tiistai 25. elokuuta 2015

Mielenkiintoinen artikkeli, joka palautti mieleeni erään tapahtuman 1990-luvun alusta...

Minun tapahtumani liittyy Muurmanskiin syksyllä 1993. Olin Lapin lääninhallituksen järjestämässä matkassa, delegaatiossa mukana. Meitä oli ammatilliselta sektorilta kolme opettajaa ja 25 opiskelijaa eri puolilta silloisen Lapin läänin. 

Alkuepäilyistäni huolimatta matka oli mielenkiintoinen, oikeastaan erittäin antoisa. Antoisa myös siksi, että päätin ostaa eräästä paikallisesta kirjakaupasta Muurmanskin alueelta tavallisen kartan.
Tulkin välityksellä asia eteni niin, että myyjä toi eteeni parin senttimetrin paksuisen nipun karttoja - kymmeniä erilaisia kartoja. Hämmästykseni oli suuri, sillä tarkoitukseni oli ostaa
yksi karttalehti. 
Ilmeisesti heidän silloiseen kaupankäyntiin liittyi se, että yksittäisiä karttoja ei myydä vaan on ostettava koko alueen kartat - tässä tapauksessa Kuolan niemimaan kartat, jotka ulottuivat pitkälle Venäjän Karjalaan rajapintaa myöten - myöhemmin asiaa tutkittuani...

Pakkohan ne kartat oli ostaa, sillä hinnankiroissa ne eivät olleet. Muistaakseni koko nippu muutaman markan! Kävi mielessä vanha suomalainen viisaus: Aina kannattaa ostaa, kun halvalla saa.

Kerroin aikanaan asiasta edesmenneelle kalakaverilleni. Hän oli erittäin kiinnostunut em. kartoista ja pyysi niitä nähtäviksi. Muistan hyvin, miten hän tutki niitä suurennuslasin avustuksella. Erityisesti rajanpinta häntä kiinnosti, sillä hänellä oli takanaan aktiivinen sotilastausta.

Kyseiset kartat olivat erittäin tarkkoja. Jossakin ne ovat varmaan vieläkin "tallessa" kirjahyllykköni uumenissa. Eipä noita ole loppujen lopuksi tarvinnut...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomi haali Neuvostoliitosta salaisia sotilaskarttoja 1990-luvulla – tavaraa tuli Tallinnasta ”vetokärryillä”

KOTIMAA  
SAMI KERO HS
Erkki-Sakari Harju osti Neuvostoliiton hajotessa salaisia sotilaskarttoja Suomen Puolustusvoimille. Kuvassa on neuvostoliittolainen sotilaskartta Kalevalan alueesta.
Erkki-Sakari Harju osti Neuvostoliiton hajotessa salaisia sotilaskarttoja Suomen Puolustusvoimille. Kuvassa on neuvostoliittolainen sotilaskartta Kalevalan alueesta.
Puolustusvoimat osti Neuvostoliiton asevoimien salaisia sotilaskartastoja 1990-luvun alussa. Karttoja hankittiin kaikessa hiljaisuudessa suomalaisen välikäden kautta Moskovasta, Baltiasta ja Yhdysvalloista.
Välikätenä toimi karttayritys Geodatassa työskennellyt kartografi Erkki-Sakari Harju. Neuvostoliiton asevoimien tarkoin varjelemat kartat tulivat tarjolle, kun Neuvostoliitto alkoi hajota.
Harju keräsi Geodatassa varastoon neuvostokarttoja, joita myytiin halukkaille. Yksi asiakkaista oli Puolustusvoimat.

Artikkeliin liittyvät

Harju ei halua yksilöidä tarkemmin, mutta todennäköisimmin karttoja meni sotilastiedustelulle, Viestikoelaitokselle ja topografikunnalle. Nykyään ne on yhdistetty Puolustusvoimien tiedustelulaitokseksi.
Pääesikunnasta vahvistettiin HS:lle, että neuvostoliittolaista kartta-aineistoa on aikoinaan hankittu yhteistyötahon kautta.
Puolustusvoimat turvautui ulkopuoliseen tahoon, koska virkamiesten ei haluttu sekaantuvan mahdollisesti uskaliaaseen hankkeeseen. Geodata Oy oli yksityinen yritys.
"Kerran rahtasin työtoverin kanssa karttoja Tallinnan lautalta. Kummallakin oli vetokärryt. Meillä oli mukana toista tuhatta karttaa", Harju naurahtaa.
"Työkaveri oli hermona, että jos tästä kärähdetään, niin kyllä Ilta-Sanomat repii kunnon otsikoita. Kartat olivat lähes Uralille asti, Novaja Zemljaa myöten."
Harju kävi ostamassa Moskovasta karttoja muun muassa ilmavoimille, joka halusi niitä satojen kilometrien syvyyteen Venäjän puolelle. Mittakaava oli 1:500 000, jossa yksi sentti kartalla vastaa viittä kilometriä maastossa.
"Toin karttoja myös Tallinnasta ja Moskovasta erään kirjaston keskusarkistosta. Meillä oli karttojen lehtijakoindeksi. Sovimme hinnan ja alueen. Tavara hoidettiin tavalla tai toisella Suomeen."
Sotilaskarttojen yläkulmassa luki "sekreto" eli salainen. Jotta mahdollisilta ongelmilta olisi vältytty, venäläinen toimittaja leikkasi sekreto-sanan pois erityisellä työkalulla.
"Se oli sellainen varren päässä oleva terä. Sillä vedettiin kartan kulmasta aina pala pois."
Karttoja myytiin myös esimerkiksi Geologian tutkimuslaitokselle, jolla oli malminetsintähankkeita itärajan takana. Venäläiset yhteistyökumppanit eivät kyenneet itse hankkimaan oman maansa salaisia karttoja.
Neuvostokartat olivat erittäin laadukkaita ja kattoivat käytännössä koko maailman. Niinpä Geodata myi niitä myös kansainvälisille telekommunikaatioyrityksille, jotka laajensivat verkkoaan Afrikassa ja Aasiassa.
Myittekö karttoja myös muiden maiden asevoimille tai tiedustelulle?
"Kyllä. Enempää en kerro", Harju sanoo.
"He tulivat käymään, soittivat tai lähettivät kirjeen. Sitten istuttiin alas, juotiin kuppi kahvia ja he antoivat listan, mitä halusivat ostaa. Kiitimme tilauksesta. Se oli herrasmieshommaa."
Ostajien jäljiltä jäi käyntikortteja Harjun kansioihin. HS:n näkemissä korteissa työnantajaksi oli merkitty muun muassa Military Survey UK ja United States Department of State.
Karttahankkeiden taustalla oli Harjun vuonna 1976 saama stipendi Unkarin valtion kartoituslaitokseen Cartographiaan.
"Siellä tutustuin sosialistiseen kartanvalmistukseen. Opiskelin esimerkiksi, kuinka kaupungin opaskartta väärennetään."
"Unkarissa näin, kuinka Varsovan liitto hankki tietoa eri maiden kartoituslaitoksilta. Eri karttatyyppien teko oli jaettu eri maille. Siellä meitä oli samanikäisiä kartantekijöitä eri maista, mistä oli myöhemmin iso apu, koska sain siten valmiita yhdyshenkilöitä itäblokin maista."
Kontaktit salaisten sotilaskarttojen ostoon syntyivät vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla, jossa Harju tapasi neuvostoliittolaisen karttaorganisaation Kosmokartan johtajan Anatoli Nikolajevin.
"Se oli aika pitkä tie. Niillä oli siellä osasto ja rupesin keskustelemaan hänen kanssaan. Hän oli aluksi hirveän epäluuloinen, mutta siitä lähdettiin eteenpäin. Sen jälkeen siirryttiin keskustelemaan Leningradiin."
Venäläiset eivät aluksi ymmärtäneet karttojensa arvoa.
"Niitä sai aluksi puoli-ilmaiseksi. Sitten iski rahanahneus ja hinnat nousivat pilviin."
Hintojen noustua Harju löysi yhdysvaltalaisen karttakaupan, joka oli hankkinut suuren määrän neuvostokarttoja ja myi niitä halvemmalla.
Sotilaskarttojen hankinta hyytyi 1990-luvun puolivälissä, kun niiden myynti kiellettiin.
"Se vain tyrehtyi. Pala palalta. Jäljellä olivat vain ne, jotka oli saatu ulos, ennen kuin paikat menivät kiinni Venäjällä. Uusia ei saatu enää."

Sota, vaino ja köyhyys > Euroopan siirtolaistulva...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys

Eurooppaan saapui ensi kertaa heinäkuussa yli 100 000 siirtolaista yhden ainoan kuukauden aikana. Lue, miksi miljoonat ihmiset jättävät kotinsa Lähi-idässä ja Afrikassa. 


Karttagrafiikassa pakolaismääriä Lähi-Idässä
Kuva: Google Maps / Yle Uutisgrafiikka

Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta on mahdollisesti tulossa pitkäaikainen, pysyväisluontoinen ilmiö. Syynä ovat muun muassa voimakkaat ääriryhmät, joiden kukistaminen saattaa vaatia jopa vuosikymmeniä, osa asiantuntijoista arvioi.
Myös voimistuvan ilmastonmuutoksen uskotaan olevan jo nyt yksi taustatekijä konflikteissa.
Yle Uutiset keräsi tietoja maista, joista valtaosa Eurooppaan tulevista siirtolaisista saapuu.

Syyria

Syyrian sisällissodassa siviilien kärsimyksestä on tullut sodankäynnin keino: siviilit ovat joutuneet toistuvasti pommitusten kohteiksi tai taisteluiden välikappaleiksi.
Syyrian konflikti alkoi, kun kansannousu vuonna 2011 itsevaltaista presidenttiä Bashar al-Assadia vastaan riistäytyi veriseksi sisällissodaksi.
Raakalaismaisin ryhmittymä sisällissodassa on ääri-islamistinen Isis. Järjestö kylvää kauhua teloittamalla vastustajiensa lisäksi paikallisia ihmisiä, myös lapsia.
Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Isisin nimeen toimivien islamistien nujertaminen saattaa kestää jopa 10–20 vuotta.

Irak

Irakissa on ollut vain lyhyitä rauhallisia jaksoja sen jälkeen, kun Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Irakiin vuonna 2003 kukistamaan Saddam Husseinin hirmuhallinnon.
Väkivallan kierre on viime vuosina yltynyt. Tilannetta pahentaa Syyrian sisällissota, joka läikkyy rajan yli Irakiin. Ääri-islamistinen Isis-järjestö on vallannut suuria alueita etenkin läntisessä Anbarin maakunnassa.
Kapinallisten iskujen kohteena ovat sekä Irakin hallituksen joukot että paikalliset ihmiset. Siviilejä kuolee lähes päivittäin pommi-iskuissa.

Afganistan

Afganistanilaiset pakenevat maassa vuosikymmeniä jatkunutta sotimista. Vuoden 2014 lopulla päättynyt Nato-johtoinen ISAF-operaatio toi maahan paljon kehitystä, mutta sotaretki ei lopettanut sotimista.
Väkivaltaisuuksissa onkin vuoden 2015 alkupuoliskolla kuollut enemmän naisia ja lapsia kuin vastaavana aikana edeltäviin vuosiin verrattuna.
Siviilit jäävät nyt taistelujen jalkoihin, kun kapinalliset ja hallituksen joukot järjestävät toisiaan vastaan maahyökkäyksiä lähellä asutuskeskuksia.

Kartta pakolaistilanteesta Afrikan sarvessa.
Kuva: Google Maps / Yle Uutisgrafiikka

Eritrea

Eritrealaiset pakenevat maan yksinvaltaista ja vainoharhaista hallintoa. Väestöltään noin Suomen kokoista valtiota johtaa rautaisella otteella yksi puolue, joka on luonut lähes kaikkialle ulottuvan urkkijajärjestelmän hallituksen vastustajien löytämiseksi.
Valtio pakottaa nuoria miehiä muun muassa asepalvelukseen määräämättömäksi ajaksi. Käytännössä kansalaiset joutuvat ilmaistyöhön, joka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan vastaa orjatyötä. Vastaan hangoittelevia saatetaan kiduttaa päiväkausia ja heidän perheitään saatetaan myös rangaista.
Kotimaansa jättää joka kuukausi arviolta 5 000 ihmistä.

Somalia

Somalialaiset jättävät kotimaansa kaksi vuosikymmentä kestäneen kaaoksen ja sotimisen takia. Maan talous on pahasti romuttunut. Klaanisotien lisäksi Somaliaa terrorisoi ääri-islamistinen al-Shabaab-järjestö.
Hallituksen joukot ovat Afrikan unionin joukkojen tukemana työntäneet al-Shabaabin ahtaalle, mutta järjestö kykenee edelleen pommi-iskuihin sekä tuhoisiin aseellisiin hyökkäyksiin hallitusta vastaan. Uhreiksi joutuvat usein myös siviilit.

Kartta Länsi-Afrikan pakolaistilanteesta.
Kuva: Google Maps / Yle Uutisgrafiikka

Nigeria

Eurooppaan saapuvien nigerialaisten joukossa on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat lähteneet pakoon ääri-islamistista Boko Haramia maan pohjoisosassa. Erityisesti Nigerian kristityt ovat paenneet Boko Haramin raakuuksia.
Nigerialaiset saapuvat Eurooppaan monien muiden afrikkalaissiirtolaisten tavoin usein Libyan kautta.
Osalla saapujista on alun perin lähtenyt Libyaan siirtotyöläisiksi. Siirtotyöläiset ovat kuitenkin lähteneet etsimään parempaa elämää Euroopasta sen jälkeen, kun Libya ajautui kaaokseen maan johtajan Muammar Gaddafin kukistumisen jälkeen.

Mali

Malissa kuten useissa monissa muissa Länsi-Afrikan maissa kamppailu elintilasta on kiihtynyt. Väestön määrä kasvaa, eikä viljelysmaata riitä kaikille aikaisempaan tapaan.
Aikaisemmin afrikkalaisen demokratian mallimaaksi kutsuttu Mali on kärsinyt viime vuodet väkivallasta ja islamistikapinallisten noususta.
Maan epävakaassa pohjoisosassa yli kolme miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Köyhyys ja levottomuudet sysäävät malilaisia kohti Eurooppaa.

Mm. Senegal, Guinea, Gambia

Suuri osa lähtijöistä on nuoria miehiä, jotka jättävät kotimaansa taloudellisesti paremman elämän toivossa. Tyypillinen lähtijä on parikymppinen mies, jolla saattaa olla jo muita sukulaisia Euroopassa.
Tutkijoiden mukaan monet lähtijät ovat perheiden vanhimpia poikia. Vanhemmat lähettävät esikoispojan matkaan, koska uskovat heidän olevan muita sisaruksia kykeneväisempiä löytämään työtä ja lähettämään osan palkastaan perheen avuksi.
Välimeren yli suuntautuvan matkan rahoittamiseksi perhe saattaa myydä karjaansa tai suuren osa muuta omaisuuttaan.
Joidenkin tutkijoiden mukaan useilla lähtijöillä saattaa olla liian ruusuinen kuva elämästä Euroopassa, koska jo Eurooppaan lähteneet tuttavat eivät halua kertoa perheilleen vastoinkäymisistä.

Ilmastonmuutos kärjistää konflikteja 
Ilmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän tulevaisuudessa yhteenottoja ja jopa sotia, kun taistelu elintilasta kiihtyy. Samankaltaisesti näyttää käyneen myös Syyriassa, arvioidaan Columbian yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Syyriaa vuosina 2006–2011 vaivannut kuivuus pakotti perheitä muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin. Ruuan hinnannousu kiristi entisestään tilannetta.
Tutkijat korostavat, että kuivuus ei laukaissut sisällissotaa, vaan pahensi jännitteitä niin, että ne purkautuivat avoimeksi konfliktiksi.
Kuivuuden lisäksi muun muassa vedenpinnan nousun uskotaan kiristävän eri väestöryhmien välejä tulevaisuudessa esimerkiksi Aasiassa.
 
Lähteet: New York Times, Frontex, IOM (Missing Migrants Project), UNHCR, Guardian, CNN, AP.

maanantai 24. elokuuta 2015

Venäjä ampuu kovilla Itä-Ukrainassa - onneksi toistaiseksi vain sanoilla...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Venäjällä maalaillaan uhkakuvia Ukrainan suurhyökkäyksestä kapinallisalueelle

Venäjän valtion kontrolloimassa mediassa on kerrottu Itä-Ukrainan separatistien tiedustelutiedoista, joiden mukaan Ukrainan armeija on ryhmittänyt sotajoukkoja ja raskasta kalustoa rajalinjan tuntumaan pian alkavaa hyökkäystä varten.


sotilaat marssivat torilla
Kiovassa juhlitaan Ukrainan itsenäisyyspäivää. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

Samalla, kun Kiovassa on juhlittu Ukrainan itsenäisyyspäivää, on Moskovassa odotettu Ukrainan armeijan aloittavan suurhyökkäyksen itään.
Venäjän hallituksen äänitorvena tunnetun Rossijskaja gazeta -lehden tämänaamuinen kansijuttu kertoo Kiovan valmistelevan salamasotaa niin kutsuttuja Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoja vastaan. Venäjän pääkanava Rossijan eilisiltaisessa uutislähetyksessä Donbassin alueelta raportoiva toimittaja uskoi viime viikoista tasaantuneiden taisteluiden enteilevän hiljaisuutta ennen suursotaa.
Myös muussa Venäjän mediassa on viime päivinä aktiivisesti uutisoitu Ukrainan valmistautuvan laajamittaiseen hyökkäykseen Itä-Ukrainassa. Tiedot ovat perustuneet niin venäläisten sotilasasiantuntijoiden kuin kapinallisjoukkojen edustajien haastatteluihin.

"Hyökkäys neljästä suunnasta"

Valtion omistama media on kapinallisten tiedustelutietoihin viitaten kertonut Ukrainan joukkojen valmistelevan hyökkäystä neljästä eri suunnasta. Separatistit väittävät ukrainalaisjoukkojen olevan valmiudessa Mariupolin, Donetskin, Artemivskin ja Luhanskin kaupunkien lähistöllä.
Rossijskaja gazetan mukaan Kiovan tavoitteena olisi iskeä kahdesta eri suunnasta toteuttavalla nopealla hyökkäyksellä kohti Venäjän rajalla sijaitsevaa Uspenkan taajamaa. Lisäksi Ukrainan armeijan väitetään suunnittelevan saartorengasta Donetskin ja Luhanskin kaupunkien ympärille.
Venäläismedian mukaan hyökkäyskäskyä odottaa yhteensä 90 000 sotilasta ja suuri määrä raskasta sotakalustoa kuten 450 panssarivaunua, viisi lyhyen kantaman ballistista ohjusta ja 230 raketinheitintä.
Mahdolliseksi hyökkäysajankohdaksi on ilmoitettu tänä päivänä vietettävä Ukrainan itsenäisyyspäivä tai lähipäivät. Tänään myös Ukrainan presidentti Petro Porošenko tapaa Berliinissä Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti François Hollanden.
Viime viikolla presidentti Vladimir Putin kertoi Venäjällä olevan todisteita siitä, että Ukrainan armeija keskittää joukkojaan rintamalinjalle. Samalla Putin syytti Kiovaa tilanteen kärjistymisestä Itä-Ukrainassa.

Veljeskansan kieltäminen kuohuttaa

Venäjällä on myös puhuttanut presidentti Petro Porošenkon itsenäisyyspäivän alla tapahtunut esiintyminen, jossa hän teki pesäeroa Ukrainan ja Venäjän kansojen välille.
Tavatessaan kansalaisjärjestöjen edustajia Porošenko sanoi, etteivät ukrainalaiset ja venäläiset ole sodan aikana veljeskansoja. Samalla hän huomautti, että yhtenäisen Ukrainan suuntana on Eurooppa Venäjän ollessa syvässä kriisissä.
Tänään myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kritisoi Porošenkon sanoja. Hänen mukaansa Ukrainan johdon yritys muuttaa ukrainalaisten geneettistä perimää ei tule onnistumaan. Presidentti Putin ilmoitti viimeksi viime viikolla uskovansa venäläisten ja ukrainalaisten olevan yhtä kansaa.
Venäjän valtionmedian Ukraina-uutisointia ovat sävyttäneet viime aikoina myös uutiset laajamittaisesta korruptiosta, voittamattomista talousongelmista ja maata uhkaavasta kaasukriisistä.

Ei muuta kuin alennusmyyntiin sano...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan - niin jos on irtorahaa...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Konkarisijoittaja Sinkon suositus: Osta 4-5 eri osaketta alennusmyynnistä


Konkarisijoittaja Erkki Sinkko kehottaa hajauttamaan osakeostokset.
Konkarisijoittaja Erkki Sinkko kehottaa hajauttamaan osakeostokset. KUVA: LAURI OLANDER/KL
Erkki Sinkon mukaan osakkeet ovat alennuksessa jo kuudetta perättäistä kesää.
Konkarisijoittaja Erkki Sinkko aikoo käyttää hyväkseen pörssin alennusmyyntiä ja ostaa osakkeita.
Sinkon mukaan nyt on jo kuudes kesä peräkkäin, jolloin osakkeita saa alennuksesta.
"Kyllähän silloin pitää käyttää tilannetta hyväkseen", Sinkko toteaa.
Hän uskaltaa suosittaa osakkeiden ostoa myös muille. Mikään erityinen ala ei kuitenkaan ole mielessä.
"[Kannattaa] hajottaa ja ostaa nyt 4-5 eri alalta alennusmyynnistä, kyllä se pitkällä juoksulla on tähän saakka mennyt hyvin jos näin on menetellyt."
"Itseäni kiinnostavat esimerkiksi KemiraTikkurilaOutotec ja koko mediayhtiöryhmä Sanomasta alkaen".
Sinkon mukaan markkinoita pelottaa tällä hetkellä useampi eri asia. Kiinan lisäksi myös öljyn hinnan lasku ja Ukrainan kriisin mahdollinen uudelleen kuumeneminen vaikuttavat markkinoihin.

Toisaalta maailmalla on paljon sijoitusrahaa etsimässä kohdettaan.
"Kohteista on pulaa, kun korkotaso on tämä mikä on. Pörssi on ainoa mielenkiintoinen tällä kurssitasolla", Sinkko sanoo.