Tunnustan, että en lue kovinkaan paljon romaaneja, kaikkea muuta sen sijaan hyvinkin paljon ja kirjoitan.
Kun innostun jotain lukemaan, pyrin lukemaan sen lähes "siltä istumalta"...
Sorrettuja ja solvattuja, toiselta suomenkieliseltä nimeltään Alistetut ja loukatut (ven. Униженные и оскорблённые, Unižennyje i oskorblennyje) on Fjodor Dostojevskin romaani, joka ilmestyi vuonna 1861. Teos sai surkean vastaanoton ilmestyessään.
Sorrettuja ja solvattuja on tarina Ivan Petrovitšin vajoamisesta suosiosta köyhyyteen ja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin. Teos jatkaa samaa synkeän-värikästä realismia, jota Dostojevskin muutkin kirjat edustavat.
___________________________________________________________________________________
Kirja on ollut päärakennuksemme terassilla puutarhakaluston pöydän päällä. Olen keskittynyt lukemaan sitä aina kun on ollut luppoaikaa ja sitähän eläkeläisellä pääsääntöisesti on runsaasti. Keskittymiseni keskeyttää silloin tällöin ympäristön äänet. Pääasiassa koirien/rakkien haukkuminen/räksytys niin kuin juuri hetki sitten.
Lähiympäriastössä, rajanaapureissa on laskujeni mukaan 15 koiraa. Niistä ei ole isompaa riesaa, mutta ketjureaktion tavoin ne riehaantuvat joskus haukkumaan/räksyttämään. Sitä jatkuu sen aikaa, kun niiden mielestä jokin häiriötekijä on poistunut.
Se häiriötekijä saattaa olla mm. katua pitkin talutettava vieras koira. Näitä kulkee vuorokauden aikana kymmeniä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti