HS kertoi torstaina, että Helsingin Jätkäsaareen rakentuvassa Wood City -korttelissa on ilmennyt mikrobivaurioita. Tällä hetkellä rakennettavien kahdeksankerroksisten asuinkerrostalojen liitosalueilta on löytynyt hometta. Kerrostaloihin rakennetaan 98 vuokrakotia.
Rakennuttaja SRV ja alihankkija Sweco ovat myöntäneet homeongelmat.
Wood Cityn oman verkkosivun mukaan sääsuojaa ei tarvita, sillä ”[uuden] turvallisen ja nopean rakennusmenetelmän erityispiirre on se, että rakennuksen massiivipuurunko voidaan asentaa ilman sääsuojausta”.
Wood City on tutkimuskohde, jonka avulla on haluttu selvittää, miten kosteudenhallintaprosessi toimii Suomen oloissa ilman koko talon peittävää sääsuojaa. Puuelementtien toimittaja Stora Enso ja ympäristöministeriö ovat rahoittaneet tutkimusta.
Tuloksena Tampereen teknillisellä yliopistolla on valmistunut yksi Wood Cityn kosteudenhallintaprosessiin liittyvä diplomityö, ja toinen työ on tarkastuksessa.
HS kertoi diplomitöistä torstaina. Sitä ei kuitenkaan kerrottu, että Stora Enso on mukana rahoittamassa tutkimuksia. Stora Ensoa tutkimuksessa kiinnosti viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan siinä kosteuden mittaamiseen testattu anturitekniikka ja uudentyyppisten elementtien kosteudenkesto.
Sääsuojat sinänsä eivät Storan Enson mukaan olleet kiinnostuksen kohteella, sillä yhtiöllä on ulkomailta runsaasti kokemusta massiivipuurakentamisen projekteista ilman koko talon peittävää huppua.
Tutkimusten tuloksia esiteltiin toissa viikolla Rakennusfysiikka 2017 -seminaarissa. Ne voisi kiteyttää näin: Wood Cityn kosteudenhallintaprosessi ei mennyt suunnitellusti, ja Suomen oloissa ottaa melkoisen riskin, jos lähtee rakentamaan puukerrostaloa ilman sääsuojaa.
Hometta on esimerkiksi puukerrostalojen yläosissa.
WOOD CITYN mikrobivaurioista kysyttiin neuvoa myös rakennusterveyden asiantuntijalta Juhani Piriseltä, joka on alan johtavia asiantuntijoita.
Hän vastaa Finnish Consulting Groupissa (FCG) rakennusterveydestä ja sisäilmasta ja työskenteli pitkään ympäristöministeriössä kosteus- ja hometalkoiden vetäjänä. Pirinen on toiminut vuosia myös Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkönä.
Mikrobivaurioita oli syntynyt Wood Cityssä syvälle rakenteisiin puuelementtiliitosten sauma-alueille, joita ei pystynyt puhdistamaan mekaanisesti eli esimerkiksi hiomaan pois.
”Niille alueille ei pääse, ellei pura koko taloa. Minua pyydettiin arvioimaan liitosalueiden puhdistamiseen liittyvää suunnitelmaa”, Pirinen sanoo.
SUUNNITELMAN mukaan puuelementtien saumoihin tuli suihkuttaa paineella vetyperoksidia. Se toimii desinfiointiaineena, joka tuhoaa mikrobikasvustoa. Pirisen mukaan suunnitelma oli hänestä paras vaihtoehto, jos rakenteita ei pureta tai pystytä purkamaan.
”Sen sijaan jos rakenteisiin pääsee käsiksi, mekaaninen puhdistus on aina paras vaihtoehto. Mielellään niin, että tehdään se eikä laiteta desinfiointiainetta ollenkaan. Koska jos desinfiointiaine tehoaa homeitiöön, kyllä se vaikuttaa myös ihmisen limakalvoihin. Eli aina on varmistettava, ettei desinfiointiainetta jää rakennuksen sisäilmaan.”
Toisin kuin monista muista desinfiointiaineista, vetyperoksidista ei pitäisi kuitenkaan laboratoriokokeiden perusteella jäädä jäämiä rakenteisiin.
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha kommentoi HS:lle torstaina, että Wood Cityn puukerrostalojen elementtien liitoksista löytynyttä hometta on pyritty poistamaan desinfiointiaineella. Pirisen ohjetta on siis noudatettu.
”Minulle jäi kyllä vaikutelma, että vetyperoksidipuhdistus on pyritty tekemään niin hyvin ja huolellisesti kuin mahdollista”, Pirinen sanoo.
KUTEN Pirinen myös muut sisäilman ja mikrobiologian asiantuntijat korostavat, että mikrobikasvuston desinfioinnin ei tulisi olla ensimmäinen ratkaisu homeongelmiin.
”Ei kuulosta hyvältä. Käytännössä desinfiointiainetta ei pitäisi laittaa suoraan mikrobikasvuston päälle, vaan mikrobikasvusto pitäisi ensin poistaa. Puurakentaminen on hyvin haastavaa kosteina talvina ja syksyinä, koska silloin puumateriaalit homehtuvat helpommin”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.
”Jos desinfiointiainetta käyttää suoraan vaurioituneeseen rakenteeseen, se voi aiheuttaa sen, että mikrobit tuottavat enemmän mikrobitoksiineja.”
Mikrobitoksiinit ovat homesienten aineenvaihdunnan tuottamia myrkyllisiä aineita.
”Kun rakennuksia kaivelee auki, siellä on välillä ihan karmeita asioita.”
Sisäilmatalo Kärki oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Kärki on samaa mieltä siitä, että desinfiointia tulisi välttää.
”Mekaaniset menetelmät, esimerkiksi vaurioituneiden alueiden hiominen pois, toimisivat paremmin. Desinfiointiaineesta voi jäädä liitoksiin jäämiä, ja toisaalta sen käytön seurauksena liitoksiin voi muodostua aiempaa pahempi mikrobikanta.”
SUOMALAISTEN rakennusten homeongelmista ja etenkin homeen ihmisille aiheuttamista oireista on käyty keskustelua pitkään.
Viime aikoina esiin on nostettu niin sanottu nosebo-ilmiö, jonka mukaan erilaisilla vaaroilla kuten homeella pelottelu voi todella saada ihmisissä aikaan oireita, joilla ei kuitenkaan ole mitään fysiologista yhteyttä oireiden väitettyyn aiheuttajaan.
Rakennusterveyden asiantuntija Juhani Pirinen suhtautuu noseboon hyvin kriittisesti.
”Voin sanoa, että olen aiheesta täysin eri mieltä. Olen tehnyt rakennusten kuntotutkimusta 30 vuotta, eikä paikalla ole koskaan ollut yhtään lääkäriä katsomassa niitä mätiä rakenteita, joita seinien takaa paljastuu. Kun rakennuksia kaivelee auki, siellä on välillä ihan karmeita asioita.”
Pirinen huomauttaa, että sisäilmaongelmien tutkiminen kestää usein jopa kymmenen vuotta. Tuona aikana ihminen ehtii herkistyä, oireilla ja hermostua moneen kertaan.
”En sano, ettei ylireagointiakin olisi. Varmasti on. Mutta kyllä minä aidosti ihmettelen, mitä on oikeasti tutkittu, kun todetaan, ettei mikrobien ja oireiden välillä ole yhteyttä. Haastan lääkärikunnan tekemään oikeita tutkimuksia aiheesta ja saapumaan paikalle, kun talojen kuntotutkimuksia tehdään.”
PIRINEN epäilee, että tilanteen taustalla ovat ainakin osittain lääkeyhtiöt. Ne eivät halua rahoittaa tutkimusta, johon ei liity mahdollisuutta uusien lääkkeiden kehittämiseen.
”Talon sisäilmaongelma hoituu nimittäin niin, että talo laitetaan kuntoon. Siihen ei auta lääke. Olen nähnyt monta kertaa, kuinka ihmisen oireet katoavat, kun rakennus korjataan.”
- Kosteus- ja homevauriotSeuraa
- Wood CitySeuraa
- HelsinkiSeuraa
- JätkäsaariSeuraa
- RakentaminenSeuraa
- PuukerrostalotSeuraa
- Noona BäckgrenSeuraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti