Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä Selkäsaaressa käymään.
Kyllä - ajelin Hahtisaareen. Sinne päästyäni totesin rajanaapurini tuovan vaimonsa rantaan/töihin/kaupoille. Hän täytti vesiastioita portin kupeessa.
Tuli puheeksi kaivinkoneasiat ja hyttyset. Edelliseen liittyen epäilin, että vallitseeko ikärasismi, kun eläkeläisten tarpeita ei tunnuta otettavan huomioon. Ikäänkuin pelin henki on sellainen että kyllä eläkeläisillä on aikaa odotella.
Kerroin realiaikaisen esimerkin juuri minuun/meihin kohdistuvasta palvelusta, oikeastaan palvelemattomuudesta, jolle täytyy löytyä asiallinen ratkaisu.
Saarinaapuri kertoi hyttysistä. Kerroin, että minua ne eivät häiritse. "Ei kai kun sinulla on tuo joulupukkiasu." hän totesi ja kertoi olevansa saaressa sortseissa.
Niin - minulla on punainen kokohaalari ja lisäksi olen "keksinyt" varastossa olleen hyttysverkkopäähineen. Ja ripaus = suihkaus ohovia...
Ajelin saareen. Vesi oli poikkeuksellisen matalalla. Rantahietikolla oli suuren hirven sorkanjälkiä. Oli käynyt juomassa.
Mökille noustuani aloin tuunata rakennuksen päädyssä olevaa katosta. Siinä kävi takaraivossa ajatus:"Aika menee turhan värkätessä."
Raitapuun kupeessa olevassa pöntössä kirjosieppopariskunnalla oli kiirettä. Ilmeisesti näkäisiä suita on useampia.
Mökin ympäristössä on paljon metsämansikan kukkia. Oletettavasti niitä on myös tutuilla "iskupaikoilla". Se täytyy tarkistaa.
Kahvittelun aikana soitin kalakaverilleni. Kerroin lähtiessäni kokevani kaksi katiskaa. Tiedustelin, kiinnostavatko ahvenet - jos niitä yleensä on - kyllä jos on savustuskokoisia useampia...
Toisessa eli "markettikatiskassa" oli pikkuahventa ja pari kolme isompaa. En ottanut. Superkatiska Wekessä oli pari pientä ahventa ja hauensintti. Päästin ne pois...
Hahtisaareen ajettuani totesin Tommin ja Katariinan menneen saareen...
Ihan mukava saaressa pistäytyminen taas kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti