Teimme toissapäivänä perinteistä kalakukkoa muikuista ja ahvenkukkoa/-pataa pienistä ahveneista.
Pikkupuolen leivinuuni nousi taas arvoon arvaamattomaan.
Kalakukkoa jo eilen nautiskelimme pieninä siivuina. Hyvää ettei suorastaan erinomaista. Tänään maistelimme ahvenkukkoa.
Olin elämäni ensimmäistä kertaa latonut ahvenet, lihasuikaleet, voinokareet ja suolan ahvenille...
"Hyvä suola!" sanoi vaimoni.
Totta, suolaa oli hiukan reippaan puoleisesti, mutta kyllä menettelee, sillä leipäkuori tasoittaa jonkin verran suolan voimakkuutta. Seuraavalla kerralla - jos itse vielä suolaan - suolan ripottelu on hiukan kevyempää.
Todennäköisesti ensi kesänä täytyy muutama pussillinen pieniäkin ahvenia ottaa talteen pakastimeen ahvenkukkotarpeiksi. Tähän saakka olemme keskittyneet lähinnä savustuskokoisiin ahveniin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti