Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Nämä tekstini alkaa mennä välillä totisen alueelle. Pieni kevennys, joka saattaa olla loppujen lopuksi muistutus lähestyvistä kalkkiviivoista... Niin - eräs tuttavani kysyi minulta: "Mistä tietää tulleensa vanhaksi?" "No mistä?" kysyin. "Kun ruokapöydässä ottaa tekarit - vuorotellen ylä- ja alaproteesin -suusta ja alkaa nuoleskella niitä muiden nähden avoimesti puhtaiksi." hän huvittuneen, lähes nauruun tikahtuneena totesi. Minua ei naurattanut, ei edes hymyilyttänyt, lähes itketti. Miksi? Siksi, että oli nähnyt itse näitä tapahtumia. Kyseiset henkilöt eivät enää olleet täysillä tässä maailmassa. Sairaita ihmisiä... Keventääkseni omaa mielialaa kerroin hänelle kesätapahtumasta Näsijärven rannalla, Aitolahden vanhassa pappilassa kesällä 1970. Ollessamme uimassa, puhaltelin veden ja ilman rajapinnassa niin yläproteesini irtosi. Yritin sukeltaa sitä perässä, mutta turhaan. Yläproteesi upposi noin viiden metrin syvyyteen. Tampereen palolaitoksen sukeltaja hälytettiin seuraavana päivänä paikalle. Sieltähän se yläproteesi löytyi. Sukeltaja kertoi iäkkään ihmisen mattolaiturilla tipauttamasta yläproteesista. Hän oli lopsauttanut yläproteesin mutaisena suuhunsa toteamuksella: "Nyt on taas helppo hymyillä." Tämä minuakin hymyilytti. Ja tämä on taivahan tosi...