torstai 9. marraskuuta 2017

Mukavia tapaamisia Kemin taidemuseolla tänään illansuussa...

Kävin tänään Kemin taidemuseolla taidenäyttelyn avajaisissa. Kyseessä oli Sanoinkuvaamattomasta Faktantarkistukseen-nimisestä State of Art-nykytaidetta valtion taidetoimikunnan kokoelmasta.

Taidemuseo oli lähes täynnä porukkaa, osa minulle aika lailla outoakin porukkaa...

Tänään olivat sopivan lyhyet ja napakat avajaispuheenvuorot, syynä ehkä se, että pääosa avajaisyleisöstä oli siirtymässä Tornioon, Aineen taidemuseolle klo 19 jälkeen linja-autoilla.

Mutta itse asiaan: Seisoskelin hetken jotakuinkin keskellä taidemuseota ja vieressäni oli minua hiukan pienempi ja iäkkäämpi silmälasipäinen suoraryhtinen mies. Mies sanoi välittömästi:"Aki Pyykkö, tunnetko?" "Mauri Ruuskanen! Kyllä tunnen!" sanoin hänelle ja paiskasimme kättä.
Kerroin hänelle, että osallistuin Kemin lukion lyseon viralliseen 120-vuotisjuhlien päiväohjelmaan ja katselin vähin ympärilleni, mahtaako mm. Mauri Ruuskanen osua näkökenttään. Hän kertoi olleensa lomareissulla.

Juttelimme hetken niitä näitä. Kerroin hänelle sekä Facebook- että Blogikirjoittamisestani.
Jälkimmäiseen liittyvänä esitin toivomuksen, että hän alkaisi Kemin kaupungin kotisivuilta seuraamaan tekstejäni.
Mauri totesi:"Olet Osuuspankin edustajistovaalissa ehdokkaana." "Kyllä, menin mukaan, mutta en aio pistää senttiäkään vaalimainontaan." totesin. "Hyvä pankkihan se on..." Mauri totesi. "Niin on, ei moitteen sijaa." jatkoin ajatusta. 

Niin todettakoon, että Mauri oli minulla aikanaan opettajana Kemin poikalyseossa. Oppiaineet taisivat olla matematiikka/kemia/fysiikka ja vähin musiikkiakin. Hänellä oli sopivan rento, välillä terävän humoristinenkin ote meihin pojanviikarehin.

Keskustelin erään tuntemani näyttelyavajaisvieraan kanssa asiasta. Hän pohdiskeli:"Onko hyvä vai huono asia, kun opettaja muistaa tällä tavalla oppilaansa."

Oli niin tai näin, itse ajattelin asian yksiselitteisesti siten, että Mauri on nähnyt vuosikymmenien saatossa naamatauluni aika monta kertaa erilaisissa vaalimainoksissa.
Mainitsipa hän itse myös lehtiartikkelini.

Vielä sen verran että olen jutellut hänen kanssaan viimeksi todennäköisesti 1950-60-lukujen vaihteessa. Toivottavasti seuraava juttuhetki tulee kohtapuolin... 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti