maanantai 29. kesäkuuta 2020

Essee: Venäjä äänestää tulevaisuuttaan vastaan

Hmmmmm - vai niin - näin naapurissa. Mitäpä tuohon muuta kirjoittaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Sunnuntai|Essee

Essee: Venäjä äänestää tulevaisuuttaan vastaan

Keskiviikkona järjestettävä kansanäänestys perustuslaista on savuverho Vladimir Putinin valtakauden jatkamiselle niin pitkään kuin mahdollista. Ei ole poissuljettua, että Venäjää odottaa lopulta Neuvostoliiton kohtalo, kirjoittaa professori Vladimir Gelman.


Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:47

Vladimir Gelman
DEMOKRATIAT eroavat autori­täärisistä järjestel­mistä siinä, että niissä valta voi vaihtua. Demo­kratioissa poliitikot ja puolueet menettävät valtansa vaaleissa, mutta itsevaltiaat kykenevät toisinaan säilyttämään asemansa vuosikymmeniä, vaikka järjestäisivät vaalejakin.
Hiljattain kuollut Zimbabwen johtaja Robert Mugabe oli vallan kahvassa 37 vuotta, kunnes hänet syrjäytettiin sotilaskaappauksessa. Kamerunin nykyinen presidentti Paul Biya, 87, on hallinnut maataan jo vuodesta 1982.
Venäjällä on kaikki mahdollisuudet liittyä maailman pitkäikäisimpien diktatuurien kerhoon, mikäli tulevana keskiviikkona järjestettävä kansanäänestys siunaa ehdotetut muutokset maan perustuslakiin. Ne antavat nykyiselle presidentille Vladimir Putinille mahdollisuuden pysyä virassaan vielä ainakin 16 vuotta.
PUTIN on ollut Venäjän valtias lyhyttä taukoa lukuun ottamatta jo vuodesta 2000, jolloin hän voitti kamppailun maan ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin vallanperimyksestä. Jeltsin valitsi hänet seuraajakseen. 2000-luvun alun nopea talouskasvu Venäjällä nosti Putinin kansansuosiota. Se antoi hänelle mahdollisuuden keskittää valta käsiinsä, rajoittaa poliittisia kansalaisoikeuksia, asettaa media tiukkaan kontrolliin ja häätää oppositio marginaaliin.
Venäjän talous ja venäläisten tulot eivät kuitenkaan enää 2010-luvulla kasvaneet, ja Putinin suosio oli vaakalaudalla. Vallanpitäjien vastaus haasteeseen oli liittää Ukrainalle kuulunut Krimin niemimaa Venäjään, mikä joksikin aikaa takasikin Putinin kannatuksen. Samalla vastakkainasettelu lännen kanssa kärjistyi ja hallinto rajoitti riippumattomien tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen toimintaa entisestään.
Tästä huolimatta joissakin aluevaaleissa vallanpitäjät kärsivät karvaita tappioita. Hallituksen epäsuositut toimet, kuten eläkeiän korottaminen, laskivat uudestaan Putinin suosiota.
SUURIN este Putinin jatkolle oli kuitenkin perustuslaki, joka kieltää samaa henkilöä hoitamasta presidentin virkaa enemmän kuin kaksi kautta peräkkäin. Alun perin presidenttikauden pituus oli neljä vuotta, mutta vuonna 2008 sitä pidennettiin kuuteen vuoteen. Tämä merkitsee, että nykyisen perustuslain mukaan Putinin pitäisi luopua vallasta vuonna 2024. Hänellä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia aikeita väistyä virastaan ja jäädä eläkkeelle.
Tämän vuoden alussa Putin ehdotti perustuslakiin lukuisia muutoksia. Perustus­lakiin aiotaan lisätä sana Jumala. Sinne ehdotetaan mainintaa Venäjästä perinteisten perhearvojen puolustajana. Sinne on myös tulossa pykälä siitä, että Venäjän lait menevät aina kansainvälisten sopimusten edelle. Nämä muutokset ovat kuitenkin luonteeltaan julistuksellisia eivätkä juuri muuta Venäjällä vakiintuneita epävirallisia pelisääntöjä.
Kaikki nämä ehdotukset ovatkin vain savuverho, jonka tarkoitus on peittää tärkein. Perustuslain muuttaminen merkitsee sitä, että nykyisen presidentin virkakaudet nollautuvat. Tämän vuoksi Putin saisi oikeuden olla ehdolla seuraavissa vaaleissa vuonna 2024 ja uudestaan vuonna 2030.
RATKAISU ei ole ennennäkemätön. Monet autoritääriset johtajat maailmalla ovat kirjoittaneet perustuslakeja uusiksi, pidentäneet mahdollisia valtakausiaan tai poistaneet kaikki rajoitukset niiden kestolle. Näin ei ole tapahtunut vain Kamerunissa, vaan myös Venäjän naapurimaissa. Valko-Venäjää on hallinnut jo vuodesta 1994 presidentti Aleksandr Lukašenko.­ Elokuuksi määrättyjen presidentinvaalien alla hän vainoaa kovin ottein kilpailijoitaan.
Venäjän perustuslakiin esitettyjen muutosten tarkoitus on mahdollistaa Putinin vallan jatkuminen vuoteen 2036 saakka. Kampanjan alkuvaiheessa asiaa peiteltiin, mutta nyt Venäjän viranomaiset päinvastoin alleviivaavat tätä. Venäjän liittoneuvoston perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Andrei Klišasin mukaan lakimuutos auttaa valtionhallinnon virkamiehiä työssään, koska heidän ei tarvitse enää vaivata päätään kysymyksellä siitä, mitä tapahtuu ”sitten” eli kun Putin väistyy. ”Heidän on totuteltava ajatukseen, että sitten jatkuu sama kuin nyt”, Klišas sanoi.
PUTIN ehdotti perustuslakimuutoksista kansanäänestystä, joka oli alun perin määrä järjestää 22. huhtikuuta. Putinin neuvonantajien suunnitelmissa muutokset oikeuttaisivat valtakauden jatkon ja antaisivat Putinille tulevaisuudessa avoimen valtakirjan tehdä mitä haluaa.
Venäjä joutui kuitenkin maaliskuussa muun maailman mukana koronaviruspandemian kouriin. Äänestystä oli lykättävä.
Venäjän viranomaisten toimet pande­miassa eivät ole vakuuttaneet kansalaisia. Tietoja tartunnan saaneista ja kuolleista on vääristelty ja salailtu. Monet sairaalat eivät ole selviytyneet potilaiden tulvasta eivätkä ole kyenneet auttamaan sairastuneita. Hallituksen apu taantumasta kärsiville kansalaisille ja pienille yrityksille on osoittautunut symboliseksi.
Suomessa, kuten suurimmassa osassa Euroopan maita, kansalaisten luottamus hallitustaan kohtaan on pandemiassa lujittunut. Venäjällä sen sijaan Putinin kannatus on laskenut mittaushistorian alimmalle tasolle. Kun toukokuussa riippumaton Levada-keskus kysyi, keihin poliitikkoihin kansalaiset luottavat, vain 25 prosenttia mainitsi Putinin. Marraskuussa 2017 osuus oli 59 prosenttia.
Uudessa tilanteessa presidentin esikunta päättikin kiirehtiä aikataulua, sillä se pelkäsi Putinin suosion laskun romuttavan sen kaikki aikaisemmat suunnitelmat. Jopa virallisten, todennäköisesti voimakkaasti vääristeltyjen tietojen mukaan uusien koronatartuntojen määrä Venäjällä on edelleen hyvin suuri. Kesäkuun loppupuolella uusia tartuntoja on tullut yli 7 000 päivässä. Silti kansanäänestys määrättiin järjestettäväksi 1. heinäkuuta. Uusien tartuntojen uhasta huolimatta vallanpitäjät alkoivat aktiivisesti mobilisoida kansalaisia perustus­lakimuutosten hyväksymiseksi.
ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS ei vaikuta vaalin lopputulokseen. Perustuslakimuutokset tulevat voimaan, kun niitä kannattaa enemmistö äänestäneistä. Venäläisiä äänestys ei juuri kiinnosta, ja halukkaita äänestäjiä on vähän, varsinkin kun äänestyspaikalle tulo merkitsee riskiä saada koronavirus. Silti Putinille on symbolisesti tärkeää, että äänestysprosentti olisi korkea ja ylittäisi vuoden 1993 perustuslakiäänestykseen osallistuneiden määrän, 33 miljoonaa kansalaista.
Tutkimusten mukaan tavoiteltujen vaalitulosten järjestäminen on tärkein kriteeri, jolla presidentinkanslia arvioi alue- ja paikallisjohtajien työtä. Jos haluttua vaalitulosta ei tule, he voivat menettää työnsä. Tämän takia kaikki keinot tavoitteiden täyttämiseksi ovat käytössä. Julkisen sektorin ja valtionyhtiöiden työntekijöiltä vaaditaan osallistumista vaaleihin ja jopa todisteita siitä, että he äänestävät perustuslakimuutosten puolesta. Monesti iso osa työntekijän palkasta koostuu esimiehen myöntämästä bonuksesta. Siksi johdon esittämiä vaatimuksia totellaan epäilemättä kuuliaisesti.
Myös vaalitulosten suora väärentäminen on Venäjällä yleistä, eikä äänestyspaikoilla tällä kertaa edes ole riippumattomia tarkkailijoita. Kaiken lisäksi maan suurimmassa kaupungissa Moskovassa sekä Nižni Novgorodin alueella äänestää voi myös verkossa. Asiantuntijoiden mukaan sähköisten äänestystulosten peukalointi on varsin toden­näköistä. Vaikka monet opposition edustajat kehottavat äänestämään lakimuutoksia vastaan, mahdollisuudet hankkeen pysäyttämiseksi ovat vähäiset.
PERIMMILTÄÄN keskiviikon äänestyksessä on kyse Venäjällä vallitsevan tilanteen betonoimisesta niin pitkäksi aikaa kuin se ylipäänsä on mahdollista. Venäjä alkaa vastustaa nykyaikaista kehitystä sekä maan sisällä että kansainvälisesti vielä enemmän kuin nyt.
Venäjää hallitsevat ihmiset, joiden maailmankuva on muotoutunut kylmän sodan aikana. He karsastavat monia viime vuosikymmenten kehityskulkuja ja hakevat revanssia Venäjän globaalin roolin supistumisesta. Kyse ei ole vain siitä, että Putin haaveilee maailman jakamisesta uudestaan suurvaltojen etupiireihin ja haluaa varmistaa Venäjälle Neuvostoliiton kaltaisen veto-oikeuden. Venäjää johtaa ihminen, joka ylpeilee sillä, ettei käytä internetiä. Kesäkuun alussa Putin närkästyi siitä, että tieto Sipe­riassa sattuneesta laajasta ympäristöonnettomuudesta levisi sosiaalisessa mediassa ennen kuin hallinto raportoi siitä hänelle.
Odotetusti perustuslakimuutoksia vastustavat kyselytutkimuksissa kiihkeimmin nuoret ja koulutetuimmat kansalaiset, suurkaupunkien asukkaat. Putinin innokkaimmat tukijat sen sijaan ovat iäkästä ja melko vähän koulutettua väkeä Venäjän perukoilta eivätkä he juuri mieti tulevaa.
PUTIN täyttää syksyllä 68 vuotta. Monet valtakunnan tärkeimmistä viroista ovat hänen ikätoveriensa hallussa. Heidän valtakautensa pitkittyminen uhkaa pysäyttää urakehityksen 40–50-vuotiailta ihmisiltä, jotka voisivat johtaa Venäjää lähitulevaisuudessa.
Sama tapahtui jo 1960-luvun puolivälissä. Neuvostoliiton johtoon nousi Leonid Brežnev hengenheimolaisineen. He pelkäsivät uudistuksia ja halusivat lukita status quon melko lailla samaan tapaan kuin nyt. Sen seurauksena maa menetti kaksi vuosi­kymmentä kehityksestään. Kun 1980-luvun puolivälissä Brežnevin sukupolvi siirtyi ­lopulta ”tuonilmaisiin” ja uusi johtaja Mihail Gorbatšov aloitti perestroikansa, Neuvostoliittoa ei ollut enää mahdollista korjata. Sen pystyi enää tuhoamaan, mikä tapahtuikin vuonna 1991. Putin itse on pitänyt tätä ”vuosisadan geopoliittisena katastrofina”.
Ei ole poissuljettua, että jonkin ajan kuluttua Venäjä toistaa Neuvostoliiton kohtalon.
Brežnevistä poiketen Putin aikoo kuitenkin onnistua uhmaamaan aikaa. Hänen lähipiirinsä edistää Venäjällä merkittävää kansallista geenitutkimusohjelmaa, jonka tavoitteeksi on huhuttu jopa johtajan kuolemattomuuden takaamista.
Vaikka nämä suunnitelmat eivät olisi todellisia ja toteuttamiskelpoisia, Venäjän johto ei peittele sitä, että se haluaa hallita ikuisesti. Duuman puhemiehen Vjatšeslav Volodinin mukaan ”Putinin jälkeen tulee Putin”. Hän ajattelee, ettei maassa tarvita minkäänlaisia muutoksia.
KEHITTYNEISSÄ maissa ei olla kovinkaan kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu Kamerunissa tai Zimbabwessa. Korruptoituneiden johtajien pitkäaikainen valtakausi vahingoittaa ennen muuta näiden maiden omia, kovia kokeneita asukkaita.
Venäjä sen sijaan on aivan liian merkittävä Euroopalle – Suomi mukaan lukien –, jotta siellä tapahtuvaan kehitykseen voisi suhtautua yliolkaisesti.
Venäjän johto pyrkii epäämään maalta tulevaisuuden säilyttääkseen oman valta-asemansa. Tämä luo haasteen globaalien turvallisuus- ja ympäristöongelmien kanssa kamppailevalle nykymaailmalle. Venäjä voisi auttaa näiden ongelmien ratkaisemisessa, mutta näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa sen rooli on pelkästään kielteinen.Vladimir GelmanKääntänyt venäjästä Jussi Konttinen.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Eilistä muistelua Mansikkanokalta...

Perinteisten aamutoimien jälkeen - hetken aikaa päärakennuksemme terassilla yksin istuskellessani - kävi mielessä eilisen päivän mielenkiintoinen jutusteluhetki Kemin Mansikkanokalla.

Tapasin keski-ikäisen mieshenkilön huoltamassa venettään vesillelaskukuntoon. Vene oli ollut viime vuonna myrskyn kourissa.
Jotenkin aivan spontaanisti tuli puheeksi hänen aloitteestaan Kemissä harjoitettu kuntapolitiikka.
Hän esitti erittäin selkeästi omia näkemyksiään menneistä vuosista, oikeastaan vuosikymmenistä, joihin hänen mielestään pitää saada vihdoinkin muutos.

Kerroin olevani hänen kanssaan samaa mieltä.

Tässä vaiheessa hän kiinnitti huomiota kesäautomme takasivulasissa olleeseen Blogisivutarraan. 
Hän totesi, että tuo akipyykko tuntuikin jotenkin tutulta. Kerroin hänelle, että taannoin kirjoittelin paljon lehtiin yleisönosastoille, mutta nykyisin omalle Blogisivulleni ja myös Facebook-foorumille.

Kerroin myös nykyisen aktiviteettini kuntapolitiikassa - lähinnä lautakuntatyöskenteleyssä - myös sen, että jo viime vuoden puolella Pyhäinpäivänä tein päätöksen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun 2021 kuntavaaleissa. Kerroin lyhyen kaavan mukaan myös miksi...

Edellä oleva avasi keskusteluumme mielestäni uuden ulottuvaisuuden.

Juttelimme myös omista sukutaustoistamme. Kerta kaikkiaan mukava jutusteluhetki...

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä muovi-, lasi- ja metallikierrätyspisteelle Karjalahdelle sekä pullo- ja tölkkipalautukseen Prismaan.

Samalla reissulla käväisin Hahtisaaren Nesteellä täyttämässä moottoriveneen bensiinikanisterit. Vein ne saman tien veneeseen.

Haistelin samalla meri-ilmaa, josko lähtisi käväisemään iltapäivällä jigiongella ja kesäpilkillä. Tuuli oli "väärästä" suunnasta mutta...

Sisäsatamasta katselin talvella uponneen auton nostamista Kojukallion edustalla.

Ajelin Mansikkanokalle peittelemään projektivenettämme. Olipa mukava juttutuokio omaa venettään kunnostaneen keski-ikäisen mieshenkilön kanssa. Siitä kohta lisää myöhemmin...

perjantai 26. kesäkuuta 2020

Ja ravit jatkuu...


Ja ravit jatkuu, niinkuin taannoisessa televisiohupisarjassa otsikoitiin.
Eduskunnassa saa edelleen "jauhaa paskaa" eikä siihen uskalleta puuttua... 

Perustuslain 30 §: Kansanedustajan koskemattomuus

”Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.
Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.”

Kesän kukkaloisto hiipuu vähitellen...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päärakennuksen terassilla istuskellessani ja käytyäni kierroksen tontilla on pakko taas todeta murheellinen tosiasia.

Kesän kukkaloisto hiipuu vähitellen. Kerrostalon puoleisella sivulla, pensasaidan läheisyydessä oleva ruusupensas on juuri nyt upeassa, valkoisessa kukkaloistossaan.
Kivirykelmien kukat ovat vielä jotakuinkin kesäkunnossa.

Tonttimme kohdalla ojanpenkat alkavat osittain olla kukkien osalta ohi, jonka vuoksi käynnistän kohta ruohonleikkurin ja ajan ojanpenkat.

Kyllä käynnistin ruohonleikkurin ja kävelin tien viereen. Osittain ajelin penkkoja puhtaaksi, mutta jätin kukkia vielä orapihlaja-aidan vierustalla rauhaan. 
Tiedä - kävivätkö nuo pörriäiset - sitten mielessä vai alkoiko ärsyttämään katunaapurin ajelu päältäajettavalla ruohonleikkurilla...

Vein "karvalakkiruohonleikkurin" takapihalle perunapellon kupeeseen.

torstai 25. kesäkuuta 2020

Kemin Selkäsaaressa tänään...

Kyllä - päätimme eilen lähteä käväisemään Kemin Selkäsaaressa tänään. Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua lähtöön.

Vaikka Kemin seudulla ei juuri nyt ole metsäpalovaroitus voimassa, luonto on niin kuivaa, että emme pidä tulia tulistelupaikalla saaressa.
Emme pääse tulistelupaikalla savustamaan ahvenia oikein kunnolla. Täytynee tyytyä tuvan lieteen/paistinpannuun ja makkaran paistamiseen...

Kyllä oli mukava aamulla ajella saareen, sillä vedenpinta oli sopivan ylhäällä. Mökille päästyämme totesimme naapurista kuuluvan työn ääniä.
Istahdimme hetken aikaa ennenkuin aloitimme pihahommat. Ajelin trimmerillä ohjeistettuna pihaa ja tulopolun pientareet. Vaimoni siisti kiviasetuksia.
Metsämansikan kukkia on tosi paljon, toivottavasti yltävät makoisiksi marjoiksi saakka. 

Kävin sauvakävelylenkin kivirakalla/pirunpellolla ja toisella kulmatontilla. Kyllä tulee voimaannuttava tunne...

Makkarat ja murukahvit.

Värkkäsin hetken aikaa jämätavarasta tehtyä katosta. Niinhän siinä kävi, että taidan seuraavalla kerralla vähän parsia tekemääni. Meni tosiaan värkkäämiseksi ja äheltämiseksi.

Kirjosiepot tuntuivat edelleen olevan poikastensyöttötouhuissa.

Pois ajeltuamme Hahtisaareen totesimme, että Tommi ja Katariina olivat menneet saareen - hyvä niin...

Mukava käynti taas kerran. Autoa päärakennuksen päätyyn kääntäessäni vaimoni totesi: "Tämä piha ottaa aina niin mukavasti vastaan." Kyllä...

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Silkkitie...

Katselimme hetki sitten alla olevan jakson Ylen Areenalta. Mielenkiintoinen joskin kuvaus oli aika yksipuolisesti mennyttä ja nykyistä loistoa.

Viimeisessä jaksossa tulee esiin Silkkitien yksi mielenkiintoisimmista paikoista - Samarkand. Se kiinnosti aikanaan minuakin niin paljon, että suunnittelimme jopa siellä käyntiä. 
Miksi? 
Siksi, että sen kautta siirtyi paperin valmistus Kiinasta Eurooppaan kauan sitten...

Samarkand on Samarkandin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Zeravšan-joen laaksossa lähellä Tadžikistanin rajaa Keski-Aasiassa. Kaupungin asukasluku on 596 000. Kaupungin teollisuus tuottaa teetä, viiniä, tekstiilejä, lannoitteita ja moottoripyörien osia. Samarkand on Keski-Aasian vanhin kaupunki.




Kiehtova maailma: Joanna Lumleyn Silkkitie

Jakso 3: Iran

  • 45 min
  • 1 kk 27 pv
  • 49208 katselua
3/4. Iran. Joanna Lumley viettää sarjan kolmannen jakson eri puolilla Irania muinaisen Silkkitien reittiä seuraillen. Lumley tutustuu ensin Iranin pääkaupunkiin Teheraniin ja jatkaa sitten muun muassa Kashaniin, Isfahaniin sekä aavikkokaupunki Yazdiin. Iranin ihmeet jatkuvat satakielten kaupungissa Shirazissa ja lopuksi muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliksessa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen/aikana päärakennuksen terassilla istuskellessamme kahvittelemassa totesimme, että on mukava, kun ei ole mihinkään kiirettä. Kyllä - näinhän se on ... 

Ja toisaalta ettei juuri tällä hetkellä ole mitään aivan pakollista tehtävää paitsi että...

Lähdin testaamaan uutta jigionkivapaa. Kyllä - ajelin Hahtisaareen ja sieltä aluksi rauhallisesti mutta sitten jotakuinkin täysillä Lehmikiven karikon kupeeseen. Vesi näytti olevan hyvän korkealla.
Pientä ahventa, jotka palautuivat mereen ja kesän ensimmäinen kiiski, "kirsu", joka söi pari hyvää matoa särkipilkistä.

Rannalla näytti nousseen jo ainakin parin metrin korkeudelle uutta hirsirakennusta - hyvä niin. Kaivinkonekin näytti olevan vielä rannalla parkissa.

Lähdin ajelemaan takaisin tutulle kalastuspaikalleni. Veneeni sivuutti Meripelastuksen alus hitaasti, mutta sitten aika haipakkaa. Komeat olivat peräaallot. Kyllä kelpaa ajella.

Ei ollut kala syönnillä. Uudella jigiongella sentään yksi pieni ahven.

Ajelin Hahtisaareen. Sieltä lähdettyäni näin Ahon Pekan Terveyskeskuksen lähettyvillä keppi kädessä. Pysähdyin miestä jututtamaan. Sanoin kömynneensä kotinurkilla, oikea nilkka kipsissä.

No joka tapauksessa mukava merellä pistätyminen.

tiistai 23. kesäkuuta 2020

Pihansiistiminen jatkuu...

Kirjoitin eilen muun muassa:
Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelimme päärakennuksen terassilla ja totesimme, että edessä on pihansiistimispäivä...

Aamulla ojanvierustoja - kukkamerta - tutkiessani tapasin Kävelijän. Henkilön, joka säännöllisesti kävelee tonttimme ohi. Juttelimme niitä näitä. Hän tuntui olevan huolissaan tutun pankkinsa loppumisesta Kemissä. Sanoin hänelle, että siirrä palvelut toiseen pankkiin. Onhan Kemissä vielä yksi pankki, josta saa asiakas palvelua - tosin hiukan rajoitettuna aikana.

Kyllä - pihansiistiminen jatkuu. Siirtelin pihalla kulkuvälineitä, jotta puukatoksen vieressä oleva alue on ruohonleikkurilla ajettavissa.
Tontin rajoilla olevat pensaat tuntuvat kasvavan kiivaasti. Poistimme marjapensaista kuivia oksia kärryllisen. Silppuan ne aikanaan ruohonleikkurilla matopellon kupeessa...

Nyt riittää tälle päivälle. Voi olla, että käyn illansuussa merellä. Voisi vaikka samalla uteliaisuuttaan testata tuota uutta, pitkää vapaa...

Mutta nyt on kesä, nautitaan.

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskelimme päärakennuksen terassilla ja totesimme, että edessä on pihansiistimispäivä...

Kyllä - monta tuntia ähelsimme pihalla lähes väsymiseen asti ja hommaa jäi vielä huomiseksikin. Onneksi työt eivät pihalta minnekään karkaa.

Kyllä puiden ja pensaiden kukkaloisto on loppujen lopuksi lyhytaikaista. Näillä ilmoilla nurmikko kasvaa lähes suhisten...

Mutta nyt on kesä, nautitaan.

Eräs eilisistä Facebook-teksteistäni...

Kertauksena kesäpohdiskelua kuntavaaleista...

Faktaa lyhyen kaavan mukaan:

Suomessa äänestysaktiivisuus/äänestysprosentit vuoden 2000 jälkeen on ollut noin 60%:n tuntumassa, Siis neljä (4) kymmenestä (10) suomalaisesta ei käytä hänelle kuuluvaa äänioikeutta hyväkseen.
Toisin sanoen Nukkuvien Puolue on Suomen ylivoimaisesti suurin puolue noin 40%:n kannatuksella.

Kemissä vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55, 1%. Se vaihteli yhdellätoista äänestysalueella 48,9 ja 61,2%:n välillä...

Kemissä oli viime kuntavaaleissa hyväksyttyjä ääniä 9665 kpl. Äänioikeutettuja oli 17 675 henkilöä. Murheellisen paljon jäi ääniä siis käyttämättä...


Kuntavaalit 2017 Kemi:

Puolue/äänimäärä, %/paikkoja valtuustossa kpl
Vas/33,7%/15
SDP/28,4%/13
Kesk/15,4%/7
Kok/10,7%/5
PS/6,1%/2
Vihreät/3,3%/1
SKP/1,4%/0
KD/0,9%/0
Vaaliliitto KOK+KD
Kemin valtuustossa on 43 paikkaa, uudelleen valittuja 29 eli 67% ja uusia 14 eli 33%
Miehiä 56% ja naisia 44%, keski-ikä 53 vuotta siis vuonna 2017...

Kuluvan valtuustokauden aikana eli 2017 alkaen Kemin väkiluku on vähentynyt, omavaraisuusaste vähentynyt, suhteellinen velkaantuneisuus lisääntynyt, lainakanta lisääntynyt, kaupungin omistamien kiinteistöjen korjaustarve lisääntynyt, tasetta paikkaamaan ei enää löydy järkevää myytävää, jne. ...

Lähivuosina on ajautuminen kriisikunnaksi mahdollista, jos rankkoja talouden tervehdyttämistoimenpiteitä ei tehdä. Se työ on aloitettava nyt.
Ymmärrän kaupunginjohtajamme ja kaupunginhallituksen tuskan heidän yrittäessä kääntää Kemin kurssia uuteen suuntaan.
Nyt on yhdestoista hetki toimia. Tätäkin valtuustokautta on vielä jäljellä vajaa vuosi - onneksi.
Mielestäni se ei onnistu ensi valtuustokaudella em. tyyppisellä valtuustokoostumuksella.
Saattaa onnistua, jos onnistumme löytämään päätöksentekoon parhaat mahdolliset potentiaaliset, yhteistyökykyiset henkilöt...

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

On Kesäpäivänseisaus ja kaikki hyvin...

Jostain syystä heräsin tänään hiukan aikaisemmin kuin normaalisti. Kukaties alitajunnassa oli vesille lähtö - viimeistään iltapäivällä.
Kahvittelimme päärakennuksen terassilla ja ihmettelimme eilisaamuiseen tapaan pihan hiljaisuutta.
Ainoastaan räkättirastaiden parveilu lähipuissa oli poikkeavaa.

Täytän ison muovitynnyrin perunapellon ja ryytimaan kupeessa, tonkaisen matopellosta parikymmentä matoa ja alan suunnitella merelle lähtöä. Tänään vien katiskat rantaan, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu...


lauantai 20. kesäkuuta 2020

Puun polton riskit ovat monelle vieläkin hämärän peitossa – pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin ja pääsevät jopa verenkiertoon

Hmmmmm - vai niin - alla olevassa artikkelissa on täyttä asiaa. Täytyy yrittää hioa tuota 1980-luvun alussa aloitettua puiden takassapolttotekniikkaa. Sytytysvaihe on osoittautunut tärkeäksi. Ainakin nykyisin meillä on puhtaat, kuivat puut käytössämme...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Puun polton riskit ovat monelle vieläkin hämärän peitossa – pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkoihin ja pääsevät jopa verenkiertoon

Moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut ja passiivisen tupakoinnin pienhiukkasia haitallisemmiksi.
Polttopuu

Halkoja pinossa.
Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta.Ismo Pekkarinen / AOP
Puun polttoon liittyviä terveyshaittoja saatetaan yhä vähätellä tai niitä ei vieläkään tunneta. Haittavaikutusten ymmärtämistä voi vaikeuttaa se, että niitä tulee usein vasta vuosia kestävän altistumisen seurauksena, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen. Toisin on niillä, jotka saavat jo lyhytaikaisesta altistumisesta oireita.
Puun poltosta syntyy pienhiukkasia, jotka tunkeutuvat hengitettäessä syvälle keuhkoihin ja voivat päästä sitä kautta jopa verenkiertoon.
Siposen mukaan pienhiukkasten terveyshaitoista on puhuttu niin pitkään, että tietoisuus on lisääntymässä. Silti moni mieltää esimerkiksi liikenteen pakokaasut, passiivisen tupakoinnin, katupölyn ja teollisuuden ilmansaasteet terveydelle haitallisemmiksi.
– Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena. Tietoisuuden lisäämiseksi on siis tehtävänä vielä paljon työtä.
Siponen kertoo puun pienpolton lisääntyneen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Taustalla ovat suurelta osin lämmitysenergian kustannukset. Kun puuta on mahdollista saada edullisesti tai ilmaiseksi esimerkiksi omasta metsästä, se ohjaa pientalojen omistajia käyttämään sitä joko pääasiallisena lämmitysmuotona tai vähintään lisälämmityksenä.

Iso vaikutus pientaloalueiden hengitysilmaan

Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta. Muun muassa liikenteen pakokaasujen ja teollisuuden tuottamien ilmansaasteiden päästöjä on saatu vähennettyä tehokkaasti lainsäädännöllä. Puun pienpolton päästöjä sen sijaan ei ole tähän asti säädelty, Siponen kertoo.
Tämän vuoden alussa tuli voimaan EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka koskee uusia lämmityskattiloita ja vuoden 2022 alusta uusia tehdasvalmisteisia, varaavia tulisijoja.
– Näiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan pienpolton päästöihin seuraavien kymmenen vuoden aikana vain vähän, sillä laitteita uusitaan hitaasti eivätkä määräykset koske olemassa olevaa laitekantaa eivätkä saunan kiukaita, Siponen sanoo.
Kun puhutaan tulisijoista tai muusta pienen kokoluokan poltosta, palamisprosessi jää lähes aina epätäydelliseksi, jolloin puun palamaton aines muodostaa hiukkasmaisia päästöjä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Savolahden mukaan erityisesti pientalovoittoisilla taajama-alueilla puulämmitys vaikuttaa merkittävästi hengitysilmaan. Puulämmitys heikentää lähialueen lisäksi erityisesti oman talon sisäilmaa.

Savulle altistumisesta terveyshaittoja

Siposen mukaan yleisimpiä hiukkasten aiheuttamia haittoja ovat erilaiset ärsytysoireet ja lievät hengityselinoireet, kuten kurkun ja silmien kutina, nuha ja yskä. Pientalojen runsaasta puulämmityksestä syntyvät korkeat vuorokausipitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia oireita etenkin sydän- ja hengityssairaille.
– Useita vuosia tai vuosikymmeniä kestävä altistuminen lisää kroonisten sydän- ja hengityssairauksien riskiä sekä ennenaikaisia kuolemia näiden pitkäaikaissairaiden keskuudessa.
Siposen mukaan pienhiukkasten vaikutusmekanismeista kertyy koko ajan lisää tietoa, mutta yksityiskohtia ei vielä tunneta tarkasti. Hiukkasille ei ole esimerkiksi pystytty määrittämään pitoisuutta, jonka alapuolella terveyshaittoja ei esiintyisi, joten myös matalien pitoisuuksien on todettu olevan yhteydessä haittoihin.

Tumma savu kertoo huonosta palamisesta

Nykyään lähes kaikkiin pientaloihin rakennetaan takka, puukiuas tai molemmat, kertoo Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala.
– Puun polttoa ei siis olla lopettamassa, mutta polton päästöihin on mahdollista vaikuttaa, Kujala kertoo.
Kujalan mukaan olisi hyvä polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei saisi koskaan polttaa tulisijassa. Riittävästä korvausilman saannista pitäisi huolehtia koko polttoprosessin ajan, sillä kitupolttaminen tuottaa enemmän päästöjä.
Tulisijojen, piippujen ja hormien kunnosta tulisi huolehtia muun muassa säännöllisellä nuohouksella. Sähkökiukaan käyttöä tulisi suosia etenkin tiiviisti asutulla alueella.
Savolahden mukaan tulisijojen ja kiukaiden päästöt vaihtelevat todella paljon. Avotakan tai vanhan puukiukaan hiukkaspäästöt voivat olla yli kymmenkertaiset hyvin toimivaan, varaavaan takkaan verrattuna. Pääsääntöisesti uudet laitteet ovat vähäpäästöisempiä kuin vanhat, mutta uusissakin on eroja. Toisaalta päästöt voivat moninkertaistua tehokkaallakin laitteella, jos sitä käyttää huonosti.
– Tulisijan toiminnasta voi saada käsityksen, kun käy ulkona katsomassa piipusta tulevaa savua. Paksu, tumma savupatsas kertoo huonosta palamisesta, jossa muodostuu paljon hiukkasia. Kun tulisija toimii optimaalisesti, piipusta ei pitäisi juuri tulla näkyvää savua.

On Juhannuspäivä ja kaikki hyvin...

On Juhannuspäivä ja kaikki hyvin...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen tai oikeastaan niiden aikana menin istuskelemaan ja kahvittelemaan päärakennuksen terassille.

Ihmettelin ympärillä vallitsevaa hiljaisuutta. Linnutkin olivat hiljaa, vaikka niitä näytti liihottelevan edestakaisin, kilometri eteläänpäin oleva moottoritie oli hiljainen, Kainuunkadullakaan ei liikkunut autoja, jne. ...
Huikkasin vaimolleni keittiöön: "Tule kuuntelemaan hiljaisuutta." Istuskelimme tovin terassilla olevassa puukeinussa ja muistelimme menneitä, pohdiskelimme nykypäivää sekä vähän tulevaisuuttakin.

Meillä on Veera yökylässä/viikonloppukylässä Pikkupuolella. Mikäli olemme oikein aistineet, hänelle myös tälläinen hiljaisuus sopii...

Sanoin vaimolleni, jos huomenna tuuli kääntyy etelään, menen hetkeksi aikaa iltaongelle ja vien katiskat rantaan.

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Mitä tänään Juhannusaattona tähän asti...

Mitä tänään Juhannusaattona tähän asti...

Olin pistänyt kellon soimaan = kännykän hälytyksen päälle aikaisin aamuksi. Kyllä - ajattelin käväistä pikapikaa merellä, vesillä.
Otin muutaman madon lähtiessäni matopellosta ja ajelin Hahtisaareen. Kohtalainen tuuli oli luoteesta/pohjoisesta. 
Välittömästi kävi mielessä ajatus, että nyt on aivan turha yrittää viedä katiskat rantaan, omaan poukamaan. Poislähtö rannasta olisi turhan vaivalloista.

Ajelin katiskojen kohdalle ja totesin, että Wekessä oli yksi iso ahven. Katiskaa veneen reunalle nostaessani se muljahti mereen. Katiskan yläreunassa on lankoja katkeillut aika lailla, liekö siinä syynä, että se ei ole ollut iskussa tänä alkukesänä. Vien sen rantaan ensi tilassa ja korjaan. Pistänkö enää veteen, se on asia erikseen...
"Markettikatiskassa" oli jonkin verran ahvenia, pari kolme savustuskokoistakin, en ottanut.

Ajoin Kojukallio-Ajos-väylälle ja annoin tuulen viedä venettä rannan suuntaan. Pistin vain yhden jigiongen veteen. Kyllä siellä pari kunnon nykäisyä oli, mutta ei sen kummempaa. Kun ei ollut kalan tarvetta jätin asian sikseen.
Kävi taas mielessä, että kyllä kalastamisessa, jigikalastamisessakin täytyy olla niin sanotusti tappamisen meininki. Jos tuolla touhuaa - seku vaan - ei siitä tule yhtään mitään...

Ajelin takaisin vastatuuleen Hahtisaareen.

Kotiin tultuani palautin madot matopeltoon.

Vaimoni kysyi, olenko toivottanut ihmisille Hyvää Juhannusta. Sanoin, että en enemmälti, mutta kyllähän sen vielä ehtii.

Joten Hyvää Juhannusta ainakin niille, jotka sattuvat tämän tekstin "juhannuskiireiltään" lukemaan.