Hakkuut kiihdyttävät ilmastonmuutosta, Pekka Nyman puheenjohtaja, Lapin Vihreät ja Uusiutuvat ilmasto-kysymyksessä valttikorttimme, Mauri Pekkarinen, eduskunnan I varapuhemies, Keskusta...
Ajatuksissani käännyn 100-0 jälkimmäisen näkemyksen kannalle, siitä ei ole kahta sanaa.
Olen itse kouluttanut 1970-luvun alkupuolelta lähtien Imatralla, Lappeenranassa ja Kemissä puunjalotusteollisuuteen osaajia, lähinnä prosessimiehiä ja -naisia.
Olen aina painottanut, painotan nytkin oltuani jo yli kymmenen vuotta eläkkeellä, että kyllä Suomessa puuta riittää.
Puun käyttö on ollut aina vähäisempää kuin vuotuinen kasvu. Muun muassa Pohjois-Suomen uudet mahdolliset, puuhun perustuvat investoinnit ovat tärkeitä ja ehdottoman tervetulleita. Niiden osalta ei ole syytä heitellä kapuloita rattaisiin...
Enpä malta olla lisäämättä Taknikka&Talous-lehdestä juuri hetki sitten lukemaani tekstiä:
Julkisuudessa väitetään, että metsien lisäkäyttö tekee metsistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hiilidioksidin päästäjiä. Huonolla eli suurimmaksi osaksi vallalla olevalla metsänhoidolla näin voi ollakin.
Jos metsänhoito sen sijaan on oikein hyvää, metsästä tulee hiilinielu pitkäksi aikaa ja lisäksi myös hurja talousmoottori.
Kuutiometriin puuta sitoutuu 700 kiloa hiiltä. Suomen puuvarat kasvavat vuodessa noin sata miljoonaa kuutiota, josta hakkaamme noin 75 miljoonaa kuutiota. Metsämme voisivat kasvaa 150 miljoonaa kuutiota, mikä sitoisi noin sata miljoonaa tonnia hiiltä.
Voisimme hakata 140 miljoonaa kuutiota vuodessa ja jättää harkitusti kymmenen miljoonaa monimuotoisuutta lisäämään.
Hakkuun tuplaaminen merkitsisi metsä- ja puuteollisuuden liikevaihdon lisääntymistä luokkaa 20–30 miljardia euroa. Sen päälle tulevat vielä puun myynnistä, metsänhoidosta ja korjuusta kertyvät miljardit ja työpaikat.
Tämä mahdollisuus olisi meillä aivan käden ulottuvilla. Lisäkasvulla voisimme säilöä jättimäärät hiiltä rakennusmateriaaleihin ja syrjäyttää fossiiliset raaka-aineet pakkauksissa ja liikennepolttoaineissa lähes kokonaan.
Päätehakkuun jälkeen uusi kasvu voidaan saada alkuun jo heti seuraavana kesänä. Näin voisimme alle kymmenessä vuodessa sitoa useita tonneja hiiltä joka kesä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti