sotaharjoituksiin on muuttunut täysin mahdottomasta suhteellisen arkipäiväiseksi tiiviiksi yhteistyöksi niin vähäeleisesti, että muutos on ehditty uutisoida yllättävänä asiana jo useaan otteeseen. Eduskunnassakin osa kansanedustajista yllättyy yhteistyön tiiviydestä yhä uudelleen.

Tällä viikolla Suomen puolustusyhteistyön verkosto kasvaa ja tiivistyy entisestään. Trident Juncture -harjoituksessa Suomi on mukana useammissa tehtävissä kuin aiemmissa vastaavissa harjoituksissa. Toisaalta paljon on myös aiemman toistoa, ja maaoperaatioihin osallistuvien sotilaiden määrä on melko vakiintuneella tasolla.

Tiivistyvä yhteistyö ei silti vie Suomea vaivihkaa Nato-jäsenyyteen – Natoon ei edes voi liittyä salaa.

RUOTSIN entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt tiivistää tuoreessa verkossa julkaistussa kolumnissaan arvionsa Suomen ja Ruotsin osallistumisesta Trident Juncture -harjoitukseen otsikkoon ”Skandinaavisen liittoutumattomuuden loppu”.

Bildt hätkähdyttää mielellään, mutta muidenkin arvioiden mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön verkostot muistuttavat jo hyvin paljon sotilaallista liittoutumista.

Muutos näkyy paremmin, kun katsoo hieman taaksepäin harjoituksiin, joita HS on seurannut viime vuosina.

SUOMALAISEN jääkärikomppanian eteneminen ruotsalaisen prikaatin osana Rørosin alueella Keski-Norjassa ei ole itsessään muutos eikä mikään.

Samanlainen komppania valtasi vuonoja ja siltoja osana norjalaista pataljoonaa pohjoisempana Tromssan alueella jo vuoden 2012 maaliskuussa. Silloin se oli uutta.

Silloin kyseessä oli Norjan joka toinen vuosi järjestämä harjoitus Cold Responce. Suomen osallistumista harjoitukseen perusteltiin silloin sillä, että niin Suomi kehitti kriisinhallintaosaamistaan. Myös Nato painotti vielä kriisinhallintaa, josta oli tullut sen ykköstehtävä kylmän sodan päätyttyä.

Paikan päällä oli kuitenkin selvää, että jo silloin sotaharjoituksessa harjoiteltiin sodankäyntiä. Sotaharjoituksissa harjoitetaan kaikkia valmiuksia ja voimavaroja, joita voidaan, kuittasi kokenut upseeri.

ASETELMA muuttui perusteellisesti vuoden 2014 keväällä. Suomen osallistumista Naton harjoituksiin ei ole sen jälkeen selitetty pelkällä kriisinhallinnalla.

Venäjä oli ottanut Krimin Ukrainalta itselleen ja ryhtyi johtamaan sotatoimia Itä-Ukrainassa. Nato vastasi ottamalla jäsenmaidensa keskinäisen puolustuskyvyn taas päätehtäväkseen, ja siitä tuli myös Naton harjoitusten päätehtävä. Kriisinhallinta jatkui muun muassa Afganistanissa mutta jäi taustalle.

Venäjän ja lännen suhteet tulehtuivat myös Itämeren alueella. Ruotsi ja Suomi ryhtyivät tosissaan tiivistämään puolustusyhteistyötään.

TULOS näkyi edellisessä Trident Juncture -harjoituksessa, joka järjestettiin Portugalissa ja läntisellä Välimerellä vuoden 2015 marraskuussa. Suomesta oli mukana kuusi F-18-hävittäjää ja erikoisjoukkoja.

Uuden perustelun mukaan Suomi kehitti harjoituksessa omaa puolustuskykyään, vaikka Nato-maat harjoittelivat toistensa puolustamista.

Uusi perustelu oli toimiva, koska se piti paikkansa ja oli väljä. Suomi on osallistunut kymmeniin kaikkien puolustushaarojen harjoituksiin lähellä ja kaukana ja myös Suomen alueella.

SELITYS oman puolustuksen kehittämisestä ei kuitenkaan kerro enää koko tarinaa. Suomalaiskomppanian eteneminen vuonojen rannoilla Rørosin alueella näyttää samalta kuin harjoittelu Norjassa kuusi ja puoli vuotta sitten, mutta tausta on muuttunut.

Nyt Suomi harjoittelee myös sotilaallisen avun vastaanottamista ja antamista, koska se on uusien lakien vuoksi mahdollista. Ruotsi toimii samoin.

Nato vuorostaan harjoittelee koko Pohjois-Euroopan puolustamista, ja Ruotsi ja Suomi ovat osa laajempaa kokonaisuutta.

Nato ei enää arvioi esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuutta erillisenä asiana vaan osana kokonaisuutta, joka yltää arktisilta alueilta Mustallemerelle ja Itä-Euroopasta Atlantin yli Yhdysvaltojen rannikolle.

Venäjä arvioi omaa sotilaallista asemaansa vastaavanlaisen kokonaiskuvan kautta. Molemmille sotilaallinen kriisi Itämeren alueella tarkoittaisi sotilaallista kriisiä koko Euroopassa.

Ajattelutapa on löytänyt tiensä myös Pohjoismaiden puolustusministereiden yhteiseen kirjoitukseen, jossa he korostavat Trident Juncture -harjoituksen merkitystä Pohjoismaiden yhteisen pelotteen uskottavuudelle.


PERUSTELU sille, mitä Suomi tekee Trident Juncturen kaltaisessa Naton suurharjoituksessa, tarvitsee päivitystä. Laajennettu perustelu voisi olla se, että Suomi vahvistaa omaa puolustuskykyään sekä kykyään ottaa vastaan ja antaa sotilaallista apua ja vahvistaa yhdessä Ruotsin ja Nato-maiden kanssa Pohjois-Euroopan puolustuksen uskottavuutta.

Kun seuraa Ruotsin ja Suomen joukkojen osuutta Norjan harjoituksessa, on mahdotonta erottaa tehtävien perusteella kumppanuusmaiden sotilaita Naton jäsenmaiden sotilaista.

Ero poliittisella tasolla on edelleen Naton jäsenmaiden keskinäisessä puolustusvelvoitteessa, mutta Bildt taitaa olla oikeassa. Sotilaalliselta liittoutumattomuudelta tämä ei näytä.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Ylivuotista koivuklapia varaavan takan tulipesään vaihteeksi...

Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut päärakennuksemme massiivisen, varaavan takan tulipesä on lähes pari kuukautta sitten tuunattu.
Hyvin on toiminut, sillä samalla olemme opetelleet hiukan varovaisemman polttotekniikan = pienemmällä puuannoksella entiseen verrattuna. Olemme tuunauksen jälkeen poltelleet ainoastaan tontiltamme kaadettujen mäntyjen klapeja. 
Tänään aamulla hain kuitenkin puukatoksestamme Tervaharjun Puukeisarin aikanaan toimittamia koivuklapeja. Hyvin palavat, vaikkakin savunmuodostus ja savun "pyöriminen" tulipesässä näytti hiukan oudolta. 
Saattaa olla osatekijänä se, että vanhasta muistista pistin takkaan puita lähes entisaikojen määrän. Täytyy jatkossa "malttaa"...

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Kemin Peurasaaren hautausmaalla tänään...

Kävimme Kemin Peurasaaren hautausmaalla tänään alkutalven aurinkoisessa pakkassäässä. Oli lisäksi täysin tyventä ja olimme koko alueella kaksistaan lähes koko ajan, pois lähtiessämme näimme kaksi henkilöä käyskentelvän etäällä...
Veimme kynttilät vanhempiemme ja veljeni haudoille. Kävelimme tovin ristiin rastiin alueella. 
Kyllä monet vanhat ajat pyörivät mielen päällä hautamuistomerkkejä katsellessamme. 

Elämme nykyään informaatiotulvassa, joskus jopa informaatiähkyssä. Hautausmaalla on sen sijaan eräänlainen informaatiovaje. Haudatuista on äärimmäisen vähän tietoa paikan päällä saatavissa.
Havaitsin em. asian jo kauan sitten. Jäin sitä aikanaan hiukan tarkemmin pohdiskelemaan ja hahmottelin siihen liittyvänä alustavasti työnimeltään BRIGHT BOX-ajatuksen - siitä on aikaa jo yli kaksikymmentä vuotta. Nykypäivänä ajatus saattaisi saada tuulta siipien alle, sillä tietotekniikan sovellutukset ovat menneet eteenpäin harppauksin...

Niin - hautausmaalla keskustellessamme tuli esiin ajatus, että täällä on meille tuttuja kohta enemmän kuin elävien kirjoissa...

lauantai 27. lokakuuta 2018

Blogisivuelvistelyä - ole hyvä...

Aloitin oman Blogisivun pitämisen 01.07.2014 niin kuin olen useasti kirjoittanu "yleisön pyynnöstä".

En ole viime vuosina kirjoitellut juuri ollenkaan paikallislehtiin. Alla on tilastoja siitä, missä maissa tekstejäni seurataan. Siitä puuttuvat vähän seuraavat maat.

Tämä Blogisivuelvistely johtuu siitä, että 200.000 katselun raja rikkoontuu huomenna sunnuntaina 28.10.2018 - ei paha...
Toki ymmärrän, että globaaliset hakukoneet/palvelimet "haistelevat" mitä maailmalla kirjoitellaan. Ne ovat näemmä kiinnostuneita myös Suomen/Meri-Lapin/Kemin/Haukkarin/Kainuunkadun kirjoittajasta. Se ei minua haitta ollenkaan, oikeastaan päinvastoin...


Sivun katselut maittain

Kaavio maista, joissa blogia luetaan eniten
KohdeSivun katselut
Yhdysvallat
71185
Suomi
68271
Ranska
15483
Venäjä
7145
Saksa
4710
Ukraina
4465
Kiina
3669
Portugali
3310
Kroatia
2240
Norja
1855

Kemin Taiteiden Yö-tapahtumat lauantaina 27.10.2018 ...

Lähdimme - minä ja vaimoni - kuuntelemaan Veeraa, joka esiintyy alla olevissa Kemin Taiteiden Yö-tapahtumissa tänään lauantaina 27.10.2018.
Cafe Hertta, vapaa sisäänpääsy
18:00-19:30 Tiia Karhi & Kemi Factori Acoustic Houseband sekä Veera Pyykkö
Cafe Hertta oli jotakuinkin täynnä. Veera aloitti omalla osuudellaan klo 18. Oli mukava kuultavaa. Kappaleita oli kaiken kaikkiaan kuusi. Kuuntelimme pari kappaletta muidenkin esiintyjien osalta.
Lähdemme pikapuolin Kemin kulttuurikeskukseen kuuntelemaan alla olevaa...
Kulttuurikeskus, vapaa sisäänpääsy
20.45-21.15 Veera Pyykkö

Eräs Blogitekstini tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta luin hetki sitten läpi eilen postilaatikkoomme ilmestyneen lehden Työkansan Sanomat N:o 12 26.10.2018. Luen mielelläni erilaisia julkaisuja laidasta laitaan.
Lehden luettuani jäin pohdiskelemaan, elämmekö me lehden kirjoittajien kanssa samassa maassa - Suomessa...

perjantai 26. lokakuuta 2018

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 82...

Mahdollisesti joku teistä sattuu vielä muistamaan, aloitin tekstisarjan Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa vuodesta 2000 alkaen. Olen kommentoinut julkisia pöytäkirjoja - siis historiaa - niissä lautakunnissa, joissa olen ollut varsinaisena jäsenenä mukana. 
Jonkin verran olen kommentoinut myös kaupunginhallituksen ja valtuustonkin päätöksiä.

Olen toistaiseksi vuoden 2006 alkupuolella menossa. Tässä on mm. tämän vuoden aikana ollut niin mielenkiintoista muuta, että olen jumittunut toistaiseksi paikoilleni.

Todettakoon, että olen tällä hetkellä siis vuonna 2018 Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen. Siinä on eläkeläiselle luottamustointa ihan nokko...


Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Tuo Meri-Lapin kuntien taannoinen päätös Yhteisyrityskumppanikilpailutuksen mukaisen yhteisyrityksen perustamisesta velloo niin voimakkaasti mediassa, että minulla on tällä hetkellä tässä tekstisarjassani käsijarru päällä. Yritän päästä taas liikkeelle, aikaa onneksi on riittämiin...
_______________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2006 toinen kokous 2/2006 16.02.2006 klo 15.00-18.15 pidettiin Kemin seurakuntakeskuksessa.

Esityslistalla oli mm. seuraavaa:

Taloussuunnitelma 2006-2009 ja talousarvio 2006 sekä toiminnaliset tavoitteet tulosyksikkötasolla


Vuoden 2005 toiminnan ja taloude toteutuminen

Avosairaalan ambulanssin uusimistarve

Aloite omaishoidontuesta/Kemin kaupungin omaishoitajat

Kehitysvammaistuki 77 Kemi ry kannanotto palvelukti Apilaa koskevista muutoksista

Sosiaali- tarveyspalvelujen johtoryhmän (KEHRÄ) jäsenet

Mini-inventario-hankkeeseen osallistuminen

Terve Lappi-hankkeeseen osallistuminen

TERVE-SOS 2006 koulutus- ja messutapahtumaan osallistuminen

Seudulliseen henkilöstöpankkiin osallistuminen/SOTENNE-projekti

Länsi-Pohjan sateenkaari-erityispalvelujen turvaaminen yhteistyössä-hanke
_________________________________________________________________

Toisaalta valtakunnantasolla > eduskunnassa alkaa nykyhallituksen ja opposition vääntö/päätökset sotesta ja siihen liittyvästä valinnanvapausasiasta ja maakuntauudistuksesta. Näyttää siltä, että hallituspuolueissakin ns. aisan yli potkijoita löytyy - ainakin yksi populistinen julki-ilmoittautunut. 

Taidanpa vetää käsijarrun entistä tiukemmin tämän artikkelisarjan osalta päälle ja odottaa lähitulemaa.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Ay-liike on järkeä vailla ja häviää pelin, jos se ei tartu hallituksen sovintoesitykseen irtisanomisriidassa...

Kyllä - tänään keskusjärjestöt ovat alustavasti hyväksyneet hallituksen esityksen. Järjettömät mittasuhteet saaneet poliittiset mielenilmaukset, lakot jäänevät ainakin vähemmälle.
Asia on liittojen käsissä. Änkyrimmät todennäköisesti vieläkin pullistelevat. Nyt alkaa sitten mediassa raivokas kilpalaulanta, kuka voitti/kuka hävisi. Se on ainakin varmaa, että koko tästä touhusta tuli Suomen kansantaloudelle ainakin 100-200 miljoonan euron lasku. Kuka sen maksaa? Sinä ja minä - valitettavasti.
Tässä prosessissa todennäköisesti meni saman tien SDP:n aikaistama eduskuntavaalien kampanjointi pesuveden mukana...
 
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Politiikka    |   Kommentti

Ay-liike on järkeä vailla ja häviää pelin, jos se ei tartu hallituksen sovintoesitykseen irtisanomisriidassa

Hallitus teki torstaina neljä ehdotusta, jolla lakkoihin johtanut riita ratkaistaan.

SAK:n Jarkko Eloranta, STTK:n Antti Palola ja Akavan puheenjohtajan Sture Fjäder olivat torstai-iltana Kesärannassa kuulemassa hallituksen ehdotusta.
SUOMEA ON RAVISTELLUT jo pari kuukautta riita valmisteilla olevasta lakipykälästä, jolla pyritään jonkin verran helpottamaan irtisanomisia alle kymmenen hengen yrityksissä.

Lakot ovat olleet täysin ylimitoitetut suhteessa pykälän mahdollisiin vaikutuksiin. Hallitus on myös turvautunut kummalliseen luottamusäänestykseen eduskunnassa.

HS:n politiikan ja talouden toimittaja Teemu Luukka.
Suomi on kovaa vauhtia suistumassa täydellisen järjettö­myyden aikaan, jossa tunteet ja periaate­sota määräävät tahdin.

Tällä viikolla sekä työmarkkinajärjestöt että hallitus tekivät kovasti töitä, jotta ratkaisu löytyisi ennen kuin lakot pahenevat. On edelleen vaara, että riita ajautuu tasolle, jota ei hallitse enää kukaan.

TORSTAINA HALLITUS teki jopa yllättävän neljän kohdan kompromissiesityksen. Lue tästäehdotuksen yksityiskohdat.

Kompromissiesitys on sen verran viisaasti tehty, että tänään kokoontuvat palkansaajien keskusjärjestöjen hallitukset ovat mieltä vailla, jos ne eivät tartu hallituksen tarjoamaan sovinnon käteen.

Hallitus on pitkään kysynyt työmarkkinajärjestöiltä ehdotusta ratkaisuksi, mutta mitään ei ole vielä tullut, vaikka aikaisemmin vaikeissa tilanteissa työmarkkinajärjestöiltä on osattu odottaa luovia ratkaisuja.

EHDOTUS OLI TULOSSA, mutta Sipilä huomasi, että hänen oli viisaampi toimia itse ennen kuin työmarkkinat tuovat esityksensä. Etenkin siksi, että se näytti alustavien tietojen mukaan olevan sellainen, jonka toteuttaminen olisi hankala jopa ay-liikkeen sisällä.

Nyt näyttää siltä, että maata johtaa taas hallitus eikä työmarkkinajärjestöt. Vaikuttaa myös siltä, ettei maata johda myöskään Suomen Yrittäjät, sillä se ei saisi ehdotuksessa lainkaan sitä, mitä se halusi.

Torstaina Suomen Yrittäjät tekivät oman ehdotuksensa, josta näki, ettei järjestön tarkoitus ollut lainkaan ratkaista ongelmaa, vaan pikemmin provosoida ay-liike vielä laajempiin lakkoihin. Sen jälkeen ay-liikkeen vallan välineitä olisi ollut helpompi karsia.

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT OVAT vaatineet, että hallitus vetää työsopimuslakiin suunnitellun irtisanomispykälän pois. Tavallaan hallitus lupaakin vetää lain pois, mutta tavallaan ei. Jos ay-liike rupeaa tänään perjantaina saivartelemaan, toteuttiko hallitus sanatarkaksi heidän vaatimuksensa, ay-liike käyttäytyy lapsellisesti.

Silloin heidän tarkoituksensa onkin vain nöyryyttää hallitus eikä löytää ratkaisu. Se veisi ay-liikkeen lakoilta oikeutuksen monien kansalaisten silmissä, ja todennäköisesti johtaisi ay-liikkeen häviöön. Nyt se voi vielä perustella omilleen voittaneensa kisan, koska hallitus perääntyi.

KIISTANALAINEN PYKÄLÄ SÄILYY, mutta sen kirjaukset näyttävät alustavasti siltä, että lakiin kirjataan nykyinen oikeuskäytäntö. Sen mukaan työtuomioistuimessa otetaan jo huomioon yrityksen koko, kun irtisanomisongelmia ratkaistaan.

Pykälän perusteluja ei vielä ole, mutta tuskin ne julkaistua kirjausta saa kovin paljon hirmuisemmaksi. Virkamiehet ovat valmistelleet yön tunteina muutamia vastauksia keskusjärjestöille täksi päiväksi. Nuo virkkeet ovat ratkaisun kannalta hyvin olennaisia.

LISÄKSI HALLITUS lyhentäisi karenssia 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Kaiken kukkuraksi hallitus ehdottaa kolmikantaista valmistelua kahdesta asiasta, ja kolmikantaisen valmistelun aloittaminen saa ay-liikkeen aina kehräämään. Pelko kolmikannan romuttumisesta on pohjimmiltaan koko riidan ydin.

Hallitus aloittaisi ehdotuksen mukaan hallituksen sekä työnantajien ja palkansaajien välisen kolmikantaisen valmistelun tavoista, joilla työtön voi osoittaa aktiivimallin edellyttämän aktiivisuuden. Tämä oli järkevä veto, sillä varsin yleisesti on jo nähty, etteivät aktiivimallin kriteerit ole järkevät etenkään tältä osin.

MIELENKIINTOINEN ON myös ehdotuksen viimeinen kohta, jossa kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi siirryttäessä maakuntamalliin.

Ay-liike pitää työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Kirjaus on laaja eikä se sisällä ennakkoon, millainen järjestelmä pitää rakentaa. Se voi tarkoittaa vaikkapa Tanskan mallia, jossa korvaus on alussa parempi ja pienenee työttömyyden pitkittyessä.

Kolmikantaryhmien työn määräaika olisi 28. helmikuuta 2019, joten laiksi työt eivät ehdi, mutta on hyvä kuitenkin, että työ aloitetaan pykälistä, joissa on selvästi ongelmia. Näin seuraava hallitus saa pykälät nopeasti valmiiksi, jos niin tahtoo.