perjantai 19. lokakuuta 2018

Älä vouhota...

Kyllä! Kyllä Timo Soinilla on sana/ajatus hallussa tässäkin tekstissä...
Suora nettilainaus Maaseudun tulevaisuus-lehdestä sellaisenaan:
Vieraskolumnit


Älä vouhota

Timo Soini
Vieraskolumnit 00:00
Timo Soini: Kovaa on kansankiihottaminen hiilipäästötöntä energiaa vastaan.
Verenperintöni äidin puolelta on 8-lapsinen maatila. Arvot ja ymmärrys sekä luonnon ja ihmisarvon kunnioitus tulee sieltä. Poliittiset mielipiteet kehittyivät vielä sitten iän myötä. Vennamolaisuus teki vaikutuksen. Koko Suomen asuttuna pitäminen, pientilalliset, ihmisten itsemääräämisoikeus. Arkijärki.
Viime viikolla julkaistiin raportti, joka sai taas jokaisen politiikan amatöörivouhottajan vauhtiin. Suomen pitäisi tehdä sitä ja nyt pitäisi tehdä tuota ja nyt pitäisi säätää laki ja sitten pitäisi pakottaa ihmiset toimimaan näin. Ensin moralisoidaan ystäväpiiriä jätteiden lajittelusta ja sitten lennetään kahdeksan tuntia Pattayalle juomaan pillillä kookoksesta. Moraalinen ylemmyydentunne on käsin kosketeltavaa. Vihreää humpuukia.
Osa ihmisistä on ilmaissut toivovansa päättäjiltä lisää pakottavaa lainsäädäntöä hallitsemaan elämäänsä, koska he eivät sitä enää itse hallitse. Minä en tarvitse pakkovaltaa. Melkein tuntuu siltä, että niillekin jotka ovat kaikenlaista viherhumppaa laulaneet jo vuosia, tuli nyt yllätyksenä, että ilmasto lämpenee. Tieteelliset tosiasiat on faktoja, ja ihminen voi vaikuttaa omaan tekemiseensä ja toimintaansa. Nämä ovat lähtökohdat.
En ole koskaan uskonut pelkästään valtiojohtoiseen luonnon- ja ympäristönsuojeluun. Valtiojohtoinen luonnonsuojelu aiheuttaa turhaa hysteriaa, selvästi jonkinlaista ilmastoahdistusta eikä tuota tulosta. Ihmisillä on säilyttävä luonnollinen suhde luontoon. Siellä kulkeminen on tärkeä asia, sitä moni tekee ja kaipaa kun ei pääse. Uinti luonnonvesissä on suorastaan ympäristöteko. 
Parasta luonnonsuojelua on kuitenkin hajautettu pienomistus. Jos jokaisella suomalaisella olisi pieni pala luontoa itsellään, hän pitäisi siitä kyllä huolta. Oma hehtaari metsää tai pieni pala perunamaata tuolla jossain. Kyllä tulisi hyvin hoidettua. Oman puun elämänuraa pohdittaisiin vähän tarkemmin. Huolehditaanhan oman mökin jätevesistäkin. Kun joutuu itse siinä järvessä uimaan. Näinhän se toimii. Ja päälle tarvitaan jokamiehenoikeudet, jotka tätä periaatetta ja luontoa kunnioittavat.
Eiralaista puku ojennuksessa pyöräilevää juppia, joka ahdistuu kun viettää yhden iltapäivän maaseudulla, me emme voi tässä asiassa auttaa. Eivätkä he meitä. Jätettäköön heidät tästä visiosta pois. Mutta uskoakseni enemmistön luontosuhde Suomessa on muuta. Onneksi.
Puhe siitä, että nyt on pistettävä kaikki Suomen energiantuotannonmuodot uusiksi on pahimmanlaatuista pölhöilyä. Hysteeristä höpinää. Meillä on tehty järkevää, ympäristöystävällistä energiapolitiikkaa koko tämä vaalikausi. Ensi töiksemme tämä hallitus salli hevosenlannan polton energiatarkoituksiin. Siinä vasta luonnontuote. Antaa paskan palaa.
Turvetta pitää saada Suomessa edelleen kohtuudella polttaa. Turve on kotimainen energianlähde. Omavaraisuus ja riippumattomuus näissä asioissa on koko ajan tärkeämpää. Ja turkistarhaus on elinkeino muiden joukossa. Jos sitä ei tehdä meillä, se tehdään Kiinassa. Mieluummin täällä. Meidän säännöillä.
Ja sitten on vielä se ydinvoima. Kovaa on kansankiihottaminen hiilipäästötöntä energiaa vastaan. Eipäs vouhoteta.
Kuten todettu. Ihminen voi vaikuttaa itseensä. Ei valtion pidä pakottaa meitä luontoa suojelemaan. Tehdään se ihan itse. Vapaaehtoisesti. Ilman sosialismia. Kukin tavallaan. Lopultahan me kaikki luontoon maallisine majoinemme päädymme. Se on viimeinen sijoituspaikka niin maanviljelijälle, kriinpiis-aktiiville kuin eiralaiselle jupillekin. Sieluni menee taivaaseen, mutta se on eri juttu se.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti