Hmmmmm - vai niin - alla olevassa artikkelissa on täyttä asiaa. Täytyy yrittää hioa tuota 1980-luvun alussa aloitettua puiden takassapolttotekniikkaa. Sytytysvaihe on osoittautunut tärkeäksi. Ainakin nykyisin meillä on puhtaat, kuivat puut käytössämme...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:
Puun polton riskit ovat monelle vieläkin hämärän peitossa – pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin ja pääsevät jopa verenkiertoon
Moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut ja passiivisen tupakoinnin pienhiukkasia haitallisemmiksi.
Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta.Ismo Pekkarinen / AOP
Puun polttoon liittyviä terveyshaittoja saatetaan yhä vähätellä tai niitä ei vieläkään tunneta. Haittavaikutusten ymmärtämistä voi vaikeuttaa se, että niitä tulee usein vasta vuosia kestävän altistumisen seurauksena, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen. Toisin on niillä, jotka saavat jo lyhytaikaisesta altistumisesta oireita.
Puun poltosta syntyy pienhiukkasia, jotka tunkeutuvat hengitettäessä syvälle keuhkoihin ja voivat päästä sitä kautta jopa verenkiertoon.
Siposen mukaan pienhiukkasten terveyshaitoista on puhuttu niin pitkään, että tietoisuus on lisääntymässä. Silti moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut, passiivisen tupakoinnin, katupölyn ja teollisuuden ilmansaasteet terveydelle haitallisemmiksi.
– Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena. Tietoisuuden lisäämiseksi on siis tehtävänä vielä paljon työtä.
Siponen kertoo puun pienpolton lisääntyneen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Taustalla ovat suurelta osin lämmitysenergian kustannukset. Kun puuta on mahdollista saada edullisesti tai ilmaiseksi esimerkiksi omasta metsästä, se ohjaa pientalojen omistajia käyttämään sitä joko pääasiallisena lämmitysmuotona tai vähintään lisälämmityksenä.
Iso vaikutus pientaloalueiden hengitysilmaan
Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta. Muun muassa liikenteen pakokaasujen ja teollisuuden tuottamien ilmansaasteiden päästöjä on saatu vähennettyä tehokkaasti lainsäädännöllä. Puun pienpolton päästöjä sen sijaan ei ole tähän asti säädelty, Siponen kertoo.
Tämän vuoden alussa tuli voimaan EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka koskee uusia lämmityskattiloita ja vuoden 2022 alusta uusia tehdasvalmisteisia, varaavia tulisijoja.
– Näiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan pienpolton päästöihin seuraavien kymmenen vuoden aikana vain vähän, sillä laitteita uusitaan hitaasti eivätkä määräykset koske olemassa olevaa laitekantaa eivätkä saunan kiukaita, Siponen sanoo.
Kun puhutaan tulisijoista tai muusta pienen kokoluokan poltosta, palamisprosessi jää lähes aina epätäydelliseksi, jolloin puun palamaton aines muodostaa hiukkasmaisia päästöjä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Savolahden mukaan erityisesti pientalovoittoisilla taajama-alueilla puulämmitys vaikuttaa merkittävästi hengitysilmaan. Puulämmitys heikentää lähialueen lisäksi erityisesti oman talon sisäilmaa.
Savulle altistumisesta terveyshaittoja
Siposen mukaan yleisimpiä hiukkasten aiheuttamia haittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä. Pientalojen runsaasta puulämmityksestä syntyvät korkeat vuorokausipitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia oireita etenkin sydän- ja hengityssairaille.
– Useita vuosia tai vuosikymmeniä kestävä altistuminen lisää kroonisten sydän- ja hengityssairauksien riskiä sekä ennenaikaisia kuolemia näiden pitkäaikaissairaiden keskuudessa.
Siposen mukaan pienhiukkasten vaikutusmekanismeista kertyy koko ajan lisää tietoa, mutta yksityiskohtia ei vielä tunneta tarkasti. Hiukkasille ei ole esimerkiksi pystytty määrittämään pitoisuutta, jonka alapuolella terveyshaittoja ei esiintyisi, joten myös matalien pitoisuuksien on todettu olevan yhteydessä haittoihin.
Tumma savu kertoo huonosta palamisesta
Nykyään lähes kaikkiin pientaloihin rakennetaan takka, puukiuas tai molemmat, kertoo Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.
– Puun polttoa ei siis olla lopettamassa, mutta polton päästöihin on mahdollista vaikuttaa, Kujala kertoo.
Kujalan mukaan olisi hyvä polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei saisi koskaan polttaa tulisijassa. Riittävästä korvausilman saannista pitäisi huolehtia koko polttoprosessin ajan, sillä kitupolttaminen tuottaa enemmän päästöjä.
Tulisijojen, piippujen ja hormien kunnosta tulisi huolehtia muun muassa säännöllisellä nuohouksella. Sähkökiukaan käyttöä tulisi suosia etenkin tiiviisti asutulla alueella.
Savolahden mukaan tulisijojen ja kiukaiden päästöt vaihtelevat todella paljon. Avotakan tai vanhan puukiukaan hiukkaspäästöt voivat olla yli kymmenkertaiset hyvin toimivaan, varaavaan takkaan verrattuna. Pääsääntöisesti uudet laitteet ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhat, mutta uusissakin on eroja. Toisaalta päästöt voivat moninkertaistua tehokkaallakin laitteella, jos sitä käyttää huonosti.
– Tulisijan toiminnasta voi saada käsityksen, kun käy ulkona katsomassa piipusta tulevaa savua. Paksu, tumma savupatsas kertoo huonosta palamisesta, jossa muodostuu paljon hiukkasia. Kun tulisija toimii optimaalisesti, piipusta ei pitäisi juuri tulla näkyvää savua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti