TANSKA aikoo kolmantenatoista maana osallistua Helsingissä toimivan Hybridiuhkien osaamiskeskuksen toimintaan. Tämän kertoi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen, kun Pohjoismaiden pääministerit tapasivat keskiviikkona Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikon yhteydessä.
Pääministerit tapasivat ensin keskenään ja pitivät sen jälkeen yhteiskokouksen Baltian maiden pääministereiden kanssa. Myös Pohjoismaiden ulkoministereillä oli keskiviikkona kokous Helsingissä.
Hybridiuhkien osaamiskeskuksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat alun perin Suomen lisäksi Ruotsi, Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Myöhemmin mukaan tulivat vielä Viro, Espanja ja Norja.
Heinäkuun alussa aloittaneen keskuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista. Ne ovat erilaisia turvallisuustilannetta horjuttavia toimia, joiden taustalla voi olla valtiollisia tai ei-valtiollisia toimijoita.
Hybridiuhat olivat yksi pääministereiden keskustelun- ja huolenaiheista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä niiden torjunnassa.
SIPILÄ sanoi nostaneensa omassa puheenvuorossaan esiin suomalaisen ajattelutavan kokonaisturvallisuudesta eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta niin, että viranomaisten lisäksi työssä ovat laajasti mukana myös elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset.
”Me voimme tehdä paljon yhdessä tällä alueella”, Sipilä sanoi Pohjoismaista. ”Meillä on jo yhteiset sähkömarkkinat ja aika pitkälle yhteinen sähköverkko.”
Myös ulkoministeri Timo Soini (sin) sanoi, että Pohjoismaiden toimivat välit ovat keskeiset esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa jokin vieras valtio pyrkisi vaikuttamaan vaaleihin jossakin Pohjoismaassa.
”Meillä on jatkuva hyvä yhteistyö. Spekuloida ei pidä turhan päiten, mutta meillä on toimivat yhteydet. Olemme hyvin monta kertaa soitelleet keskenämme esimerkiksi silloin, kun on ollut terrori-iskuja”, Soini sanoi.
Niin pääministereiden kuin ulkoministereiden keskeinen puheenaihe oli Itämeren turvallisuustilanne.
POHJOISMAIDEN sisällä on eroja suhtautumisessa YK:n uuteen ydinasekieltosopimukseen. Ruotsi on äänestänyt YK:ssa sen puolesta, mutta Suomi ei osallistunut neuvotteluihin eikä ole aikeissa allekirjoittaa sopimusta.
”On loogista, ettemme allekirjoita sitä, koska emme osallistuneet prosessiin”, Soini sanoi ulkoministereiden tiedotustilaisuudessa.
”Itse olen sitä mieltä, että Suomen kanta on hyvä ja perusteltu, mutta eduskunnassa on syytä käydä perusteet läpi, mitkä siihen ovat olleet. Valiokunnissa tätä keskustelua on jo käytykin”, Sipilä sanoi myöhemmin suomalaistoimittajille.
”Kaikilla on tavoitteena ydinaseeton maailma, ja tässä on kaksi leiriä, joista Suomi on ollut ydinsulkusopimusleirissä. Sen kautta Suomi on sitoutunut ydinaseettomuuteen. Tämä on ollut Suomen pitkä linja, mutta olen kannustanut siihen, että asianomaisissa valiokunnissa kannattaa käydä perusteet läpi ja tarvittaessa kyseenalaistaakin ne”, Sipilä sanoo.
Sipilän mukaan Pohjoismaiden välille ei synny ristiriitoja, jos Ruotsi päättää allekirjoittaa ydinasekieltosopimuksen. Prosessi on Ruotsissa kesken.
Pääministerit tapasivat ensin keskenään ja pitivät sen jälkeen yhteiskokouksen Baltian maiden pääministereiden kanssa. Myös Pohjoismaiden ulkoministereillä oli keskiviikkona kokous Helsingissä.
Hybridiuhkien osaamiskeskuksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat alun perin Suomen lisäksi Ruotsi, Britannia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Myöhemmin mukaan tulivat vielä Viro, Espanja ja Norja.
Heinäkuun alussa aloittaneen keskuksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista. Ne ovat erilaisia turvallisuustilannetta horjuttavia toimia, joiden taustalla voi olla valtiollisia tai ei-valtiollisia toimijoita.
Hybridiuhat olivat yksi pääministereiden keskustelun- ja huolenaiheista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä niiden torjunnassa.
SIPILÄ sanoi nostaneensa omassa puheenvuorossaan esiin suomalaisen ajattelutavan kokonaisturvallisuudesta eli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta niin, että viranomaisten lisäksi työssä ovat laajasti mukana myös elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset.
”Me voimme tehdä paljon yhdessä tällä alueella”, Sipilä sanoi Pohjoismaista. ”Meillä on jo yhteiset sähkömarkkinat ja aika pitkälle yhteinen sähköverkko.”
Myös ulkoministeri Timo Soini (sin) sanoi, että Pohjoismaiden toimivat välit ovat keskeiset esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa jokin vieras valtio pyrkisi vaikuttamaan vaaleihin jossakin Pohjoismaassa.
”Meillä on jatkuva hyvä yhteistyö. Spekuloida ei pidä turhan päiten, mutta meillä on toimivat yhteydet. Olemme hyvin monta kertaa soitelleet keskenämme esimerkiksi silloin, kun on ollut terrori-iskuja”, Soini sanoi.
Niin pääministereiden kuin ulkoministereiden keskeinen puheenaihe oli Itämeren turvallisuustilanne.
POHJOISMAIDEN sisällä on eroja suhtautumisessa YK:n uuteen ydinasekieltosopimukseen. Ruotsi on äänestänyt YK:ssa sen puolesta, mutta Suomi ei osallistunut neuvotteluihin eikä ole aikeissa allekirjoittaa sopimusta.
”On loogista, ettemme allekirjoita sitä, koska emme osallistuneet prosessiin”, Soini sanoi ulkoministereiden tiedotustilaisuudessa.
”Itse olen sitä mieltä, että Suomen kanta on hyvä ja perusteltu, mutta eduskunnassa on syytä käydä perusteet läpi, mitkä siihen ovat olleet. Valiokunnissa tätä keskustelua on jo käytykin”, Sipilä sanoi myöhemmin suomalaistoimittajille.
”Kaikilla on tavoitteena ydinaseeton maailma, ja tässä on kaksi leiriä, joista Suomi on ollut ydinsulkusopimusleirissä. Sen kautta Suomi on sitoutunut ydinaseettomuuteen. Tämä on ollut Suomen pitkä linja, mutta olen kannustanut siihen, että asianomaisissa valiokunnissa kannattaa käydä perusteet läpi ja tarvittaessa kyseenalaistaakin ne”, Sipilä sanoo.
Sipilän mukaan Pohjoismaiden välille ei synny ristiriitoja, jos Ruotsi päättää allekirjoittaa ydinasekieltosopimuksen. Prosessi on Ruotsissa kesken.
- PohjoismaatSeuraa
- Pohjoismaiden neuvostoSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti