Elämä menee turhan värkätessä, sanoi taannoin 1960-luvulla eräs tuntemani henkilö. Hän oli aktiivinen henkilö, jolla ei ollut "peukalo keskellä kämmentä". Siihen maailman aikaan hän teki mitä vaan, oli ammattimies viimeisen päälle...
Totta, elämässä on käänteitä, joita ei välttämättä halua, mutta niiden(kin) kanssa on pakko elää.
Kävin tänään vielä kokeilemassa venettä Hahtisaaren laiturissa. Moottori käynnistyi normaalisti, mutta jäähdytysvedet puuttuivat ja hälytysjärjestelmä antoi merkkejä itsestään - hyvä niin.
Pakko on uskoa, että mitä ilmeisimmin vesipumpun siipiratas on hajonnut. Haimme - minä ja vaimoni Tuula - hetki sitten veneen kotipihalle. Tuossa se hiukan murheellisen näköisenä nököttää varastorakennuksen tuntumassa koivun alla.
Veneen nosto ei sujunut ongelmitta. Saimme veneen toki hyvin ylös vedestä, mutta se jäi hiukan vinoon asentoon. Aikomuksemme oli oikaista se, mutta kuinka ollakaan, vintturin kampi alkoi "lyödä tyhjää". Onneksi vene oli jo ylhäällä.
Kammen "seppäämisestä" Tommille tuli lisähomma. Hän laittaa aikanaan Prima Raudan kautta tilaamani vesipumpun siipirattaan paikoilleen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti