Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Itämerestä tuli rauhaton meri
Venäläisalusten saapuminen Itämerelle on uusin näyte siitä, miten Venäjä tekee ulkopolitiikkaa – voimalla, mikä on samalla hiton hyvää viestintää, kirjoittaa Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.
Venäläisalusten lokakuinen Euroopan kiertue on päättynyt Itämerelle.
Bujan M -luokan alukset voivat ampua risteilyohjuksia, joiden kantama on jopa 2 500 kilometriä. Se ulottuu helposti Suomeen ja Ruotsiin saakka. Tällä pelotteella Venäjä voi eristää koko alueen ja hallita merta.
Kuulostaa uhkaavalta, mitä se tietysti onkin. Venäjä lisää jännitteitä alueella, jota se vielä jokunen vuosi sitten tituleerasi rauhan mereksi.
Venäjä on taitava käyttämään kaikki liikkeensä viestintänä. Kun se pari viikkoa sitten siirsi siviilialuksella Iskander-ohjuksia Itämeren erillissaarekkeelleen Kaliningradiin, se piti huolen että sen salaiselta näyttänyt operaatio huomattaisiin. Suomen ja Viron ilmatiloja käytiin loukkaamassa ja ohjuksia vilautettiin yhdysvaltalaissatelliitille.
Tai ainakin näin venäläiset itsekertoivat. Kyse saattoi olla myös vahingoista.
Viime viikolla seurattiin Venäjän lentotukialuksen Kuznetsovin matkantekoa Englannin kanaalissa.
Sekin oli viesti, tosin voimannäytön lisäksi osittain tahattoman koominenkin, kun sankasti tupruttavan aluksen epäiltiin hajoavan hetkenä minä hyvänsä.
Sekin oli viesti, tosin voimannäytön lisäksi osittain tahattoman koominenkin, kun sankasti tupruttavan aluksen epäiltiin hajoavan hetkenä minä hyvänsä.
Venäjän nemesis Itämerellä ja muualla maailmassa on Nato ja sitä kautta Yhdysvallat.
Sotilasliitto on valinnut viestinnässään täysin vastakkaisen taktiikan, avoimuuden. Se tiedottaa suunnitelmistaan lisätä läsnäoloaan alueella.
Samana päivänä, kun venäläisalukset seilasivat Itämeren tyrskyissä, Britannia kertoi yksityiskohtaisesti minkälaista kalustoa se tuo ensi vuonna Viroon. Britit vastaavat pataljoonan kokoisen taisteluosaston järjestelystä Virossa.
Kyse on kesällä Varsovan Naton huippukokouksessa tehdystä päätöksestä lisätä liittoutuman läsnäoloa Baltiassa ja Puolassa.
Ehkä juuri Naton avoin viestintä aiheuttaa myös näkökulman vääristymän. Tiedottamisen takia saattaa tuntua jopa loogiselta, että Venäjän on sitten vastattava Naton lisääntyvään läsnäoloon Itämerellä.
Tosiasiassa Venäjällä on paljon enemmän joukkoja ja kalustoa alueella kuin länsiliittoumalla. Baltit kuvaavat tilannetta niin, että Venäjä varustautuu hyökkäystarkoituksiin, baltit puolustautumiseen.
Toinen näköharha liittyy Venäjän liikkeiden ylitulkintaan. Iskanderien siirrosta tai S-400 ohjusten sijoittamisesta Suomen läheisyyteen syyskuussa ei yleensä päätetä yhdessä hetkessä.
Nyt saapuneiden uusien Bujan M -luokan alusten tulossa on kyse samasta asiasta. Venäjä panostaa nyt tosissaan Kaliningradissa sijaitsevaan Itämeren laivastoonsa. Muutama kuukausi sitten laivaston upseeristosta monet saivat lähteä.
Izvestija-lehti kertoo, että kahden aluksen lisäksi Kaliningradiin on tulossa vielä kolme samanlaista lisää vuoteen 2020 mennessä.
Suuri kuva on se, että Venäjä varustaa nyt koko läntistä aluettaan Jäämereltä alkaen etelään Syyriaan asti. Ja se on todella vahva viesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti