Päätimme lähteä aamulla Selkäsaareen. Ensimmäistä kertaa tämän alkukesän aikana. Kyllä oli mukavan turvallista ajella, kun oli varmuus perämoottorin jäähdytysvesien kiertämisestä. Ajelimme meno- ja tulomatkallakin aivan virallisia väyliä, emme oikoneet, koska vedenpinta oli aikalailla matalalla.
Rantaan saavuttuamme totesimme viime syksyn myrskyjen heitelle laiturimme = kaksi yhteen sidottua siirtolavaa ylös rannalle...
Rannassa oli hirvenvasan jälkiä ja myöhemmin havaitsimme hirvenpapanoita olevan poikkeuksellisen runsaasti.
Mökillä kaikki oli kunnossa.
Terassirapsutusta ja terassikalusteet katoksesta esiin. Oli mukava istahtaa ja kuunneella lintujen monipuolista laulamista. Läheisyyden linnunpöntöissä (kuusi kpl) emme havainneet liikehdintää.
Pistin Prima Raudan heräteostokseni eli uuden katiskan pyyntikuntoon - nyt vasta huomasin, että sehän on Rambo. Ei haittaa mitään, sillä vanhallakin Rambolla on kalaa tullut ihan hyvin, vaikka Weke onkin edelleen ylivertainen saalismäärän suhteen.
Niin - kävin viemässä uuden Rambon ja Weken pyytämään Lehmikiven karikon kupeeseen. Samalla reissulla ajelin takaisin "kivakkaa kyytiä" luisussa. Hyvin vene kulki, ei sovi moittia...
Kahvittelimme, siivoilimme, järjestelimme, tutkailimme maalaustarpeita ja lähdimme takaisin. Kuinka ollakaan, toimme vanhan Rambon Selkäsaaren pohjoispäätyyn "kokeeksi".
Oli kerta kaikkiaan mukava saaripäivä. Tästä on hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti