Fakta
Muut tarttuivat Elon Muskin ideaan
Sähköautoyhtiö Teslan, avaruusyhtiö Space X:n ja aurinkoenergiayhtiö Solarcityn perustaja Elon Musk esitti kolme vuotta sitten idean alipaineistettua putkea käyttävästä Hyperloop-liikennemuodosta.
Vastaavia ajatuksia esitettiin jo 1800-luvun alussa. Vuosisadan loppupuolella Lontoossa oli käytössä pneumaattinen junayhteys, joka liikkui ilmanpaineen avulla.
Hyperloop-putkessa kulkeva kapseli leijuu, eikä kitka hidasta sen kulkua. Koska ilmaa on vähän, ilmanvastuskin on hyvin pieni. Vauhtia kapseli saa putken reunoissa olevista magneeteista. Kapseli voi kiitää putkessa jopa 1 200 kilometriä tunnissa.
Elämänsä jo lukuisilla projekteilla täyttänyt Musk ei lähtenyt kehittämään teknologiaa itse, vaan tarjosi sitä vapaasti hyödynnettäväksi. Hyperloop One on yksi kolmesta yhtiöstä, jotka ovat tarttuneet ideaan.
Kaksi vuotta sitten yhtiössä oli vain kaksi työntekijää. Nyt heitä on 160. Yhtiön toimitusjohtaja on teknologiayhtiö Ciscon entinen johtoryhmän jäsen Rob Lloyd. Sijoittajat ovat investoineet yhtiöön jo noin sata miljoonaa dollaria.
NOKIAN ja Microsoftin irtisanomisista kärsivä Salo yrittää päästä uuteen alkuun Hyperloop-liikenneyhteyden pioneerikaupunkina. Salo on sopinut aiesopimuksen Hyperloop One -yhtiön kanssa liikennöintiputken rakentamisesta Salon ja Turun välille.
”Meillä on toistatuhatta hyvin koulutettua insinööriä, jotka voisivat tähän hankkeeseen lähteä. Tämän pitää kuitenkin olla yhteistyöhanke, jossa ovat mukana pienet ja suuret kaupungit sekä yrityssektori”, kertoi Salon kaupunginarkkitehti
Jarmo Heimo yrityseliitin Northern Light -konferenssissa Helsingissä perjantaina.
Paikalla oli myös yhdysvaltalaisen Hyperloop Onen varatoimitusjohtaja
Alan James. Hänen mukaansa Hyperloop-putken rakentaminen Turun ja Salon välille voisi alkaa jo ensi vuonna, jos alue voittaa lopullisen tarjouskilpailun.
Turun ja Salon välinen yhteys olisi maailman ensimmäinen, ja sen olisi tarkoitus toimia käytännön kokeiluna Hyperloop Onelle, joka testaa nyt teknologiaansa Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa.
”Haluamme testata Hyperloopia oikeassa ympäristössä ja selvittää, millaista viranomaissääntelyä se tarvitsee”, James sanoo.
Hyperloop One lupaa, että uusi putkissa suihkiva liikenneyhteys mahdollistaisi jopa 1 200 kilometrin tuntinopeuden. Helsingistä Tukholmaan pääsisi 28 minuutissa.
Hyperloop koostuu alipaineistetuista putkista, joissa kulkee leijuvia kapseleita yhteen suuntaan kymmenen sekunnin välein. Kaupallisessa versiossa kapseliin mahtuisi rahtikontti tai jopa 90 ihmistä kerralla.
HYPERLOOP ONE ja sen ahvenanmaalainen yhteistyökumppani FS-Links ovat tosissaan tuomassa huippunopeaa liikenneyhteyttä Pohjoismaihin. Pitkän ajan tavoitteena on yhdistää Suomen ja Ruotsin pääkaupunkiseudut toisiinsa sekä tuoda myös alueen lähikaupungit mukaan osaksi ”Itämeren superaluetta”.
James ennusti
HS:lle jo kesäkuussa, että Hyperloop-liikennejärjestelmä on kaupallisessa käytössä jossain päin maailmaa viiden vuoden sisällä. Vielä ei kuitenkaan ole varmaa, mihin ensimmäiset kaupalliset kapseliputket ilmaantuvat – jos mihinkään.
Jamesin mukaan teknologia toimii ja ensimmäinen koko järjestelmän testi toteutetaan Nevadassa joulukuussa.
”Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä tarkoituksenamme on rikkoa 1 000 kilometrin tuntinopeus. Aikataulu on kunnianhimoinen, mutta tästä on tulossa maailman nopeiten etenevä liikenteen mullistus”, James kertoo.
YHTIÖ yrittää vakuuttaa suomalaisia päättäjiä siitä, että Hyperloop-yhteys olisi järkevämpi investointi kuin moninkertaisesti hitaampi junayhteys. James vakuuttaa, että kapseliputkikin tulisi investoinneiltaan puolta halvemmaksikin kuin nykyaikainen huippunopea junayhteys.
”Yhteyden laajat taloudelliset hyödyt olisivat arviolta 3–4 kertaa suuremmat kuin junan. Esimerkiksi Salosta tulisi käytännössä osa pääkaupunkiseutua. Kahdeksan minuutin matka Helsinki-Vantaan lentokentälle Salosta tarkoittaisi, että Salosta voisi insinööriosaamisellaan tulla teknologiakeskus, josta olisi Euroopan nopein reitti Kiinaan.”
Jamesilta on turha udella, kuka Turun ja Salon välisen pätkän kustantaisi. Hän korostaa, että he eivät yritä myydä tuotettaan Suomelle, vaan eri kaupungit, alueet ja maat kilpailevat nyt siitä, mihin ensimmäiset putket rakennetaan. Käytännössä yritys haluaa kerätä mahdollisimman paljon rahoitusta ja yritystukia hankkeelleen.
”Jos Suomi olisi edelläkävijä, Hyperloopissa olisi valtavasti vientipotentiaalia. Jos Saudi-Arabia haluaisi myöhemmin rakentaa liikenneyhteyden, sinne pyydettäisiin suomalaisia insinöörejä.”
Mårten Fröjdö, yksi FS-Linksin perustajista, kertoo että yhtiön seuraavana tavoitteena on saada kokooon suomalainen yritysten ja kuntien iskuryhmä, joka alkaa työstämään hanketta.
”Tarkoituksenamme on tavata Salossa elokuussa.Tavoitteenamme on tehdä Hyperloop Onelle houkutteleva tarjous kuuden kuukauden sisällä.”
EUROOPAN talouselämän vaikuttajat kokoontuvat torstaista lauantaihin Helsingissä Northern Light -konferenssissa, joka järjestetään Kalastajatorppa-hotellilla.
Yritysjohtajat ja asiantuntijat keskustelevat keskenään tänä vuonna poliittisesta, teknologisesta ja taloudellisesta murroksesta. Liikenteen uudet innovaatiot kuuluvat tähän teemaan.
Yleisöltä suljetun tapahtuman ovat perustaneet keskuskauppakamarin toimitusjohtaja
Risto E. J. Penttilä sekä Nokian entinen pääjohtaja ja nykyinen hallitusammattilainen
Jorma Ollila. Yhteiskunnallisia keskusteluja ja oopperaa yhdistävä konferenssi on tarkoitus tästä eteenpäin järjestää joka kesä Suomessa.
