perjantai 10. kesäkuuta 2016

Maailman tehdas muuttuu asiakkaaksi – paluumuuttaja Biolan myy euralaisia kompostoreja luksuksena Kiinaan...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Maailman tehdas muuttuu asiakkaaksi – paluumuuttaja Biolan myy euralaisia kompostoreja luksuksena Kiinaan

Kiinalaiset keskiluokkaistuvat halpatyövoimasta innokkaiksi kuluttajiksi

TALOUS  
SAMI KILPIÖ
Biolanin työntekijä Keijo Koskinen käyttää Kiinasta Suomeen siirrettyä ruiskuvalukonetta. Suomessa kone on ohjelmoitu tekemään kompostorin luukkuja itsekseen. Kiinassa kahden ihmisen piti avustaa robottia pelkästään leimasimen tähtäämisessä.
Biolanin työntekijä Keijo Koskinen käyttää Kiinasta Suomeen siirrettyä ruiskuvalukonetta. Suomessa kone on ohjelmoitu tekemään kompostorin luukkuja itsekseen. Kiinassa kahden ihmisen piti avustaa robottia pelkästään leimasimen tähtäämisessä.

TALOUSRAKENTEIDEN murros Kiinassa pakottaa miljoonat yritykset ympäri maailmaa suunnittelemaan logistiikkaketjujaan ja tuotantoaan uusiksi. Nekin yritykset, joilla ei ole omaa toimintaa maassa, kytkeytyvät Kiinaan alihankkijoiden kautta.
Ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista kertoo, että Kiinan palkkataso ei ole enää yhtä houkutteleva kuin ennen ulkomaisille yrityksille. Kaupunkialueilla keskipalkka on lähes seitsemänkertaistunut vuosina 2000–2015 – tosin se on yhä vain noin kolmannes suomalaisen keskipalkasta. Lisäksi monet yritykset ovat jo Kiina-investointinsa tehneet, eikä uusille ole tarvetta. 
Kiina-ilmiö on siinä mielessä ohi, että ei sinne enää kovin paljon tuotantoa siirretä. Talousnäkymätkin ovat heikentyneet, joten Kiinan kotimarkkinoista kiinnostuneet yritykset eivät nekään ole kovin innokkaita sijoittamaan.”
Jo usean vuoden ajan yrityksiä on vetänyt Kiinaan kasvava paikallinen ostovoima, eivät niinkään pienipalkkaiset työntekijät.
Esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enso käynnisti viime viikolla uuden 800 miljoonaa euroa maksaneen kartonkitehtaan Beihaissa Etelä-Kiinassa. Yhtiö perusteli investointia kuluttajapakkausten kysynnän kasvulla Kiinassa ja lähialueen maissa.
SUOMALAISTEN kannalta mieluisinta Kiinan murroksessa on paluumuutto, joka on kiihtynyt 2010-luvulla.
Esimerkiksi Valtavalo kotiutti led-valoputkilinjan Kiinasta Kajaaniin. Elcoflex siirsi antennituotantoa Kempeleeseen ja Salofa huumetestauslaitteiden valmistuksen Saloon. Jopojen tuotanto palasi kokonaan Hankoon, kun Helkama ymmärsi tehdä retropyörien kotimaisuudesta markkinointivaltin.
Lannoitteista ja puutarhalaitteista tunnettu Biolan toi 60 prosenttia Kiinan-muovituotannostaan takaisin Satakuntaan vuonna 2014. Nykyään osa Eurassa valmistetuista kompostoreista viedäänkin Suomesta kiinalaisille kuluttajille.
”Kun aloitimme tuotannon Kiinassa vuonna 2008, haimme kustannussäästöjä, kuten monet muutkin yritykset. Alussa kiinalaisen työntekijän palkka oli noin 15–20 prosenttia suomalaisen palkasta”, selittää Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen.
SITTEN Kiinassa toimiminen vaikeutui. Biolanin toimitusajat jopa kaksinkertaistuivat ja rahtihinnat kasvoivat, kun Kiina-ilmiö alkoi pikkuhiljaa kääntyä.
”Saamme enemmän joustavuutta sillä, että tuotanto on tuossa tien toisella puolella sen sijaan, että se olisi kahdeksan viikkoa merellä. Suomessa pystymme tekemään tarvittaessa pienempiä eriä nopeasti, eikä suomalainen työntekijä tarvitse valvontaa juuri lainkaan”, Rantanen kertoo.
Kiinalainen työvoima ei enää pärjää hintakilpailussa esimerkiksi vietnamilaisille, indonesialaisille tai roboteille. Biolanillakin Nuuskun ja Ransun kaltaiset piipittävät apulaiset vähentävät työvoiman tarvetta.
”Tarvitsemme näiden muoviosien valmistamiseen Suomessa 11 työntekijää. Kiinassa luku olisi vähintään viisinkertainen.”
SAMI KILPIÖ
Biolanin toimitusjohtajan Teppo Rantasen mielestä Kiinassa kannattaa olla, jos haluaa myydä kiinalaisille kuluttajille. ”Kiinaan ei enää kannata lähteä tekemään komponentteja jossain muualla sijaitsevaan bisnekseen. Se juna meni jo.”
Biolanin toimitusjohtajan Teppo Rantasen mielestä Kiinassa kannattaa olla, jos haluaa myydä kiinalaisille kuluttajille. ”Kiinaan ei enää kannata lähteä tekemään komponentteja jossain muualla sijaitsevaan bisnekseen. Se juna meni jo.”
AUTOMATISAATIO ei tosin rajoitu vain länsimaihin. Kansainvälisen robotiikkaliiton IFR:n mukaan Kiinassa on kuluvan vuoden lopussa maailman eniten teollisuusrobotteja – Japanikin on jäämässä taakse. Taiwanilainen alihankkijajätti Foxconn ilmoitti juuri korvaavansa 60 000 työntekijää Kiinassa roboteilla.
Lisäksi joillakin perusteollisuuden sektoreilla kiinalaisten palkkakehitys on katkennut ja työpaikat vaarantuneet. Kiinan johto ilmoitti helmikuussa, että valtion omistamat teräs- ja hiiliyhtiöt irtisanovat 1,8 miljoonaa työntekijää seuraavan kahden vuoden aikana. Kiinan virkamiehet kuiskivat uutistoimisto Reutersin korviin kolme kertaa suuremman luvun.
Osaavien työntekijöiden palkat jatkavat kasvuaan, mutta tavallinen tehdastyöläinen ei enää voi luottaa kymmenen prosentin vuotuiseen palkankorotukseen.
SUOMEEN Kiinasta palanneiden yritysten määrä ei ole vielä merkittävä, mutta esimerkiksi Atlantin takana odotetaan todellista paluumuuttajien aaltoa. Kiinassa oli valtion tilastojen mukaan 442 000 ulkomaisten sijoittajien rahoittamaa yritystä vuonna 2013.
Yhdysvaltojen kauppakamarin vuoden alussa julkistetun kyselyn mukaan neljännes Kiinassa toimivista amerikkalaisyrityksistä on jo siirtänyt tuotantoaan Kiinan ulkopuolelle tai suunnittelee siirtoa. Puolet muuttohaluisista on kiinnostunut muista Aasian kehittyvistä maista, mutta peräti 40 prosenttia kertoi siirtävänsä tuotantoaan mieluiten Yhdysvaltoihin, Kanadaan tai Meksikoon.
Eniten yrityksiä nyppivät Kiinassa kohisten kasvavat palkkakustannukset, tekijänoikeuksien halveksiminen ja paikallispoliitikkojen oikuille altis sääntely.
Laatukaan ei aina vastaa odotuksia, vaikka Kiina pyristeleekin irti halpatuotantomaan leimasta. Se ei enää halua olla maailman tehdas, jonka liukuhihnoilla länsimaiset yritykset teettävät tuotteitaan halvalla.
MADE IN CHINA -merkintä herättää vieläkin mielikuvan heikkolaatuisesta tuotteesta, vaikka Kiina valmistaa myös lukuisia globaaleja brändituotteita kuten Applen iPhone-älypuhelimia tai Ralph Laurenin vaatteita.
”Monimutkaista tuotantoa on yhä paljon Kiinassa, sillä alihankkijaverkostot ja infrastruktuuri ovat hyvässä kunnossa”, toteaa Suomen Pankin Kaaresoja.
Länsimaisten huipputuotteiden valmistus on kouluttanut kiinalaisista osaavaa, vaikkakin vuosi vuodelta kalliimpaa työvoimaa. Nykyään Kiinalla on omiakin arvostettuja brändejä etenkin kulutusteknologiassa, kuten Huawei, Xiaomi ja Oppo.
Kiinalaisten kilpailijoiden ilmaantuminen ärsyttää länsimaisia yrityksiä, jotka syyttävät tulokkaita julkeasta kopioinnista. Imitointi on sama keino, jota Japani käytti sotien jälkeen kasvaessaan tyhjätaskuisesta kehitysmaasta uuden teknologian pioneeriksi.
YHÄ useampi luksustuote myydään kiinalaisille. Näin on käynyt Biolanillekin, jonka kompostorien myynti Kiinaan kasvoi viime vuonna 400 prosenttia.
”Olemme tosin lähtenee erittäin pienestä luvusta liikkeelle. Nykyään Kiinan osuus lähestyy kuitenkin jo 20:tä prosenttia Euran tuotannosta”, paljastaa toimitusjohtaja Rantanen.
Suomalaisyhtiö myy tuotteitaan esimerkiksi kiinalaisen verkkokauppayhtiö Alibaban Taobao-palvelussa, jonka myydyin kompostorimerkki Biolan on.
Suomalaisille komposti on biojätteitä mullaksi märehtivä puutarhan arkinen apuri. Kiinalaisille jämäkkä Biolanin muovilaatikko huokuu rahaa, valtaa ja vihreää trendikkyyttä.
JOS menestys Kiinassa jatkaa kasvuaan, eikö Biolanin kannattaisi perustaa sittenkin lisää tuotantoa lähemmäksi satoja miljoonia potentiaalisia asiakkaita? Rantanen ei kiellä, etteikö ajatus houkuttelisi.
”Mielellämme pidämme tuotannon pääosin Suomessa. Meillä on tytäryhtiö Shanghain lähellä Suzhoussa, ja kun volyymi kasvaa, joudumme aivan varmasti laskemaan vaihtoehtoiskustannusta sille, että laajentaisimme siellä taas tuotantoa.”
Kiina-ilmiö jyllää yhä, mutta uudessa muodossa. Jos maata uhkaava velkakriisi ei nujerra keskiluokan ostohaluja, 1,38 miljardin asukkaan maa on vastustamaton kohde kulutustuotteita myyville yrityksille.
SAMI KILPIÖ
Valtaosa Biolanin tuotannosta tehdään Euran teollisuusalueella. Omaperäisessä pääkonttorissa on yrityksen mukaan Pohjoismaiden suurin ruokokatto.
Valtaosa Biolanin tuotannosta tehdään Euran teollisuusalueella. Omaperäisessä pääkonttorissa on yrityksen mukaan Pohjoismaiden suurin ruokokatto.

Nato-maat pohtivat tuen antamista myös Suomelle ja Ruotsille...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Ulkopuolisten maiden osallistumisen rajausta juuri Suomeen ja Ruotsiin ymmärretään HS.n tietojen mukaan sekä Natossa että EU:ssa. ”Taustalla ovat Suomen ja Ruotsin sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”, muotoili eräs asiantuntija.

... sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit - hmmmmm - erittäin hyvin ja osuvasti sanottu/kirjoitettu. Itämeren alueella mahdollisessa kriisitilanteessa Suomella ja Ruotsilla on on kiistaton erityisasema.
Sen osalta ei tarvitse olla sotilaspoliittinen asiantuntija, se selviää kristallinkirkkaasti koulukarttaa katsomalla...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tunattuna:

Nato-maat pohtivat tuen antamista myös Suomelle ja Ruotsille

Suomi ja Ruotsi osallistuvat Naton huippukokouksessa Naton ja EU:n yhteistyön arviointiin. Taustalla ovat ”sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”.

KOTIMAA  
RIO GANDARA / HS
Hangon Syndalenissa pidettiin kesäkuun alussa Baltops-harjoitus, jossa oli mukana Naton edustajia.
Hangon Syndalenissa pidettiin kesäkuun alussa Baltops-harjoitus, jossa oli mukana Naton edustajia.

Fakta

Nato vahvistaa pelotettaan

 Naton huippukokouksessa heinäkuussa on määrä päättää sotilaallisen voiman lisäämisestä liittoutuman itäosissa.
 Ensi viikolla puolustusministerikokouksessa on määrä vahvistaa, että kolmeen Baltian maahan ja Puolaan sijoitetaan kuhunkin pataljoona jäsenmaiden joukkoja.
 Mustallamerellä Romanian ja Bulgarian edustalla Nato lisää ilma- ja meritoimintaa.
 Nato vahvistaa yhteistyötä EU:n kanssa muun muassa terrorismintorjunnassa.
SUOMI ja Ruotsi osallistuvat Naton huippukokouksessa Euroopan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön arviointiin.
Samaan aikaan Nato-maiden kesken on virinnyt keskustelu tuen antamisesta mahdollisessa Itämeren kriisitilanteessa myös Suomelle ja Ruotsille, vaikka ne eivät ole Naton jäsenmaita.
Huippukokous järjestetään Varsovassa 8.–9. heinäkuuta.
HS:N tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö on kutsuttu huippukokouksen osaan, jossa arvioidaan mahdollisuuksia lisätä Naton ja EU:n yhteistyötä kriiseissä. Suomi osallistuu jo vakiintuneen tavan mukaan myös Afganistanin kriisinhallintaoperaation arviointiin.
Presidentin kansliasta vahvistetaan, että Niinistö osallistuu kokouksessa valtionpäämiesten tapaamiseen. Niinistön ja Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin lisäksi Naton ulkopuolisena edustajana on paikalla EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini.
ULKOPUOLISTEN maiden osallistumisen rajausta juuri Suomeen ja Ruotsiin ymmärretään HS.n tietojen mukaan sekä Natossa että EU:ssa.
”Taustalla ovat Suomen ja Ruotsin sotilaalliset ja turvallisuuspoliittiset realiteetit”, muotoili eräs asiantuntija.

Muilla Naton ulkopuolisilla EU-mailla, kuten Irlannilla tai Itävallalla, ei ole samanlaisia turvallisuustarpeita.
EU:n yhteensä 28 jäsenmaasta vain kuusi ei kuulu Natoon.
Arviota Naton ja EU:n yhteistyöstä on jo pohjustettu Naton ulkoministerikokouksessa. Valmistelua jatketaan puolustusministerikokouksessa ensi viikolla. Naton ja EU:n yhteinen julistus on määrä julkistaa EU:n juhannuksena järjestettävän huippukokouksen jälkeen.
Euroopan yhdentymisen kulmakivinä olevien järjestöjen yhteistyö on kompastellut ja kompastelee edelleen Nato-maa Turkin ja EU-maa Kyproksen keskinäisiin kiistoihin. Nyt informaatiosota, kyberuhat ja terrorismi tarjoavat kuitenkin yhteistyölle uusia mahdollisuuksia.
KESKUSTELUT Suomen ja Ruotsin asemasta mahdollisessa kriisitilanteessa ovat tiivistyneet kevään kuluessa.
Keskustelujen tausta-ajatuksena on, ettei Natolla voi edelleenkään olla velvollisuutta puolustaa liittoon kuulumattomia maita, mutta kriisitilanteessa Suomelta ja Ruotsilta ei voi myöskään odottaa tukea ilman jonkinlaista vastavuoroisuutta.
Naton sotilaskomentajan tehtävistä keväällä väistynyt kenraali Philip Breedlove sanoi läksiäistensä aikoihin eri lähteiden mukaan, että Naton komentajana hän viittaa Ruotsin ja Suomen osalta liittouman perussopimuksen viidenteen artiklaan yhteispuolustuksesta mutta yhdysvaltalaisena kenraalina hän ei näe erillisiä esteitä maiden auttamiselle.
Nato-lähteiden mukaan tuki Suomelle ja Ruotsille oli selvästi esillä maaliskuussa järjestetyssä vuosittaisessa CMX-harjoituksessa, jossa testataan Naton poliittista päätöksentekoa ja komentoketjua kriisitilanteessa.
ENÄÄ hyvin harvat Nato-maat kyseenalaistavat Ruotsin ja Suomen keskeisen aseman Itämeren puolustamisessa, kertovat HS:n lähteet.
Suomessa Nato-yhteistyön puitteet täydentyvät ensi viikolla, kun julki tulee hallituksen uusi turvallisuuspoliittinen selonteko.
Eri arvioiden mukaan selonteko tukee yhteistyön tiivistämistä muttei sisällä varsinaisia uutuuksia.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Jälleen hyvä uutinen Suomen taloudesta: Suomen Pankki nosti ennustettaan...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous  | 

Jälleen hyvä uutinen Suomen taloudesta: Suomen Pankki nosti ennustettaan

Suomen talouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia. Suomen Pankin mukaan kasvu on kuitenkin pelkästään kotimaisen kysynnän varassa.



Exterior of the Bank of Finland.
Kuva: Jyki Lyytikkä / Yle
Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle kotimaisen kysynnän tukemana, Suomen Pankki arvioi uudessa talousennusteessaan.
Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia. Edellisessä ennusteessa joulukuussa Suomen Pankki oli ennakoinut kasvuksi 0,7 prosenttia.
Suomen talouskehitys on vauhdittumassa myös viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomen talous kasvoi ennakkotietojen mukaan 0,5 prosenttia.
Uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna 2018. Talouskasvun ennakoidaan silti jäävän koko ajanjaksolla hitaammaksi kun muualla euroalueella.

Vienti kasvaa hitaasti, investoinneissa käänne parempaan

Ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on kotimaisen kysynnän varassa. Yksityinen kulutus on kehittynyt odotettua paremmin, ja etenkin kestokulutushyödykkeiden kulutus on kasvanut.
Yksityisen kulutuksen kasvu on perustunut osaltaan kotitalouksien velkaantumisen kasvuun, jonka uskotaan jatkuvan.
Pitkään heikosti vetänyt vienti kasvaa Suomen Pankin mukaan hitaasti. Tänä vuonna viennin kasvun odotetaan jäävän alle prosenttiin. Viennin ei kuitenkaan uskota supistuvan, vaikka tavaraviennin viime kuukausien luvut ovat olleet synkkiä.
Vuosina 2017 ja 2018 vienti piristyy hieman ja kasvaa noin 2,5 prosenttia vuodessa. Viennin kasvua tukee etenkin investointien lisääntyminen euroalueella. Monet Suomen vientiyrityksistä valmistavat juuri investointihyödykkeitä.
Viime vuosien investointilama saattaa olla vähitellen hellittämässä. Yksityisten investointien ennakoidaan elpyvän tänä vuonna 4,4 prosentin kasvuun. Investointeja kirittävät rakentaminen ja tuotannolliset investoinnit. Lähivuosina investointien kasvu jatkuu runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia.

Työllisyys parantunut palveluissa ja rakentamisessa

Myös työllisyystilanteen odotetaan paranevan, mutta vain hitaasti. Suomen Pankki ennakoi työttömyysasteen olevan vuoden 2018 lopulla noin yhdeksän prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli huhtikuussa 9,8 prosenttia.
Suomen Pankki toteaa työllisyyden kohentuneen monilla palvelualoilla sekä rakennusalalla. Teollisuuden työllisyystilanteessa ei ennusteen mukaan näy vielä käännettä parempaan. Myös pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan.
Inflaatio jää tänä vuonna 0,2 prosenttiin, Suomen Pankki arvioi. Hintatason nousua hillitsee etenkin raakaöljyn hinnan lasku. Inflaatio pysyy verraten hitaana myös lähivuosina, nousten ensi vuonna 0,8 prosenttiin ja 1,0 prosenttiin vuonna 2018.
Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Suomen Pankki ennakoi, että vuonna 2018 julkinen velka yltää 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna velkasuhde oli noin 63 prosenttia.