keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Sipilä: Hallitus hyväksyi kilpailukykypaketin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Sipilä: Hallitus hyväksyi kilpailukykypaketin

Pääministerin mukaan 10 ja puolen kuukauden sitkeä vääntäminen kannatti, vaikka työ onkin vielä kesken. Neuvottelutuloksen Sipilä uskoo sisältävän hyvät ainekset, joilla Suomen suunta saadaan kääntymään.

Jari Lindström, Juha Sipilä ja Alexander Stubb.
Jari Lindström, Juha Sipilä ja Alexander Stubb. Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapasi päivän aikana kaikki työmarkkinajohtajat kahden kesken. Tämän jälkeen asiasta neuvoteltiin vielä hallituksen omassa tapaamisessa.
Sipilän mukaan kyseessä on historiallinen sopimus.
– Hallitus tukee työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulosta. Hallituksen oma kilpailukykypaketti pistetään pysyvästi hyllylle ja tämä antaa hyvät edellytykset sille, että hallitusohjelmassa mainituista lisäsäästöistä voidaan luopua, Sipilä kertoo.
– Toteutuessaan tämä paketti johtaa siihen, että me otamme Ruotsin kiinni, ja meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa Saksan etumatka kiinni. Jopa tämän vaalikauden aikana, Sipilä uskoo.
Työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin on hallituksen päätavoite. Käytännössä se tarkoittaisi 110 000 uutta työpaikkaa. Valtiovarainministeriön eilen julkaisemien laskelmien mukaan neuvottelutulos toisi töitä kuitenkin vain 35 000 ihmiselle.
Tiedotustilaisuudessa Kesärannassa olivat paikalla pääministerin lisäksi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.).
– Pallo on nyt työmarkkinajärjestöillä, Stubb sanoo.
– Minulla on kova usko, että SAK:n liitot lähtevät tähän kattavasti mukaan, Sipilä lisää.

SAK:n kantaa odotellaan vielä

Suomen ammattiliitojen keskusjärjestöön kuuluvat liitot arvioivat neuvottelutulosta loppuviikosta.
Maanantaina esitellyn neuvottelutuloksen ovat jo hyväksyneet Elinkeinoelämän keskusliitto, sekä työmarkkinakeskusjärjestöistä Akava ja STTK.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan heille on tärkeintä päästä eroon uhkana olevista pakkolaeista ja lähes miljardin euron lisäleikkauksista.

Pieniä arjen iloja...

Jokapäiväisessä elämässä moni meistä kokee pieniä arjen iloja - niin minäkin, vaikka ympärillä velloo useinkin ulkopuolinen, negatiivinen ihmissuhdemyrsky.

Virallisesti olen saanut kokea pieniä arjen iloja heinäkuun 21. päivästä vuonna 1968 alkaen, osittain jo keväältä vuonna 1964.

Että mitäkö nyt niin mainittavaa?

Muun muassa tänään keskiviikkona 02.03.2016 sanoin vaimolleni, että ottaa puhtaat, parsitut villasukat käyttöön, on minun elämäni pieniä arjen iloja.
Tosin vaimoni totesi, että ostetaan Kemin talvimarkkinoilta uusia sukkia, kun nuo edelliset viisi paria ovat niin moneen kertaan parsitut.

Mielestäni ei tarvitse ostaa uusia, mikäli hän jatkossakin jaksaa sukkiani pestä ja parsia.
Nämä ovat minulle enemmän kuin hyvät - läpeensä parsittuinakin...

SAK muuttaa keskustaan – 110 vuotta Hakaniemessä päättyy 2017...

SAK:n ja STTK:n rivakka seurustelu on siirtynyt lähes kihlaukseksi, kun uusia tiloja jo etsitään Helsingin keskustasta. Alla olevan artikkelin perusteella tulee mielikuva, että uusi keskusjärjestö olisi "läpihuutojuttu" - tokko ihan sentään.

Akava on irtisanoutunut hankkesta jo vuosi sitten, eikä sitä enää edes keskusjärjestönä mainita mahdollisissa kaavailuissa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

SAK muuttaa keskustaan – 110 vuotta Hakaniemessä päättyy 2017

Viitisenkymmentä ammattiliittoa perustaa uuden keskusjärjestön. SAK ja STTK yhdistyvät.

POLITIIKKA 
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n toimitalo Helsingin Hakaniemessä tiistaina 1. maaliskuuta 2016. Takana Elannon tavaratalo.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n toimitalo Helsingin Hakaniemessä tiistaina 1. maaliskuuta 2016. Takana Elannon tavaratalo.

Suomen Ammattijärjestöjen keskusjärjestö SAK lähtee Hakaniemestä ensi vuonna, kun se yhdistyy toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kanssa. Uudelle keskusjärjestölle etsitään tiloja keskustasta.
SAK ja sen edeltäjä Suomen Ammattijärjestö tulevat ensi vuonna toimineeksi Hakaniemessä 110 vuotta. Suomen Ammattijärjestö perustettiin 1907. Järjestö toimi ensin Sirkuskadulla, joka myöhemmin muuttui Paasivuorenkaduksi. Metalliliiton taloon Hakaniemen torin varrella järjestö muutti 1969.

Päivän kateusannos uppo- eli ökyrikkaista - olkaa hyvä...

Toisaalta ei näitä ökyrikkaita ole syytä kadehtia. Miksi? Siksi, että murheensa on heilläkin, päällimmäisenä varmaan se, että miten omaisuutta saa vieläkin enemän kartutettua. Normaaliin, jokapäiväiseen elämiseen he eivät tarvitse yhtään enempää rahaa kuin sinä tai minä...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Forbesin miljardöörilistalle nousi uusi suomalaisnimi

 2.3.2016 0:50 | Päivitetty 2.3.2016 1:00
Planmecan perustaja Heikki Kyöstilä
Planmecan perustaja Heikki Kyöstilä KUVA: LAURI OLANDER
Talouslehti listasi maailman miljardöörit. Suomesta löytyi yksi enemmän kuin viime vuonna.
Talouslehti Forbes on julkistanut vuotuisen listauksensa maailman miljardööreistä. Suomalaisten miljardöörien eli yli 1 000 miljoonan dollarin varallisuuden omistavien määrä on noussut tuoreessa listauksessa kuuteen edellisvuoden viidestä
Listan suomalaistulokas on hammashoitotuotteita valmistavan Planmeca Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä, jonka omaisuuden arvoksi Forbes laskee 2,8 miljardia dollaria.
Suomen rikkain on edelleen Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, jolla on Forbesin arvion mukaan 3,5 miljardin dollarin nettovarallisuus. Maailman miljardöörien listalla hän sijoittuu sijalle 453.
Muut Forbesin miljardöörilistalle yltäneet ovat Ilkka HerlinNiklas Herlin,Antti Aarnio-Wihuri ja Ilona Herlin.
Kaiken kaikkiaan maailmassa on Forbesin mukaan 1 810 miljardööriä eli 16 vähemmän kuin vuoden 2015 listauksessa. Näiden henkilöiden yhteenlaskettu varallisuus on arvioilta 6 500 miljardia dollaria, jossa on laskua edellisvuoteen verrattuna 570 miljardia dollaria.
Planeetan rikkain on Microsoftin perustaja Bill Gates, jonka nettovarallisuus on 75 miljardia dollaria. 
Toisena on Zara-yhtiöllä omaisuutensa luonut espanjalainen Amancio Ortega 67 miljardilla dollarilla. Pronssille yltää Berkshire Hathaway –sijoitusyhtiöstään tunnettu sijoittajaguru Warren Buffett 60,8 miljardilla dollarilla.
Eniten miljardöörejä löytyy USA:sta, yhteensä 550 kappaletta. Kakkosena tulee kiina 251 miljardöörillään. Maailman kolmonen ja Euroopan ykkönen on Saksa, josta listalle yltää 120 henkilöä. Venäjällä uporikkaita on Forbesin laskelmien mukaan 77 kappaletta.

Pohjoismaista ykkönen on Ruotsi 26 miljardöörillään. Norjasta heitä on 13. Vuonomaasta löytyy myös tämän vuoden listan kuopus: 19-vuotias Alexandra Andresen. Tanskassa ja Suomessa on molemmissa kuusi miljardööriä ja Islannissa yksi.
Suomen miljardöörit, nettovarallisuus miljardia dollaria, sijoitus Forbesin listalla
Antti Herlin, 3.5, 453
Heikki Kyöstilä, 2.8, 612
Ilkka Herlin, 1.1, 1577
Niklas Herlin, 1.1, 1577
Antti Aarnio-Wihuri, 1, 1694
Ilona Herlin, 1, 1694
Lähde: Forbes
Maailman rikkaimmat, nettovarallisuus miljardia dollaria
Bill Gates, 75                       
Amancio Ortega, 67                                                    
Warren Buffett, 60,8
Carlos Slim Helu, 50
Jeff Bezos, 45,2
Mark Zuckerberg, 44,6
Larry Ellison, 43,6
Michael Bloomberg, 40                       
Charles Koch, 39,6
David Koch, 39,6
Lähde: Forbes

Ensimmäinen harmaita hiuksia aiheuttava geeni löytyi...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Hiukset harmaantuvat, kun niissä ei ole enää melaniinia. Tutkijat uskovat, että geenin paljastuminen ja sen roolin ymmärtäminen voivat auttaa kehittämään hoitoja, joilla pystytään estämään tai hidastamaan harmaantumista.

Muitakin tekijöitä esiintyy.

Itse olen täysin harmaahapsinen ja -partainen - ollut jo pitkään. Henkilökohtainen näkemykseni on, että kannattaako tuota harmaantumista erityisesti estää ja hidastaa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ensimmäinen harmaita hiuksia aiheuttava geeni löytyi

TIEDE  
DOALEX / WIKIMEDIA COMMONS
Näistä hiuksista puuttuu melaniinia.
Näistä hiuksista puuttuu melaniinia.

Hiusten harmaantuminen on ainakin osin geneettistä, vahvistaa suuri kansainvälinen tutkimus. Siinä nimittäin löydettiin ensi kertaa geeni, joka osallistuu hopeahapsien muodostumiseen.
Löydetty geeni on nimeltään irf4, ja sen on tiedetty vaikuttavan hiusten väriin. Tätä ennen geeniä ei kuitenkaan ole yhdistetty harmaisiin hiuksiin.
Geeni säätelee osaltaan väriaine melaniinin tuotantoa ja varastoitumista kudoksiin. Melaniini värjää paitsi hiuksia myös ihoa ja silmiä.
Hiukset harmaantuvat, kun niissä ei ole enää melaniinia. Tutkijat uskovat, että geenin paljastuminen ja sen roolin ymmärtäminen voivat auttaa kehittämään hoitoja, joilla pystytään estämään tai hidastamaan harmaantumista.
Myös yhdeksän muuta hiusten ja kasvojen karvoitukseen vaikuttavaa geenejä löytyi. Nämä säätävät muun muassa hiusten kiharuutta tai suoruutta, kaljuuntumista, kulmakarvojen tuuheutta ja yhteenkasvua sekä parran paksuutta.
”Mikään geeneistä ei todennäköisesti ole yksin vastuussa harmaatumisesta, suorista hiuksista tai paksuista kulmakarvoista, mutta niillä on osuutensa useiden muiden, vielä tuntemattomien tekijöiden joukossa”, toteaa tutkimuksen päätekijä Kaustubh Adhikari Lontoon University Collegesta tutkimustiedotteessa.
Jotkin geenimuodot säätävät useampaa piirrettä, kuten esimerkiksi hiusten muotoa ja parran paksuutta. Useimmilla geeneillä oli kuitenkin osuutta vain yhteen piirteeseen.
Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Aineistona oli geenitiedot sekä hius- ja kasvokarvatilanne yli 6 300 eteläamerikkalaiselta naiselta ja mieheltä.

Sixten Korkman: Kilpailukykysopimus on yhteiskunnallinen älykkyystesti

Toimin tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä tällä kerralla...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kilpailukykysopimus on yhteiskunnallinen älykkyystesti

Useimmat meistä kunnioittavat kansanvaltaa enemmän kuin järjestövaltaa, kirjoittaa Sixten Korkman kolumnissaan.

TALOUS 
Sixten Korkman 
Kirjoittaja on on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen professori.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat vihdoin ja mutkien kautta solmineet kilpailukykysopimuksen.
Toteutuessaan se alentaa yksikkötyökustannuksia ja turvaa palkkamaltin jatkumisen sekä avaa tietä hajautetummalle sopimiselle työehdoista.
Euroopan ja maailmantalouden tilanne on erittäin epävarma ja huolestuttava. Tässä tilanteessa olisi hyvä varmistaa rauha työmarkkinoilla ja selkeät puitteet kehitykselle. Paremmat näkymät tukevat vientiä ja investointeja Suomeen.
Advertisement
Sopimus korvaa hallituksen kaavailemat pakkolait. Niiden toteuttaminen syventäisi taantumaa ja johtaisi vakaviin työmarkkinaselkkauksiin sekä entistä laajempaan työttömyyteen. Sitä tietä ei kannata kulkea.
Sopimus alentaa yksikkötyökustannuksia vähemmän kuin hallitus vaatii, mutta silti merkittävästi. Palkkojen nollakorotukset ensi vuodelle ja sen jälkeinen vientivetoinen palkkamalli tukevat nekin kustannuskilpailukykyä.
Sopimus avaa tietä tavoitellulle nykyistä hajautetummalle sopimiselle yrityksissä ja työpaikoilla. Suunta on oikea, askeleet pohjoismaisittain katsoen turhan vaatimattomia. Asenteellisia ongelmia on niin työntekijä- kuin työnantajapuolella.
Järjestöt esittävät, että hallitus ei säätäisi paikallisesta sopimisesta muutoin kuin käsillä olevan sopimuksen mukaisesti. Tähän hallitus voinee suostua toistaiseksi – tarvetta lainsäädäntöön tulee ajan myötä arvioida kokemusten valossa.
Sopimus vuosityöajan pidentämisestä on vaikea pala ay-liikkeelle. Toisaalta 1,5 miljardin euron menoleikkausten ja veronkiristysten välttäminen sekä miljardin euron verokevennys sopivat tähän tilanteeseen kuin nyrkki silmään. Ikävät toimet tulevat voimaan harkitun asteittaisesti.
Sopimuksen voivat vielä kaataa niin SAK:n hallitus kuin maan hallitus.

Osassa ay-liikettä on valmiutta työtaisteluihin. Ne olisivat luonteeltaan poliittisia, ja niiden kärki olisi suunnattu maan hallitusta vastaan.
On myyräntyötä antaa lisäpontta epäilylle, että vasemmistojohtoinen ay-liike on kykenemätön yhteistyöhön porvarihallituksen kanssa.
Useimmat meistä kunnioittavat kansanvaltaa enemmän kuin järjestövaltaa.
Taistelumieltä on myös työnantajien piirissä, jossa jotkut katsovat Suomen pelastamisen edellyttävän nykyisen työmarkkinajärjestelmän räjäyttämistä. Suomi ei kuitenkaan ole otollista maaperää thatcherilaiselle politiikalle.
Voimme toki kaivaa itsemme vielä syvemmälle talouden kuoppaan ja ideologisiin poteroihin, mutta se olisi yhteiskunnallista tyhmyyttä.
Kilpailukykysopimus on tervetullut askel kohti Suomen toipumista talouden kriisistä.