maanantai 29. toukokuuta 2017

Trumpin perheen­jäsen FBI-tutkintaan, laki­miehet ehkä tarkastamaan presidentin twiittejä...

No - ainakin lakimiehillä työntynkää riittää...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Trumpin perheen­jäsen FBI-tutkintaan, laki­miehet ehkä tarkastamaan presidentin twiittejä – Tämä kaikki maailmalta palanneella Trumpilla on nyt edessään

Venäjä-yhteyksiin liittyvä skandaali ei laantunut Trumpin poissa ollessa. FBI laajensi tutkintaa myös presidentin vävyyn.



Presidentti Donald Trump ja puoliso Melania Trump laskeutuivat varhain sunnuntaina Suomen aikaa Air Force One -koneesta Andrewsin tukikohdassa Marylandissa.
YHDYSVALTOJEN presidentti Donald Trump on palannut Washingtoniin yhdeksän päivää kestäneeltä maailmankiertueeltaan.

Kun hän viikko sitten perjantaina lähti ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen presidenttinä, hän jätti taakseen sisäpoliittisen kriisin, joka ei ole hänen poissa ollessaan osoittanut laantumisen merkkejä.

Tämä Trumpia odottaa, kun hän tarttuu jälleen työhön kotimaassa:

Lakimiehet tarkastamaan twiittejä, tiedottajalle potkut?

Trump aikoo heti ensi viikolla tehdä merkittäviä muutoksia henkilökuntaansa, kertoo The Wall Street Journal -lehti (WSJ).

Harkinnassa on lehden mukaan esimerkiksi twiittien tarkastuttaminen lakimiehillä ja useiden läheisten neuvonantajien vaihtaminen.

Lakimiehet tarkastaisivat ehdotuksen mukaan etukäteen, pitääkö Trumpin twiittejä muokata. Idea on rakentaa systeemi, jossa twiitit ”eivät mene suoraan presidentin päästä ulos universumiin”.

Trumpin twiitit ovat herättäneet hämmennystä. Hänen on esimerkiksi tulkittu vihjanneen, että hänellä on nauhoituksia keskusteluista erottamansa FBI-johtajan James Comeyn kanssa ja syyttäneen edeltäjäänsä Barack Obamaa salakuuntelusta.

Trumpin avustajat ovat WSJ:n mukaan jo pitkään yrittäneet hillitä päämiehensä twiittailua. Osa heistä pitääkin epätodennäköisenä, että Trump suostuisi twiittien ennakkotarkastukseen.

Trump harkitsee myös ulkopuolisten asianajajien palkkaamista Venäjä-tutkinnan takia. Ennen Trumpin matkalle lähtöä oikeusministeriö nimittientisen FBI-johtajan Robert Muellerin tutkimaan Trumpin lähipiirin Venäjä-yhteyksiä.

The New York Times -lehden mukaan Trumpin avustajat suunnittelevat parhaillaan erillistä ”kriisikeskusta”, joka hoitaisi skandaaleihin liittyviä asioita. Siihen palkattaisiin kokeneita kampanjatyöntekijöitä ja asianajajia.

Valkoisen talon henkilökunta voisi keskittyä presidentin varsinaisiin työtehtäviin.

Jos presidentti vaihtaa avustajiaan, tulilinjalla ovat ensin viestintäihmiset. Trump on ollut tyytymätön siihen, että he eivät ole kriisin keskellä onnistuneet tuomaan esiin Trumpin kannalta olennaisia tietoja.

Sen sijaan Valkoisen talon tiedottajan Sean Spicerin päivittäisistä lehdistötilaisuuksista on tullut yllättävä televisiohitti, ja Spicerista on tullut julkkis, jonka hahmo esiintyy esimerkiksi Saturday Night Live -sketsiohjelmassa.

The New York Timesin mukaan Spicerin roolia pienennetään, ja päivittäisen lehdistötilaisuuden sijaan presidentti olisi vastedes suoraan yhteydessä kannattajiinsa esimerkiksi Facebook-videoiden välityksellä ja antaisi haastatteluja myötämielisille viestimille.

Irtautuuko Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta?

Trump aikoo ensi viikolla kertoa, irtautuuko Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta.

Hän osallistui matkansa päätteeksi johtavien teollisuusmaiden G7:n kokoukseen Italian Sisiliassa. Kokouksen muut osallistujat yrittivätturhaan saada Trumpia sitoutumaan sopimukseen. Trump ei suostunut kertomaan kantaansa.

Verkkojulkaisu Axios kertoi sunnuntaina, että Trump olisi kertonut yksityiskeskusteluissa useille ihmisille, että hän aikoo irtautua ilmastosopimuksesta. Axiosin mukaan hän olisi kertonut asiasta muun muassa Yhdysvaltojen ympäristöviraston EPA:n johtajalle Scott Pruittille.

Trump on jo purkanut useita Obaman ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.

Vaalikampanjassaan viime syksynä hän lupasi irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta mutta on lykännyt päätöstä.

Pariisissa vuonna 2015 neuvotellun sopimuksen tavoite on maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Yhdysvaltojen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on toiseksi suurin, 12 prosenttia. Kiinan osuus on suurin, 24 prosenttia. Maat ratifioivat Pariisin ilmastosopimuksen samaan aikaan viime syyskuussa.

FBI tutkii nyt myös Trumpin perheenjäsentä

Useat yhdysvaltalaisviestimet kertoivat perjantaina, että liittovaltion poliisi FBI on laajentanut tutkinnan kohteena olevien ihmisten joukkoa ja tutkii nyt myös presidentin vävyn Jared Kushnerin yhteyksiä Venäjään.

Kushner kuuluu Trumpin luotettuun lähipiiriin ja toimii Valkoisen talon neuvonantajana. Hän on presidentin tyttären Ivanka Trumpinaviomies.

Venäjä-tutkinta ei aiemmin ole tullut näin lähelle presidentti Trumpia.

The Washington Post -lehden mukaan Kushner ehdotti joulukuussa Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettiläälle, että Trumpin kampanjan ja Kremlin välillä avattaisiin salainen kommunikaatiokanava.

The New York Times -lehden mukaan Kushner halusi salaisen kanavan Kremliin Syyrian sotaan liittyvien keskustelujen takia. Viestikanavaa ei koskaan perustettu.

Lähiaikoina odotetaan myös erotetun FBI-johtajan James Comeyn julkista todistusta Venäjä-yhteyksistään. The Guardian -lehden mukaansenaatin tiedusteluvaliokunnan kuuleminen järjestetään kaatuneiden muistopäivän eli toukokuun 29. päivän jälkeen.

JATKUVAT vuodot Yhdysvaltojen hallinnosta medialle eivät vahingoita vain Trumpia vaan myös suhteita liittolaismaihin.

Tällä viikolla Britannia raivostui, kun vain viranomaisten käyttöön tarkoitettua kuvamateriaalia Manchesterin terrori-iskun tapahtumapaikalta vuosi yhdysvaltalaismedialle.

Trump lupasi oikeusministeriönsä tutkivan Manchester-vuodot perusteellisesti ja mahdolliset syylliset ”pannaan syytteisiin kovimmalla lain mahdollistavalla tavalla”.

Mitä jäi kesken, kun Trump lähti matkalleen?

Matkaa edeltänyt viikko oli Trumpille painajaismainen. Tällaisissa tunnelmissa hän nousi Air Force One -lentokoneensa kyytiin:

The Washington Post uutisoi viikon alussa, että presidentti Trump paljasti huippusalaisia tietoja Venäjän ulkoministerille Sergei Lavrovilleja suurlähettiläs Sergei Kisljakille tavatessaan heidät viime viikolla Valkoisessa talossa.

Seuraavana päivänä julki tuli väite, että Trump olisi kehottanut FBI-johtaja James Comeya lopettamaan tutkimukset Trumpin entisen avustajan Michael Flynnin Venäjä-yhteyksistä.

Comey-paljastus sai oikeusministeriön taipumaan kuukausien painostuksen jälkeen riippumattomaan tutkimukseen Trumpin lähipiirin Venäjä-yhteyksistä. Ministeriö nimitti entisen FBI-johtajan Muellerin johtamaan tutkintaa.

Trump kiisti pyytäneensä Comeya lopettamaan Flynn-tutkimukset. Hän kutsui Venäjä-tutkintaa Yhdysvaltojen ”poliittisen historian suurimmaksi noitavainoksi”.

New York Times kertoi viime viikolla heti Trumpin matkan alkajaisiksi tämän kutsuneen Comeyta venäläisvierailleen ”hulluksi, jonka erottaminen helpotti paineita”.

Kaikelle - tällekin mielettömyydelle - löytyy ratkaisu, jos halutaan...

Kaikelle - tällekin mielettömyydelle - löytyy ratkaisu, jos halutaan. Mutta se vaatii YK:n arvovallan nostamista sille kuuluvaan arvoonsa, Turvallisussneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden kumoamista ja sillä toteutettavaa jatkuvaa, epäinhimillistä kikkailua, maailaman suurvaltojen "toistensa löytämistä" > yhtenäisyyttä, jne. ...
Jos mm. edellä mainitut toimenpiteet toteutuvat, Pohjois-Korean aiheuttama maailmanuhka on kohta pois pyyhitty. Tykistö- ja ohjuspattereiden koordinaatit ovat kaikkien suurvaltojen tiedossa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 
Ulkomaat    |   HS-analyysi

Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

Pohjois-Korean mittavan tykistön piiput osoittavat kohti Soulia. Pohjois-Korea saa kaikessa rauhassa ylläpitää epäinhimillisiä vankileirejään ja sortaa kansalaisiaan, koska asiaan ei voida maan tykistöuhan vuoksi puuttua.

Pohjois-Korean virallinen uutistoimisto KCNA välitti viime vuonna kuvan maan tykistöharjoituksesta.
ETELÄ-KOREAN pääkaupungin Soulin metropolialueella asuu noin 25 miljoonaa ihmistä.

Kaupungin pilvenpiirtäjät, globaalien suuryhtiöiden pääkonttorit, kahvilat, ravintolat ja katuvilinä ovat vain noin 40 kilometrin päässä maailman suljetuimman diktatuurin Pohjois-Korean rajasta.

Muutamassa sekunnissa Soulin katunäky voisi muuttua tuli- ja verimereksi, jos Pohjois-Korea niin päättäisi.

KYSE EI SUINKAAN ole diktatuurin kehittelemistä ydinaseista ja ohjuksista, joista uutisoidaan näyttävästi. Niitäkin suurempi uhka maailman rauhalle on Pohjois-Korean mittava tykistö, jonka piiput osoittavat kohti Soulia.

Pohjois-Korean tykistöstä muistutti viimeksi Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis televisiohaastattelussa. Tykistöön viitatessaan hän sanoi, että ”mahdollinen sota olisi todennäköisesti pahin mitä suurin osa ihmisistä on elinaikanaan nähnyt”.

POHJOIS-KOREAN havittelema, mannertenväliseen ohjukseen mahtuva ydinase on tietysti merkittävä uhka sekin. Pohjoiskorealaisten tykistöön verrattuna se on kuitenkin etäisempi kauhukuva.

Ensinnäkään Pohjois-Korean ohjusteknologia ei ole vielä riittävän kehittynyt, että se voisi uhata ohjuksillaan mitenkään vakavasti esimerkiksi Yhdysvaltoja.

Toinen haaste Pohjois-Korealle on saada kehitettyä riittävän pieni ja toimiva ydinpommi, joka saataisiin ladattua ohjuksen ydinkärjeksi. Kolmannekseen, jos Pohjois-Korealla olisi mannertenvälinen ydinkärjellä varustettu ohjus, sen laukaisu huomattaisiin ajoissa ja vastatoimiin voitaisiin ryhtyä. Sen sijaan vanhanaikainen mutta toimiva tykistö moukaroisi Soulin hetkessä.

Yhdysvallat on toimittanut Etelä-Korealle muun muassa Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmän, mutta tykistötulta vastaan se on hyödytön.

TÄMÄN kaiken vuoksi ainoa asia, mitä Pohjois-Korealle on voitu tehdä, on asettaa sitä vastaan lukuisia kauppapakotteita. Kuten jatkuvista ydin- ja ohjuskokeista on kuitenkin nähty, pakotteilla ei ole ollut nähtävästi merkittävää vaikutusta maan ydinaseohjelman lopettamiseksi.

Pohjois-Korea saa kaikessa rauhassa ylläpitää epäinhimillisiä vankileirejään ja sortaa kansalaisiaan, koska asiaan ei voida maan tykistöuhan vuoksi puuttua.

KYNNYSTÄ Pohjois-Korean vastaisiin sotilaallisiin toimiin nostaa myös se, että syttyessään Korean sodan liekit leviäisivät laajalle.

Konfliktin osapuolia olisivat Koreoiden lisäksi ainakin Yhdysvallat, Kiina, Japani ja Venäjä.

Erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen asettuminen rintamalinjojen vastakkaisille puolille olisi painajainen, joka sekoittaisi maailman sellaisena kuin sen tunnemme.

Onneksi niin Washingtonissa kuin Pekingissäkin tämä tiedostetaan ja siksi jännitteen ei haluta missään nimessä etenevän sodaksi asti. Tilanteen pysyminen nykyisellään on kaikille osapuolille surkeista vaihtoehdoista paras.

Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-un piti hauskaa maan virallisen uutistoimiston KCNA:n elokuussa julkaisemassa kuvassa.

Loputtomasta sodanlietsonnastaan huolimatta mittavaa sotilaallista yhteenottoa haluaa tuskin Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-unkaan. Hänelle viholliskuvien maalailu on vain yksi politiikan keinoista pysyä vallassa ja kiristää maailmaa.

Hän tietää, että laukaisemalla tykistönsä tai ohjuksensa Etelä-Koreaan tai Japaniin, loppuisi niin diktatuurin kuin hänen itsensäkin tarina. Pohjois-Korea lanattaisiin maan tasalle, vaikka sen hinta olisi kaikilla mittapuilla mieletön.

Tykistö uhkaa paitsi soulilaisia myös Etelä-Koreassa olevia noin 30 000 amerikkalaissotilasta ja heidän perheitään. Tätäkin on Washingtonissa pohdittava, kun Pohjois-Korean vastaisia toimia pohditaan.

ONKO TILANNE siis lohduton, ja saako Pohjois-Korean diktatuuri uhata maailmanrauhaa ja kiduttaa kansalaisiaan päivästä ja sukupolvesta toiseen?

Koska kansainvälisellä diplomatialla eikä sen jatkeella eli sodallakaan asiaa voida nähtävästi ratkaista, jää ainoaksi vaihtoehdoksi diktatuurin kukistuminen maan sisältä käsin. Maan johdon aloitteesta tapahtuvaa avautumista on kuitenkin turha odottaa. Se kun tietäisi Kim Jong-unille ja hänen lähipiirilleen mittavia hirttäjäisiä.

Pohjoiskorealaiset eivät elä enää niin pimennossa kuin aiemmin, ja he ovat onnistuneet vaurastumaan mustalla pörssillä. He tietävät, että diktatuurin syöttämä virallinen totuus on hölynpölyä. He suostuvat elämään juonessa mukana, koska vaihtoehtoja ei ole.

Kansalaisten nousua maan hallintoa vastaan on hillinnyt tehokkaasti maan kaikkialle ulottuvan sortokoneiston lonkerot. Sortokoneisto kun rankaisee kapinallisten lisäksi myös sukulaisia. Isän varomattomista sanoista voivat lapsetkin joutua keskitysleirille.

JOSSAIN vaiheessa sortokoneiston ote toivottavasti kuitenkin murenee ja kansalaiset uskaltavat nousta diktatuuria vastaan.

Pohjois-Korean sortumista on povattu vuosikausia, joten turhia ennusteita maan hallinnon kaatumisesta ei kannata tehdä tässäkään. Pohjois-Korea voi pitää kansalaisiaan ja muuta maailmaa panttivankeina vuoden tai vuosikymmeniä.

Analyysi: Nuori Macron tapaa ikinuoren Putinin – Neljä syytä, miksi tapaamisen pitäisi kiinnostaa...

Kädenpuristus, katsekontakti ja ensimmäiset sanat - siinä se on - kuuluisa neljän sekunnin sääntö. Saapa nähdä, toimiiko... 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Analyysi: Nuori Macron tapaa ikinuoren Putinin – Neljä syytä, miksi tapaamisen pitäisi kiinnostaa

EU-mielinen Emmanuel Macron ei ollut Venäjän suosikki Ranskan uudeksi presidentiksi.
Ranska
Vladimir Putin
Vladimir PutinMikhail Klimentyev / Sputnik / EPA
PARIISI
Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa maanantaina Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin. Putin on kutsuttu tutustumaan Versailles’n palatsissa avattavaan Pietari Suurta käsittelevään muistonäyttelyyn.
Presidenttien ensitapaaminen on merkittävä, sillä Ranskan ja Venäjän suhteet ovat olleet viime aikoina huonolla tolalla. Venäjän on myös epäilty yrittäneen vaikuttaa Ranskan presidentinvaalien lopputulokseen.

1) Syyrian tilanne riitautti Hollanden ja Putinin – nyt välejä yritetään paikata

Ranskan ja Venäjän suhteet ajautuivat edellisen presidentin François Hollanden valtakauden lopulla pahaan umpikujaan.
Syynä oli Syyrian sota, jonka ratkaisemisesta Ranska ja Venäjä ovat olleet täysin eri linjoilla. Ranska on kritisoinut voimakkaasti Venäjän sotatoimia Syyriassa sekä Putinin tukea itsevaltiaalle presidentille Bashar al-Assadille. Erimielisyyksien takia Venäjän presidentti perui edellisen, lokakuuksi aiotun vierailunsa Ranskaan.
Ranskan uusi presidentti on kuitenkin elvyttänyt maiden välisen keskusteluyhteyden. Toissaviikkoisessa puhelinkeskustelussa Macron ja Putin sopivat ”työskentelevänsä yhdessä kansainvälisten kysymysten ratkaisemiseksi”.
Macronin ei odoteta muuttavan Ranskan linjaa kansainvälisissä kiistakysymyksissä, mutta hänen toivotaan puhaltavan keskusteluihin uutta vauhtia. Syyria tulee silti olemaan Macronin ja Putinin tapaamisen tulenarin aihe.
Venäjän ja Ranskan välisellä diplomatialla on suuri merkitys siksikin, että Yhdysvaltain rooli konfliktien ratkaisussa on muuttunut viime aikoina häilyväksi.

2) Macron ei ollut Kremlin mieliehdokas Ranskan johtoon 

Ranskan presidentinvaalikampanjan aikana tuli selväksi, että Macron oli kaikista kärkiehdokkaista vähiten mieluisa vaihtoehto Kremlille.
Venäjä karsasti Macronin liberaalia politiikkaa ja etenkin tämän avointa EU-myönteisyyttä. Venäjä on pyrkinyt hajottamaan ja heikentämään Eurooppaa. Ranskan uusi presidentti puhuu aiempaa tiiviimmän EU-yhteistyön puolesta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Ranskan presidentti Emmanuel Macron Philippe Wojazer / AFP

Venäjä olisi toivonut, että Ranskan presidentiksi olisi noussut äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen tai oikeistokonservatiivi François Fillon. Sekä Fillon että Le Pen ovat Macronia selvästi Venäjä-mielisempiä ja kannattavat esimerkiksi Venäjän vastaisista talouspakotteista luopumista.
Erityisen innokkaasti Venäjällä kampanjoitiin juuri kansallismielisen Le Penin puolesta. Äärioikeiston presidenttiehdokas kutsuttiin poikkeuksellisesti aivan vaalien alla Moskovaan tapaamaan Putinia ja Le Penistä kirjoitettiin Venäjän valtiovetoisessa mediassa selvästi Macronia myönteisemmin.
Miten Macronin kanssa sitten tullaan toimeen? Venäjä on ainakin pyrkinyt vakuuttamaan yhteistyöhaluaan.
– Toivon Ranskan ja Venäjän päästävän irti molemminpuolisista epäilyistään ja yhdistävän voimansa kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi, Putin kommentoi heti Macronin valinnan jälkeen.

3) Hakkerointisyytökset varjostavat presidenttien tapaamista

Macronin presidenttikampanja joutui lukuisien hakkeri-iskujen ja niiden yritysten kohteeksi. Macronin kampanjaväen mukaan iskujen taustalla oli venäläisiä tai Venäjää lähellä olevia hakkereita.
Venäläistä mediaa ja nettiaktivisteja syytettiin kampanjan aikana myös Macronin mustamaalaamiseen pyrkivien huhujen ja valeuutisten levittämisestä. Macronista kiersi vaalien alla useita juttuja, joissa hänet leimattiin vuoroin Yhdysvaltain pankkien tai Saudi-Arabian kuningashuoneen kätyriksi, homoseksuaaliksi, huumeriippuvaiseksi tai vakoojaksi.
Venäjä on kiistänyt väitteet tietomurroista ja siitä, että se olisi pyrkinyt vaikuttamaan Ranskan vaalien lopputulokseen. Venäjän ulkoministeriö syytti puolestaan Macronin vaalikampanjaa venäläisten tiedotusvälineiden syrjimisestä.
Molemminpuoliset syytökset varjostavat Putinin ja Macronin ensimmäistä tapaamista, vaikkei niistä välttämättä kovin avoimesti keskustellakaan.

4) Kaksi voimakasta ja perinteistä presidenttihahmoa

Putinilla ja Macronilla on erimielisyyksistä huolimatta myös paljon yhteistä.
Molemmat ovat omalla tavallaan perinteisen miehekkäitä ja jämäkyyttä korostavia presidenttihahmoja. Macron on pyrkinyt näyttämään olevansa vahva ja jopa autoritäärinen johtaja tehdäkseen selvän pesäeron löperönä pidettyyn edelliseen presidenttiin François Hollandeen.
Tämä jämäkkyys tuntui tekevän vaikutuksen ainakin Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin, jonka kanssa Macronin kerrottiin tulleen viime viikon ensitapaamisessaan loistavasti toimeen.
Mediahuomiota sai myös Macronin vahva vastaus Trumpin kuuluisaan kädenpuristukseen.
– Macron vaikuttaa edeltäjäänsä päättäväisemmältä johtajalta, arvioi tuoreeltaan myös Venäjän Ranskan-suurlähettiläs.