Tietoisuustaito, myös tietoisuustaidot, tietoinen läsnäolo, hyväksyvä tietoinen läsnäolo tai mindfulness...

Humpuukimielikuvia ja hörhöilyä? Lue ja päättele itse...

Pätkä Wikipediatekstiä:

Tietoisuustaito, myös tietoisuustaidot, tietoinen läsnäolo, hyväksyvä tietoinen läsnäolo tai mindfulness, tarkoittaa tietoista läsnäoloa ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista; mielen tyynnyttämistä ja kehon omien kokemusten uteliasta ja hyväksyvää havainnointia; oman olon kuuntelemista. Tietoisuustaitojen tausta on buddhalaisuudessa, ja länsimaissa niitä on sovellettu 1970-luvulta alkaen esimerkiksi hoitotyössä, urheiluvalmennuksessa ja työelämässä.

Luonne ja menetelmät

Tietoisessa läsnäolossa ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa ajankohtaisesti käsillä olevaan hetkeen. Hän ohjaa tarkkaavaisuuttaan tietoisesti havainnoiden ja kuvaillen ulkoisia tapahtumia tai sisäisiä kokemuksiaan, kuten ruumiintuntemuksiaan, tunteitaan, ajatuksiaan tai toimintayllykkeitään, arvottamatta tai pyrkimättä muuttamaan niitä. Hän suuntaa koko huomionsa tähän hetkeen ja keskittää tietoisuutensa siihen, mitä on juuri tällä hetkellä tekemässä. Tietoiseen läsnäoloon kuuluu vastaanottavainen ja avoin hyväksyminen ja myötätunto, ilman hyväksi, pahaksi, oikeaksi tai vääräksi luokittelemista.

Tietoisuustaitojen perusajatuksia on lainattu buddhalaisesta filosofiasta, mutta menetelmä ei sisällä uskonnollista eikä hengellistä puolta. Se ei myöskään ole rentoutumis- tai mielentyhjennysharjoitus, sillä se vaatii tietoista havainnointia

Tietoisuustaidoista on kehitetty useita eri menetelmiä, joilla on eri nimitykset. Tietoisuustaitoihin kuuluu meditatiivisia harjoituksia, jotka sisältävät useita erilaisia menetelmiä ja sovelluskohteita. Mindfulness-menetelmiksi voidaan kutsua nykyään länsimaissa harjoitettavia ja buddhalaisesta viitekehyksestä irtautuneita mindfulness-harjoituksen muotoja. Näistä yksi on yhdysvaltalaisen Jon Kabat-Zinnin MBSR-menetelmä (Mindfulness-Based Stress Reduction). Mindfulness-perustaisten menetelmien pohjana on buddhalaisen meditaation kahdeksanosaisen polun seitsemäs askel, sati. Kabat-Zinn sanoo kehittäneensä MBSR-menetelmänsä vipassana-harjoitusten ja zen-meditaation pohjalta.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Mindfulness lupaa keskittymiskykyä ja parempia tuloksia - miten se toimii?

6.7.2016 16:39

KesäLifestyleTyöelämäTyöhyvinvointi

Rauhoittumisen puolesta. Rasmus Hougaard on kehittänyt mindfulness-menetelmän yrityksille. Sen tarkoituksena on löytää uusi tapa tehdä työtä ja keskittyä. KUVA: CONOR MCCABE

Mielenhallintaa opettava mindfulness-menetelmä on noussut trendiksi työelämässä. Harjoitukset lupaavat käyttäjälleen keskittymiskykyä ja aiempaa parempia tuloksia työssä. Juttu on julkaistu alunperin Kauppalehti Optiossa toukokuussa 2015.

Kymmenen minuutin harjoitus päivittäin ja uudenlainen tapa töiden tekoon. Viikon kuluessa stressi laskee, keskittymiskyky paranee, virheet työssä vähenevät ja suoritukset paranevat. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen helpottuu. Tätä lupaa mindfulness-guru Rasmus Hougaard niille, jotka omistavat hieman aikaa oman mielensä johtamiselle.

Tanskalainen Hougaard on kansainvälisesti tunnettu mindfulness-osaaja, joka on tuotteistanut vuosisatoja vanhan mielen johtamiseen keskittyvän harjoitusmenetelmän yrityskäyttöön. Hän on kouluttanut yrityksiä jo vuosia siitä, miten johto ja työntekijät voivat parantaa keskittymis- ja suoritusky-kyään yksinkertaisilla meditaatioon perustuvilla harjoituksilla. Hänen seitsemän vuotta sitten perustamansa yritys Potential Project toimii 25 maassa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa ja Australiassa.

"Noin kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, että ihmisten tapa tehdä työtä ei ole tehokas, vaan tuottamaton. Keskittymistä häiritään koko ajan. Aloin ajatella, että mindfulness voisi olla keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja keskittymiskykyä ja sitä kautta yritysten menestystä", Hougaard kertoo.

Yrityksille suunnatun mindfulness-menetelmän kehittämiseen kului kolme vuotta. Hougaard otti mukaan työhön tutkijoita ja liike-elämän ihmisiä. Kun ohjelma otettiin käyttöön, tulokset hämmästyttivät. Työntekijöiden stressi väheni, työtyytyväisyys kasvoi ja työn ja vapaa-ajan tasapaino parani. Hougaard oli itse havainnut samanlaisia vaikutuksia itsessään aloittaessaan meditaation vuosia aiemmin.

Hougaardin Potential Project ei ole ainoa yritys, joka on räätälöinyt mindfulnessia yrityksille. Mindfulness on jo muutaman vuoden ajan ollut pieni trendi yritysmaailmassa. Myös Suomi on alkanut havahtua siihen.

Suomessa esimerkiksi useat esimiestyön ja johtamisen koulutuksiin erikoistuneet yritykset, kuten NeuroLeadership Group ja Andas, tarjoavat mindfulnessia osana koulutuksiaan. Myös mindfulness-menetelmän pitkän linjan kouluttajat Leena Pennanen ja Antti-Juhani Wihuri - joka on myös kirjoittanut kirjan mindfulnessista työelämässä - tarjoavat yrityksille omia kursseja mielenhallinnasta.

Hougaardin erottaa muista se, että hän on työskennellyt monien tunnettujen huippuyritysten kanssa ympäri maailman. Potential Projectin pitkältä referenssilistalta löytyy Ericsson, Sony, Nike, Carlsberg, Google, Microsoft,American Express, General Electric ja monia muita. Yhtiö toimii myös Suomessa, ja täällä asiakkaisiin kuuluu esimerkiksi Nokia. Hougaard vieraili Suomessa Potential Projectin ja Management Institute of Finlandin järjestämässä seminaarissa toukokuun lopussa.

"Tällä hetkellä mindfulnessin kuumia pisteitä ovat Kalifornia ja Piilaakso, jossa Facebook, Google ja LinkedIn ovat olleet edelläkävijöitä. Myös Australiassa ja Pohjois-Euroopassa kiinnostus on suurta, tosin Suomessa kiinnostus vasta heräilee. Uskon, että viiden vuoden päästä on vaikea löytää yritystä, joka ei soveltaisi mindfulnessia."

Hougaardin yritys on kasvanut seitsemän vuoden aikana nopeasti.

"Asiakasmäärämme kasvavat ja olemme tuplanneet ohjaajiemme määrän jokaisena toimintavuotenamme."

Työelämän mindfulnessissa on kyse siitä, että meditaatioharjoituksissa opittuja taitoja sovelletaan työtilanteisiin. Tarkoitus ei ole joogata kahvihuoneessa, vaan tehdä työtä tehokkaasti ja tuottavasti - pyrkiä hyviin päätöksiin, keskittyneeseen työhön ja töiden järkevään priorisointiin. Työelämän mindfulnessissa pyritään olemaan läsnä hetkessä esimerkiksi sähköposteja lukiessa, tavoitteita luodessa ja keskusteluissa.

"Esimerkiksi meilejä kirjoittaessa pitäisi keskittyä niihin, eikä miettiä seuraavaa työtehtävää. Sähköpostin käsittelylle on hyvä varata tietyt ajat päivästä ja pitää posti muutoin suljettuna. Muuten ruudussa vilahteleva sähköpostin saapumisilmoitus häiritsee työtä koko ajan."

Hougaard kehottaa myös rauhoittamaan aamun ensimmäiset tunnit sähköposteilta. Aamuisin aivot ovat tehokkaimmillaan ja pystyvät isojen asioiden hoitamiseen, tärkeisiin keskusteluihin ja suunnitteluun. Sähköpostin avaaminen rasittaa niitä runsaalla määrällä nippelitietoa.

"Häiriöt ja keskeytykset ovat tulleet työelämään pysyvästi, mutta treenatun mielen avulla pystymme reagoimaan niihin hallitusti. Mindfulness opettaa huomaamaan, milloin huomio hajaantuu, ja tuomaan huomion takaisin tehtävään."

Mindfulness on siis yksilön keino selviytyä muuttuneessa työelämässä ja avokonttorien maailmassa, jossa ulkoisia olosuhteita on mahdoton hallita.

Hougaard on kuullut asiakkailtaan lukemattomia kertoja tarinan nykytyöelämästä ja sen ongelmista. Työntekijät ja johto ovat paineiden alla, älypuhelimien takia heidän odotetaan olevan jatkuvasti saavutettavissa, informaation tulva on jatkuva ja liian suuri käsiteltäväksi ja työ keskeytyy jatkuvasti.

"Aivot yrittävät selviytyä kaikesta tästä samalla kertaa. Ne alkavat harjoittaa monitekemistä. Se ei tutkitusti ole tehokasta, vaan johtaa virheisiin, luovuuden vähenemiseen ja keskittymiskyvyn rapautumiseen. Tutkimusten mukaan mielemme vaeltelee jopa 46 prosenttia valveillaoloajastamme", sanoo Hougaard.

Hänen mukaansa nykyistä työelämää ja siihen liittyviä työskentelytapoja on vaikea muuttaa - mutta mindfulness toimii ongelmiin kuin täsmälääke. Mindfulness-harjoituksissa opetellaan tietoista hyväksyvää läsnäoloa esimerkiksi kehomeditaatiossa, jossa kuulostellaan kehon tuntemuksia. Tavoite on havaita mielen taipumus vaeltaa ja opetella kyky suunnata huomio takaisin nykyhetkeen.

"Aivomme muovautuvat sen mukaan, miten käytämme niitä. Mitä enemmän stressaamme, sitä enemmän aivomme ovat taipuvaiset stressaantumaan. Mindfulness-harjoitteissa keskitytään. Se harjoittaa aivojen kykyä keskittyä." Hougaardin mukaan esimerkiksi stressi johtuu siitä, että alamme ajatella tulevia ja menneitä työtehtäviä. Ajatusten vaeltaminen vie kykymme keskittyä ja lisää virheitä, mikä jälleen lisää stressiä.

Hougaard itse on syvästi mindfulness-uskovainen. Harjoittelu on paitsi tuonut hänelle uuden ammatin, myös muuttanut hänen elämäänsä. Ennen mindfulness-yrittäjäksi ryhtymistä Hougaard työskenteli organisaatioiden kehittämisen tutkijana, toimi konsulttina ja työskenteli Sonyllä. Hän eli kiireistä elämää, kun hän kuuli mindfulness-menetelmästä. "Päätin kokeilla, ja huomasin vaikutukset heti. Harjoittelu muutti tapani ajatella", hän kertoo.

Hougaard arvelee, ettei hän pärjäisi nykyisessä elämässään ilman säännöllistä mindfulness-harjoittelua. "Matkustan 150 päivää vuodessa ja kärsin jet lagista joka kuukausi. Minulla on paljon työntekijöitä, saan sähköposteja kaikilta aikavyöhykkeiltä ja esiinnyn isoissa konferensseissa maailmalla. Paineet ovat kovat, enkä selviäisi, jos mieleni ei pysyisi selkeänä."

Hougaardilla on kolme lasta. Hän kertoo, että mindfulness-harjoittelu on muuttanut hänen tapansa olla läsnä kotona. "Pystyn olemaan rakastavasti läsnä, enkä stressaannu enää. Mindfulness on avain tasapainoiseen ja onnelliseen elämääni."

Vaikka hyvinvointitrendi on lyönyt läpi yhteiskunnassa ja yrityksissä, meditaatio ja mindfulness leimataan yritysmaailmassa helposti hötöksi. Hougaardin mukaan monet yritykset ovat taipuneet kokeilemaan mindfulnessia huomattuaan, että kilpailija käyttää menetelmää ja tulokset ovat hyviä.

Yritykset ovat kiertäneet humpuukimielikuvia myös keksimällä mindfulness-harjoittelulle omia nimityksiä. Mindfulness-harjoitteita ei oteta osaksi hyvinvointiohjelmia, vaan esimerkiksi osaksi strategista tehostamisohjelmaa. "Yritykset käyttävät omia nimityksiään, puhutaan esimerkiksi tilannetietoisuuden opettelusta tai keskittymiskyvyn harjoittamisesta. Ei sillä ole väliä, millä nimellä harjoitusta kutsuu."

Hörhöilymainetta on puhdistanut sekin, että mindfulnessin vaikutuksista on tehty lukuisia yliopistotutkimuksia, joissa on havaittu harjoittelun positiivisia vaikutuksia.