Niin ja mistä tässä on loppujen lopuksi kysymys. Tänään aamulla Sampo Terho sanoi sen suorassa tv-lähetyksessä suoraan ja sumeilematta eli vasemmistojohtoisen ay-liikkeen, lähinnä SDP:n liikehdintä, lämmittely lähestyvien eduskuntavaalien puitteissa Antti Rinteen saamiseksi pääministeriksi.
Totta! Koko ajan juuri tästä on ollut kysymys. Ikävä lisäksi todeta, että ei Antti Rinteessä ole pääministeriainesta. Hänestä tulisi vain ja ainoastaan ay-liikkeen juoksupoika.
Niin kuin itse olen - useaankin kertaan kirjoittanut - pahaa pelkään, että tämä prosessi loppujen lopuksi kalahtaa vasemmistöjohtoisen ay-liikkeen omaan nilkkaan. Eivät kaikki ay-liikkeessäkään voi näin sinisilmäisiä olla, puhumattakaan väliin perinjuurin politiikkaan kyllästyneistä suomalaisista.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
SAK:n ja EK:n pomot seuraavat pattitilannetta huolestuneina – "Ratkotaan nyt tämä ja pyritään sitten korjaamaan jäljet"
SAK: Luottamuspääomaa on nakerrettu. EK: Harmi, jos johtaa pysyvään riitelyn kierteeseen.
Jussi Nukari, Vesa Moilanen / Lehtikuva, Yle Uutisgrafiikka
Työmarkkinajunttura meni perjantaina uudelle jengalle, kun Teollisuusliitto ilmoitti uusista lakoista ja irtisanovansa kilpailukykysopimukseen liittyvän työajan pidennyksen.
Aiemmin Suomen Yrittäjät villitsivät omat kaaderinsa lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän.
Kylmää kyytiä antoi myös Ammattiliitto Pro, joka ilmoitti kolmen vuorokauden työnseisauksesta ensi torstaista alkaen.
Närän aiheuttaneen hallituksen irtisanomislakiesityksen pääarkkitehti, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on vaiennut toistaiseksi tiukentuneesta tilanteesta.
Mitä tästä kaikesta sanovat keskusjärjestöt, työntekijäpuolen SAK ja työnantajien EK? Keskusjärjestöt ovat koittaneet pysytellä hieman riidan ulkopuolella, ja antaneet työntekijäliittojen, hallituksen ja Suomen Yrittäjien tapella keskenään.
Kysyimme tunnelmia SAK:n puheenjohtajalta Jarkko Elorannalta ja EK:n toimitusjohtajalta Jyri Häkämieheltä tuoreeltaan Teollisuusliiton lakoista kertoneen tiedotustilaisuuden jälkeen.
SAK:ssa ollaan huolissaan. Eloranta sanoo, että vaikka liitot tekevät varsinaiset operatiiviset päätökset, niin yhteisessä pöydässä tilannetta on tietenkin puitu.
– Kyllä tilannetta seurataan tiiviisti ja tietysti huolestuneena täällä keskusjärjestönkin puolella, että ratkaisua ei näytä ainakaan ihan lähipiirissä olevan, Eloranta sanoo.
EK:ssa ei myöskään olla mitenkään helpottuneita, vaikka keskusjärjestö ei suoranaisesti osapuoli kiistassa olekaan. Häkämies kantaa huolta jäsenyritysten lakkotappioista.
– Tietenkin mekin teemme työtä sen eteen, että löydetään ratkaisun avaimet ja saadaan vakuutettua ne, joilla päätösvalta tässä asiassa on, että meidän pitää päästä lakoista eroon.
Millaisena näette tilanteen nyt?
Jarkko Eloranta: – Tämä tietysti on vakava tilanne. Työtaistelut tässä kiihtyvät, eikä minkäänlaista ratkaisua ole näköpiirissä eikä neuvotteluja tai keskusteluja käydä. Tilanne sen kun mutkistuu, kun aikaa kuluu.
Jyri Häkämies: – Äärimmäisen huolestuttavana ja se kertoo siitä, että Suomessa poliittisen lakon käyttämiskynnys on olematon. Tämähän on poliittinen lakko, joka kohdistuu hallitukseen ja yritykset joutuvat maksumiehiksi.
– Ja tietenkin meitä huolestuttaa erityisesti tulevien työtaistelujen tappiot yrityksille. Emme pysty arvioimaan tarkkaan, mitä se tulee olemaan, mutta joka tapauksessa mennään erittäin merkittäviin ja valitettaviin tappioihin.
Miten pattitilanteesta päästään helpoimmin ulos?
Jyri Häkämies: – Ensinnäkin tästä pitää päästä ulos. Uskon, että hallituksella ja ay-liikkeellä on tiedossa ne keinot, joilla tämä tilanne voidaan purkaa. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että kaikki kivet käännetään, jotta työtaistelut voitaisiin välttää tai ainakin lopettaa – muutoin kynnetään liian syvällä.
Jarkko Eloranta: –Meillä on edelleen lähtökohta, että ollaan valmiita neuvottelemaan, mutta perälautana ei voi olla hallituksen irtisanomislaki. Se pitäisi saada sieltä pois tai takeet siitä, että ratkaisua haetaan puhtaalta pöydältä. Silloin voitaisiin lähteä hakemaan yhteistä ratkaisua.
Pitäisikö hakea jo ulkopuolista selvittäjää?
Jarkko Eloranta: –Ei, koska ei ole käyty edes keskenään neuvotteluja. Ensin pitäisi päästä yhteisymmärrykseen, että kannattaako tässä neuvotella ja jos neuvottelut menevät pahasti juntturaan, niin se on siinä kohtaa mietittävä. Mutta ei vielä olla sellaisessa tilanteessa.
Jyri Häkämies: –Tilanne on valitettavassa umpisolmussa, mutta ratkaisumallit ovat tiedossa. Minusta tässä on enemmän kysymys tahdosta, ja sitä tahtoa pitää osapuolilta löytyä.
Millaisen jäljen tilanne jättää työntekijöiden ja työnantajien suhteisiin?
Jyri Häkämies: –Tämä kertoo siitä, ettei meidän työrauha ja työrauhalainsäädäntö ole kunnossa, ja erityyppistä lakkoasetta voidaan käyttää liian herkästi. Tämä varmasti jättää jälkensä ja odotuksensa tulevaisuuteen.
– Nyt olisi tärkeää, että keskitytään tappioiden minimointiin ja, että palattaisiin normaaliin päiväjärjestykseen. Vielä minusta ei ole mitään pysyvää vahinkoa tapahtunut kuin yrityksille näiden tappioiden kautta. Olen kaikesta huolimatta toiveikas, että mahdollisuus tämän tilanteen purkamiseen ja ratkaisemiseen on olemassa.
– Suomen talous on pitkän taantuman jälkeen kääntynyt, ja olisi todella onnetonta, että tämä johtaisi pysyvään riitelyn kierteeseen.
Jarkko Eloranta: – Eihän Elinkeinoelämän keskusliitto ole tässä osapuolena, vaan hallitus. Yrittäjät ovat hieman kirpeinä näistä poliittisista työtaisteluista, mutta sinänsä tämä ei ole työnantajan ja työntekijöiden välinen kiista.
– Tämä on hallituksesta johtuva häiriö, jonka he ovat omilla toimillaan työmarkkinoille aiheuttaneet ja voivat sitä myös omilla toimillaan helpottaa. Selvää on, että tässä työmarkkinat raastetaan aika pahasti rikki, ja se heijastunee tulevalle sopimuskierrokselle ja varmasti sitten ainakin seuraavan hallitukseen. Pitää sitten miettiä, miten palauttaa luottamus ja sopimisen malli suomalaisille työmarkkinoille, kun se on kokenut aika kovia viimeisen neljän vuoden aikana.
Millaista haittaa tästä kaikesta on jo aiheutunut?
Jarkko Eloranta: – Kun tämäkin kiista joskus kuitenkin päättyy, niin varmasti joudumme miettimään, miten tästä eteenpäin mennään. Kyllähän tuolla kentällä ja työmailla ihmiset ovat hyvin suivaantuneita hallituksen toimintatavasta.
– Siellä on ollut halu ja kyky tehdä kompromisseja ja ratkaisuja, niin kyllähän tässä sitä pääomaa syödään oikein urakalla, ja sitä ei tietenkään ole helppo palauttaa.
Jyri Häkämies: –Työmarkkinoilla aina on sodittu ja sovittu. Juuri nyt näyttää huolestuttavalta.
– Sen sijaan, että pohditaan, mitä kaikkea tästä aiheutuu tulevaan, niin pitää kaikki energia käyttää sen ratkaisemiseen, miten tämä solmu saadaan aukaistua ja päästään parempaan tulevaisuuteen.
Miten tilanne vaikuttaa tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin ensi vuonna?
Jarkko Eloranta: –Se riippuu siitä, mihin tämä päättyy. Jos tämä jää riitaiseksi ja irtisanomislaki menee läpi, sillä on sisällöllisiä vaikutuksia tes-neuvotteluihin ja tullaan olemaan työnantajan kanssa eri mieltä. Ja kun tätä luottamuspääomaa on nakerrettu, niin sehän ei koskaan helpota ratkaisujen aikaansaamista.
Jyri Häkämies: –Viittauksia (tes-neuvotteluihin) on tehty ja työnantajan puolella on havaittu jälleen kerran valitettavalla tavalla se, että meidän työrauhalainsäädäntö on meidän moniin kilpailijamaihin nähden liian löysä ja mahdollistaa muun muassa poliittisen lakon.
– Mutta meillä on hyvä liittokierros takana, joka paransi työllisyyttä. Sen vuoksi sanoisin kuitenkin, että ratkotaan nyt tämä ja pyritään sitten korjaamaan jäljet, jotta seuraavakin kierros olisi hyvä.
Lue myös:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti