Olin hetki sitten puhdistamassa lumet ja käynnistämässä Mersun lumihangesta. Hiukan täytyi akkua avittaa.
Sisälle tultuani ja työvaatteita riisuessani ovikellomme soi. Oven aukaistuani näin ovella firmansa asuun pukeutuneen nuorenmiehen musta piensalkku kainalossa.
Hän esittäytyi ja kertoi asiansa.
Kerroin hänelle, että meillä hänen tarjoamansa asiat ovat kunnossa, emme tarvitse tällä hetkellä hänen yrityksensä palveluja. Kuinka ollakaan hän suuntasi katseensa aulassa olevaan ilmalämpöpumppuun ja "hivuttautui" sisään "yllättäen ja pyytämättä". Kuinka nopeasti hän sipaisi kengät pois tuulikaapissa ja jätti salkkunsa lattialle!
Toki olisin voinut hänen sisään "syöksymisen" estää, mutta annoin hänen kiinnostuksen ja pursuavan aktiviteetin päästä valloilleen.
Hän suorastaan uteli kaiken mahdollisen taloomme liittyvänä. Vastailin hiukan valikoiden. Totesin, että minua hänen esittämänsa asiat eivät kerta kaikkiaan kiinnosta ollenkaan tällä hetkellä.
Miksi? Siksi, että minulla on pää täynnä Mersua - myönteisesti.
Hän ymmärsi vähitellen lähteä huomattuaan minua passiivisuuden. Toivottelimme hyvät joulut...
Tuli taas mieleen, että omakotitaloissa asuvat eläkeläiset ovat otollinen kohderyhmä em. tyyppisille myyntitykki-Huikkasille. Kyllä siinä saa olla kovana...
Varmaan tälläkin kadulla kaikki talot on profiloitu tarkkaan, mahdolliset palvelutarpeet ovat tiedossa.
Käväisin hetki sitten katselemassa hänen edustaman yrityksen kotisivuja - isonpuoleinen yritys ja paljon porukkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti