Ei YK:n perusongelma ole mihinkään poistunut. Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus sotii kaikkea järkevyyttä, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa vastaan nykyajan realimaailmassa.
Toki on myönnettävä, että alla olevan artikkelin päätökset ovat selkeästi oikean suuntaisia.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
PÄÄKIRJOITUS
YK-järjestelmä toimii sittenkin
Helsingin SanomatVaikeiden kiistojen ratkaiseminen 193 valtion yksimielisellä päätöksellä vaikuttaa etukäteen tuhoon tuomitulta hankkeelta.
Erimielisyyksiä jää ratkaisematta pienemmissäkin piireissä. Joskus koko maailman kattava sopiminen on kuitenkin mahdollista, ja silloin tuloksella voi olla ihmiskunnalle suurta merkitystä.
Tänä vuonna YK:n kaikkien jäsenmaiden voimin tehtiin todella mittavia sopimuksia kahdesti. Yksi tärkeä yritys epäonnistui. Se on hyvä keskiarvo nykyisen kaltaisessa maailmassa.
Sopimisella on ainutlaatuisen vahva pohja ja arvovalta, kun siihen ovat sitoutuneet kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat. Pariisissa vajaat kaksi viikkoa sitten hyväksytyssä kansainvälisessä ilmastosopimuksessa joukon jatkona oli vielä kaksi pikkuista Tyynenmeren saarivaltiota, joita asia syystäkin kiinnosti.
Sopimus keinoista rajoittaa ihmiskunnan vaikutusta ilmastonmuutokseen ei olisi syntynyt, ellei YK:ssa olisi ensin syyskuussa sovittu vuoteen 2030 ulottuvasta kestävän kehityksen ohjelmasta. Se hyväksyttiin yksimielisesti YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa.
Suurten sopimushankkeiden rinnalla YK:ssa syntyy yksimielisesti vähemmän kauaskantoisia päätöksiä. Tänä vuonna yleiskokous muun muassa päätti, että YK:n seuraavan pääsihteerin valintamenettelyn pitää olla avoin, valinnan pitää perustua pätevyyteen ja naisehdokkaat pitää asettaa etusijalle. Päätöksen vaikutus nähdään, kun uusi pääsihteeri valitaan ensi vuoden loppuun mennessä.
Kehitys- ja ilmastosopimukset ovat suoraa jatkoa YK:n yhdelle perustehtävälle, joka on ihmiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Peruskivenä on YK:n peruskirjan ohessa vuonna 1948 hyväksytty ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jonka perusteella ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
YK-järjestelmän päätöksenteon vaikeudet tulivat tänä vuonna vastaan maailmanjärjestön toisessa perustehtävässä, kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämisessä.
Vakava epäonnistuminen koettiin toukokuussa, kun YK:n suojissa viiden vuoden välein kokoontuva ydinsulkusopimuksen eli NPT:n tarkastuskonferenssi päättyi ilman yhteiseen kantaan vaadittua kaikkien osallistujamaiden yksimielisyyttä.
NPT on tärkein tukipilari ydinaseiden leviämisen ehkäisemiselle. Tarkastuskonferenssit ovat ennenkin päättyneet ilman yksimielisyyttä, mutta jokainen epäonnistuminen heikentää ydinaseiden valvontaa.
Tänä vuonna saatuja YK-järjestelmän näyttöjä voi arvostella siitä, että koko maailma sopii helpommin laajoista periaatteista kuin käytännön toimista. Kehitysohjelmassa luvataan muun muassa poistaa köyhyys kokonaan vuoteen 2013 mennessä. Pariisin sopimuksessa tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Sopimuksia varmasti kierretään ja rikotaan, mutta ne ohjaavat päätöksenteon lisäksi erittäin suuria rahavirtoja.
Köyhyyden poistamisen ja muiden kehitystavoitteiden saavuttamiseen tarvittaisiin kehitysmaissa noin 2 200 miljardia euroa lisärahoitusta vuodessa, arvioi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad. Maailman siirtymiseen kokonaan uusiutuvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä tarvitaan noin 40 000 miljardia euroa, laskee energiajärjestö IEA. Rahat eivät ilmaannu YK:n päätöksellä, mutta tavoitteet ohjaavat sijoituksia.
Sellaisiin summin voi tähdätä vain YK-järjestelmän kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti