Käväisin hetki sitten Kemin keskustassa Kauppakadun R-kioskilla pistämässä muutaman pelin vetämään ja voittoja nostamassa. Viimeksi mainittu on harvinaista herkkua. Myyjä joutui palauttamaan minulle peräti 16 euroa.
Kioskilla käydessäni kävi välähdyksen omaisesti mielessä kaksi kovaa pelimiestä nimenomaan jalkapallo-osa-alueella, edesmennyt opetusneuvos, rehtori Pentti Puro ja eläkeläinen Pekka Aho. Olen molemmat tavannut useasti nimenomaan taannoin em. kioskilla ja tiedän, että molemmat ovat onnistuneet veikkauksissaan...
Jatkoin matkaa Kemin kulttuurikeskukseen, jossa oli Kemin taidemuseon Suo, kuokka & taide -näyttelyn taiteilijoiden teosmyyntitapahtuma 28.10-29.10.2017 klo 11-15. Paikalla näytti olleen ainakin kaksi taiteilijaa ja muutama asiasta kiinnostunut katselija.
Pois lähtiessäni katselin näyttelyn Varhaiskasvatus näkyväksi 28.10.-19.11.2017, joka oli tuloaulan läheisyydessä.
Esillä oli päiväkodin ja esiopetuksen luomuksia luovasta arjesta. Suosittelen katseltaviksi...
Kuvat muovijätteisiin kuolevista eläimistä ovat niin järkyttäviä, että ne ovat herättäneet Euroopan unioninkin – kansalaisista puhumattakaan.
Taistelu muovijätettä vastaan on päätetty voittaa. Kun Suomessa viime vuonna kotitalousmuovia kerättiin talteen puoli kiloa asukasta kohti, tänä vuonna päästään jo lähelle puoltatoista kiloa.
Ensi vuonna keräysmäärät kasvavat entisestään, sillä uusien Rinki-keräyspisteiden lisäksi myös taloyhtiöihin tulee omia muovinkeräyspisteitä.
Kotitalousmuovin pitkä tie arvotavaraksi
Jos pantillisia pakkauksia ei lasketa mukaan, muovijätettä kertyy Suomessa yli satatuhatta tonnia vuodessa. Siitä vasta 16–17 prosenttia saadaan kierrätykseen. Suomen kansallisen pakkausasetuksen tavoite on, että kolmen vuoden päästä kierrätykseen saadaan jo runsas viidennes.
Keräyskontteihin tuotu kotitalouksien muovijäte viedään käsiteltäväksi Ekokemin kierrätyslaitokselle Riihimäelle. Fortumin omistama laitos aloitti toimintansa hieman yli vuosi sitten. Laitoksessa muovilaadut lajitellaan koneellisesti.
Ongelma on, että lajittelu maksaa, eikä vielä tuota rahaa. Fortumilla on edessään pitkä tie ennen kuin uusiomuovin valmistaminen on kannattavaa.
Ratkaistavana on ainakin kolme haastetta. Ensinnäkin uusille, kierrätysmuovista tehdyille tuotteille tarvittaisiin lisää kysyntää. Toiseksi laatua pitäisi parantaa. Kolmanneksi muovia ei ole riittävästi. Tarvittaisiin tehokkaampi keräysjärjestelmä, joka toisi entistä enemmän muovia laitokselle.
EU ja Suomenkin viranomaiset ovat viime vuosina ajaneet muovin keräämistä kovalla voimalla mutta samalla on jätetty miettimättä, mihin uusiomuovituotteita saa ja pitäisi käyttää.
– Valtiovalta on hirveästi puhunut keräilyn lisäämisestä mutta ei siitä, mihin tätä uusiomuovia saa käyttää. Siitä ei ole ensimmäistäkään aloitetta, päinvastoin, sanoo Ekokemin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.
Koivuniemi mainitsee esimerkkinä muovikassit, jotka tehdään pääosin uusiomuovista. Niiden käyttöä pyritään kuitenkin kaikin keinoin rajoittamaan. Koivuniemen mukaan myös julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi meluvalleissa, tulisi käyttää uusiomateriaalia.
Haasteena on myös se, että uusiomuovien hinnat ovat laskeneet jyrkästi kaikkialla Euroopassa. Suurimpana syynä tähän on se, että Kiina on asettanut tuontirajoituksia jäteperäisille materiaaleille, mikä on painanut uusiomuovin hintaa rajusti alaspäin.
Euroopassa uusiomuovivarastot ovat täynnä. Kannattavuutta yritetään nyt parantaa rakentamalla yhä isompia käsittelylaitoksia. Tähän uskotaan myös Fortumilla, joka pyrkii vähintään kaksinkertaistamaan muovin käsittelymääränsä.
– Uskoisin että kahdessa vuodessa ollaan isommissa keräysmäärissä, Koivuniemi arvioi.
Vastuu tuottajilla
Kuluttajamuovien kierrätystä vauhditetaan niin sanotulla tuottajavastuulla. Toisin sanoen pakkauksen tuottaja maksaa jätemaksua, jolla rahoitetaan osin muovijätteen käsittelyä.
Tuottajia edustaa Suomen Uusiomuovi Oy. Toimitusjohtaja Vesa Soini arvelee, että kotitalousmuovien kierrätystä ei saada kannattavaksi ainakaan kymmeneen vuoteen, jos kustannuksiin lasketaan mukaan jätteiden keräilykustannukset. Soini pitää kuitenkin mahdollisena, että jonakin päivänä Fortumin ei tarvitse periä maksua vastaanottamastaan kuluttajamuovista.
Teollisuuden ja kaupan muovijätteet on paljon helpompi kierrättää kuin kotitalouksien muovit, jotka ovat pääosin elintarvikepakkauksia. Jätteiden lajittelu kehittyy koko ajan mutta tällä hetkellä Ekokemin laitoksella pystytään hyödyntämään muovinkeräyspisteisiin tulevasta jätteestä vain noin puolet.
– Parikymmentä prosenttia keräysjätteestä on esimerkiksi pahvia, joka menee suoraan polttoon. Jäljelle jäävästä voidaan hyödyntää uusiomateriaalina noin 70 prosenttia, sanoo Ekokemin tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi.
Pantilliset pakkaukset, kuten pullot, kiertävät Suomessa erinomaisesti.
”Muovi on vain lainassa kuluttajalla”
Muovijätteestä suunnilleen kaksi kolmasosaa on kotitalousmuoveja, joiden uusiokäytön ongelmiin etsitään kiivaasti ratkaisua.
Muovilaatuja on paljon ja usein samassakin pakkauksessa on eri muovilaatuja kerroksittain. Elintarvikepakkauksissa, taloustavaroissa ja vaatteissa käytetään ainakin kuutta erilaista muovilaatua. Eri laaduilla on omat alalajinsa ja eri valmistajilla vielä omia muovilaatuja. Tämä tekee uusiokäytöstä vaikeaa.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Satu Pasanen pitää juuri kuluttajamuovien yksinkertaistamista yhtenä merkittävänä keinona kierrätyksen tehostamiseksi.
– Siitä olisi hyötyä juuri siellä loppupäässä.
Monomateriaalit eli muovilaatujen yksinkertaistaminen on niin iso haaste, että siihen pääsemiseksi tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. Muun muassa kierrätyksen tutkimusta rahoittava Ellen McArthur -säätiö tukee alan tutkimusta.
Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini näkee suuria mahdollisuuksia siinä, että muun muassa suuret huonekalujätit ja elintarviketuottajat tekevät yhteistyötä Ellen McArthur -säätiön kanssa.
– Suuret pakkaajat ovat ilmaisseet halunsa siirtyä uusio- tai biopohjaiseen materiaaliin jollakin aikavälillä, Soini sanoo.
Myös Suomen Uusiomuovissa uskotaan siihen, että pakkausten suunnittelussa otetaan tulevaisuudessa huomioon niiden kierrätettävyys. Monissa Euroopan maissa on tehty pakkaussuunnittelijoille oppaita siitä, mitä eri vaihtoehdot kierrätettävyyteen vaikuttaa. Myös Suomessa valmistellaan samanlaista opasta.
VTT:n tutkijan Satu Pasasen mielestä kierrätyksen mielekkyys valkenee useimmille vasta sitten, kun sivuvirroista saadaan rahallista hyötyä uusioraaka-aineena.
– Pitäisi siis ajatella, että muovi on vain lainassa kuluttajalla.
Käväisin tänään lauantaina 28.10.2017 Kemin lyseon lukion 120-vuotisjuhlassa. Koululla oli avoimien ovien päivä, sen jätin väliin > en lähtenyt seuraamaan käytännön opetustapahtumia... Alla oleva ohjelma käynnistyi minuutilleen klo 11.40 auditoriossa, joka oli tupaten täynnä juhlayleisöä. Avaussanat - Rehtori Pekka Mäkelä Musiikkiesitys - Lukion musiikkiryhmä, ohjaus lehtori Arto Perkiö Juhlapuhe - professori Matti Lackman Runoesitys - Koulutie (V.A.Koskenniemeä mukaillen), Lukion draamaryhmä, ohjaus lehtori Merja Holpainen-Myllymäki
Seniorien puheenvuoro - Ahti Salmela, puheenjohtaja Kemin lyseon seniorit ry Painetusta ohjelmaesitteestä poiketen ylimääräisenä ohjelmanumerona oli suunniteltujen Rehtorin käädyt - luovuttaminen. Ahti kertoi asian taustan. Rehtorin käädyt-ajatuksen oli Kemin lyseon senioreiden kunniapuheenjohtaja Vilho Heikonen ottanut aikanaan esiin. Yhteislaulu - Maamme, 1. ja 11. säkeistö ______________________________________________________________________ Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma, hyvä ohjelma ja muutaman tutun tapaaminen. Pois lähtiessäni/kotiin ajellessani mietiskelin, miksi en ole pyrkinyt/liittynyt Kemin lyseon lukion seniorit ry:een. Olen tutustunut heidän kotisivuilleen, joten tiedän aika lailla tarkkaan mistä on kysymys. Perimmäinen syy omalta osaltani lienee se, että olen viime vuosina irrottautunut monesta muustakin "ylimääräisestä" ja työntynkää/touhua on ihan riittämiin...
Ovikellomme soi, menin avaamaan ja totesin tulijan, kemiläislähtöinen maalarimestari Jorma "Jussu" Pitzén kirja kädessään. Työhuoneeseeni asetuttuamme hän kertoi uudesta kirjastaan nimeltään Mestarin kertomaa, ootraus ja mukailutekniikka. Ostin kirjan. Tiedän, että Jorma on niitä harvoja ihmisiä Suomessa, jolla on taito luoda realistista puu- ja kivipintaa eri pinnoille ootraustekniikalla.
Jorma jatkoi matkaansa Kemin keskustaan. Selailin hänen uutta teostaan, mielenkiintoista, täytyy tutustua siihen hiukan tarkemmin...
Alla oleva artikkeli on keskiviikon 25.10.2017 Lounais-Lapissa. Jos se jäi Sinulta huomaamatta niin lue tästä - kiitos.
KEMI
VUONNA NOLLA + 1!
Meitä
on opetettu tai vähintäänkin ainakin yritetty opettaa ajattelemaan
positiivisesti.
Se
on periaatteessa hyvä asia, mutta...
Pelkkä
hymistely, joo-joo-ajattelu ei kuitenkaan välttämättä vie asioita
eteenpäin, vaan aina on syytä löytyä positiivisenkriittistä
arvosteluakin, asioiden kyseenalaistamista, uusien vaihtoehtomallien
esittämistä, jotta vallankahvassa olevat pysyvät kohtuullisesti
varppeillaan.
Joka
vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, kuitenkin...
Putsaillessani
ja hävittäessäni melkeinpä iänikuisenvanhoja paperinippuja
silmiini osui vuoden 1988 Kemin kaupungin julkaisussa nimeltään
LUKEMISET ollut artikkeli, jossa kuvailtiin Kemin kaupungin
väestökehitystä viime vuosisadan loppupuolella ja mukaillen tämän
vuosisadan alkupuolella.
Käyriä
oli kolme: Toive-käyrä ylimpänä, Todennäköinen-käyrä keskellä
ja Uhka-käyrä alimpana.
Minkä
käyrän kohdalla olemme juuri tällä hetkellä loppukesästä 2006
menossa?
Oikein!
Ikävä
kyllä juuri viimeisen eli Uhka-käyrän kohdalla, oikeastaan vielä
sen alapuolellakin...
Meidän
väestökehityksemme on ollut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan
edellä mainituista pahin mahdollinen, todella surkea.
Väestön
muuttoliikettä Kemistä yritetään aktiivitoimenpitein pysäyttää
mm. houkuttelevalla tonttipolitiikalla, meillä on merenrantaa aika
viipale – hyvä niin…
Tonttipolitiikkamuutokset
näkyvät aina muutaman vuoden viiveellä. Esimerkkinä mainittakoon
myös Kemipaketti (koti- ja vauvalahja) ja sen myönteiset
vaikutukset...
Toivottavasti
Kemissä ei ajauduta Karkkila-taudin (kunnan totaaliseen
taloudelliseen ahdinkoon) tyyppiseen tilaan, sillä silloin
pahimmassa tapauksessa – vuonna 2006 + n eli kuvitteellisessa
vuonna nolla – Kemissä on kolme asukasta: eläkkeelle haikaileva
uusi kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen
puheenjohtaja, molemmat jo tyytyväisiä eläkeläisiä hekin!
He
köppelehtivät kaupungintalon autioilla käytävillä muistellen
Kemin kaupungin menneitä aikoja salaperäinen hymynhäive
kasvoillaan...
Niin!
Kemiähän pidettiinkin aikanaan eläkeläisten
toive-/ihannekaupunkina – muistaakseni!
Tarvinneeko täällä muita enää
silloin ollakaan?
Edellä
oleva on vanha tekstini vuodelta 2006.
Kohta
on Kemissäkin aivan toinen meno päällä. Uutta toimeliaisuutta:
Biojalostusta, matkailua > myös kesämatkailua, rakentamista,
jne. …
Maamerkkimme kaupungintalokin täyttyy uusilla ihmisillä ja
ajatuksilla. Kyllä kohta kelpaa...
Hmmmmm - vai niin - todennäköisesti ihmissalakuljetuksen määrä on artikkelin lukuja huomattavasti suurempi...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ihmissalakuljetus Saimaan kanavalla paljastui jättimäiseksi – maailmanlaajuinen rikollisjärjestö toi huviveneellä yli 70 ihmistä salaa Suomeen
Kesällä Saimaan kanavalla Lappeenrannassa jäi kiinni huvivene, josta löytyi 17 salamatkustajaa. Tutkimuksissa on selvinnyt, että vajaan vuoden aikana salakuljettajat tekivät Suomeen seitsemän salakuljetusmatkaa.
6. kesäkuuta 2017 Lappeenrannassa Saimaan kanavalla paljastui Suomen rikoshistoriassa poikkeuksellinen salakuljetusyritys. Rikolliset yrittivät tuoda huviveneen uumenissa Suomeen salaa 17 henkilöä.
Rajavartiolaitos aloitti asiassa tutkinnan, jossa on nyt selvinnyt, että rikolliset ovat tehneet Suomeen veneellä kaikkiaan seitsemän matkaa, joissa on salakuljetettu Suomeen ainakin 70 henkilöä. Salakuljetusmatkat ovat olleet 10.7.2016–6.6.2017 välisenä aikana.
– Lisäksi ennen ensimmäistä salakuljetusmatkaa oli yksi harjoituskerta, kertoo tutkinnanjohtaja luutnantti Jyri Siitari rajavartiolaitoksesta.
Siitarin mukaan salakuljetetut ihmiset ovat olleet useista eri maista. Heistä osa on tällä hetkellä Suomessa ja osa mualla Euroopassa.
– Suomea on käytetty kauttakulkumaana. Heille on järjestetty täällä yöpyminen, mutta sen jälkeen järjestetty Suomesta pois. Osa on jäänyt hakemaan turvapaikkaa Suomesta.
Salakuljetetut ovat maksaneet matkastaan useita tuhansia euroja.
– Meidän näkemyksen mukaan salamatkustajat ovat sellaisista maista, joissa tarvitaan apua tai joissa on hätä. Salakuljetetuilla ei ole ollut lupa matkustaa pois omasta maastaan ja ovat siksi tukeutuneet tähän rikollisjärjestöön.
Maailmanlaajuinen rikollisjärjestö takana
Tutkinnanjohtaja Jyri Siitarin mukaan salakuljetuksen taustalla on kansainvälinen monessa eri maanosassa toimiva rikollisjärjestö. Rajavartiolaitos epäilee sen järjestäneen laittomasti Eurooppaan Jemenin, Turkin, Afganistanin, Syyrian ja Egyptin kansalaisia sekä kansalaisuudettomia henkilöitä. Rikollisjärjestö on hyötynyt tästä useita satojatuhansia euroja.
Suomeen henkilöitä oli salakuljettanut venäläinen perhe, jossa oli isä sekä täysi-ikäinen tytär ja alaikäinen poika. Matka oli naamioitu huvimatkaksi.
– Meidän näkemyksen mukaan tämä on hyvin järjestettyä ihmissalakuljetusta, koska veneeseen oli rakennettu piiloja ja ihmiset oli laitettu tiettyihin tiloihin rajatarkastuksen ajaksi.
Epäillyt isä ja tytär on vangittu. 16-vuotias poika on matkustuskiellossa.
Tutkinnan kohteena olleen järjestäytyneen rikollisjärjestön jäseniä on selvitysten mukaan ainakin Venäjällä, Malesiassa, Irakissa ja Libanonissa.
Esitutkinnan perusteella Rajavartiolaitos epäilee kaikkiaan 15 henkilöä eri puolilla Eurooppaa törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä tai avunannosta rikokseen.
Rajavartiolaitos on tehnyt asian selvittämiseksi yhteistyötä Keskusrikospoliisin, Suojelupoliisin ja Maahanmuuttoviraston sekä Europolin ja Ruotsin sekä Venäjän esitutkintaviranomaisten kanssa.
Paljastui kesäkuussa
Rikollisliigan jäljille päästiin, kun Suomeen saapui kesäkuussa Saimaan kanavaa pitkin Venäjälle rekisteröity huvivene, jonka kolmen hengen miehistö esitti Nuijamaan rajatarkastuspisteellä omat matkustamiseen oikeuttavat asiakirjansa. Lappeenrannan edustalla vene pysähtyi laituriin, josta sen kyydistä nousi 17 henkilöä ilman maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja.
Rajavartiolaitos totesi kiinniottojen jälkeen kaikkien henkilöiden olleen veneen kyydissä ja piilossa sen rakenteissa. Epäillyn rikoksen tekemiseen käytetty vene on takavarikoitu.
Tapaus on siirtynyt Salpausselän kihlakunnansyyttäjän syyteharkintaan.
Muitakin tapauksia voi ola
Nyt paljastunut ihmissalakuljetus Saimaan kanavalla oli ainutlaatuinen. Vastaavaa ei kanavalla ennen ole tavattu. On siksi mahdollista, että salakuljetuksia on ollut aiemminkin.
– Kaikkihan on mahdollista. Ihmissalakuljetus on kehittynyt valtavasti viime vuosien aikana. Mielikuvitus vain on rajana, miten ihmisiä voidaan kuljettaa viranomaisten nokan edestä, sanoo tutkinnanjohtaja Jyri Siitari.
Tässäkin paljastuneessa tapauksessa kaikki oli ulospäin näyttänyt ihan viattomalta. Perhe saapui useasti Venäjältä nauttimaan Suomesta ja Saimaan luonnosta. Mutta harhautus oli täydellinen.
– Täytyy kyllä sanoa, että hienosti olivat salakuljettajat keksineet tämän keinon tällä kertaa, sanoo tutkinnanjohtaja Jyri Siitari.
43 kilometriä pitkä Saimaan kanava kulkee Saimaalta Venäjän puolelle Suomenlahdelle. Sen Venäjän puolella oleva osa on vuokrattu Suomelle, joka hoitaa kanavan ja sen viereesä olevan tien kunnossapidon.
