Hetki sitten tuulisella mutta aurinkoisella päärakennuksen terassilla istuskellessani aamukahvilla pohdiskelin tonttimme puuhistoriaa.
Asia kävi mielessä mm. eilisestä, jolloin katselin Kemin kaupungin erinomaisilta korisivuilta Karttapalvelut-osa-alueen ortokuvia.
Tällä tontilla on aiemmin ollut - ne minäkin muistan - iso kuusi, iso koivu ja tavallaan tontinrajoilla pihlajia.
Vanhempani, lähinnä äitini istutti 1950-luvulla, kun Kainuunkatu tehtiin, mäntyjä, tuloliittymän varrelle koivuja/koivukujan ja orapihlaja-aidan kadun puolelle suojaksi - tavallaan raja-aidaksi.
Hän istutti myös toiselle rajalle lisäksi kuusen, pari koivua ja keskemmälle vaahteran ja hopeakuusen.
Sen aikainen maa-alueemme, tonttimme oli lähes puoliksi perunapeltona ja niittynä...
Mitä edellä mainituista on tänään jäljellä?
Entisellä perunapellollamme ja niityllämme on kahden perheen kytketty omakotitalo.
Männyt on jouduttu kaatamaan samoin kuin tuloliittymän koivut yhtä lukuunottamatta. Pihlajat rajoilta on poistettu, mutta niitä on kuusi rypästä muualla. Kerrostalon puolella on iso kuusi ja toinen koivurypäs. Vaahtera uusiutuneena on jäljellä sekä hopeakuusi, mikä alkaa olla kohtuuttoman korkea. Isolle kuuselle ja hopeakuuselle on kaatolupa vuoteen 2020 saakka. Orapihja-aita on luonnollisesti useaan kertaan uusiutuneena jäljellä.
Viimeksi mainittua tänään hiukan tuunaan, leikkaan...
Me olemme takaisin Kemiin tultuamme istuttaneet tontille Logokuuset ja Joulukuusimetsän sekä yhden kuusen kerrostalon puoleiselle sivulle. Joulukuusimetsästä on enää kolmestatoista viisi kuusta jäljellä varastorakennuksemme päädyssä. Yhden uuden koivun ja vaahteran olemme antaneet kasvaa kerrostalon puoleiselle sivulle...
Olemme istuttaneet vuoristomäntyjä, joita on tällä hetkellä neljässä paikassa.
Tontilla on ollut myös tuomipuita, joita olemme vuosikymmenien saatossa kaataneet. Tontin perimmäisessä nurkassa, Pikkupuolen takana tuomet ovat taas työntymässä esiin.
Luonnollisesti erilaisia pensaita - syreeni- ja ruusupensaita - on myös tontille istutettu, tärkeimmät marjapensaita. Niitä on tosin ollut tontilla aikaisemminkin.
Miksi tämänkin kirjoitin?
Siksi, että - nöyryyttä ja kiitollisuutta tuntien - aistisimme, miten voimakasta loppujen lopuksi kasvien, erityisesti puiden kasvu on näilläkin leveysasteilla. Minä pidän puista, olen aina pitänyt...
KIINNITIN huomioni Alexander Boris de Pfeffel Johnsoniin yli kaksikymmentä vuotta sitten. Häntä kutsuttiin silloin Boris Johnsoniksi, mutta nykyisin hänet tunnetaan Britanniassa pelkkänä Boriksena. Kaikki tietävät kyllä, ketä tarkoitetaan.
1990-luvun lopulla pidin Boris Johnsonia viihdeohjelman snobistisena välkkynä. Nyt hänestä saattaa tulla Britannian seuraava konservatiivinen pääministeri.
Varakkaan perheen poikana Boris Johnson kävi Etonin koulun ja Oxfordin yliopiston. Se on herrareitti Britannian huipulle. Hän aloitti journalistinuransa arvovaltaisessa The Timesissa. Sieltä hän sai potkut keksaistuaan omasta päästään sitaatin juttuun. Johnson jatkoi uraansa The Daily Telegraphissa ja The Spectatorissa.
RÄVÄKKIEN ja hyvin kirjoitettujen juttujensa vuoksi hänet kutsuttiin vierailemaan suositussa ajankohtaissatiirissa Have I Got News For You. Siitä alettiin vuonna 1998 tehdä suomenkielistä versiota, Uutisvuotoa. Opiskellakseni alaa katsoin suomalaisvuodon ensimmäisinä vuosina vhs- ja dvd-valikoimia alkuperäisohjelmasta.
Boris Johnson oli ruudussa hauska ja fiksu. Englannin kielessä on oma sanansa älykkäälle ja nokkelalle, wit. Tuskin kuitenkaan sen vuoksi, että sitä nimenomaan saarilla ylettömiin kukkisi. Tämän lajin lahjakkuus pakkaa luonnonlain omaisesti laahaamaan mukanaan rasittavaa roinaa: itserakkautta ja omahyväisyyttä. Johnsonin luomaa tunnelmaa raikasti hänen ironiantajunsa. Se kattoi myös hänet itsensä.
Johnson kutsuttiin yhä uudestaan ohjelmaan, joskus jopa vierailevaksi ylituomariksi. Sotkutukkainen Johnson alkoi olla vakiotavaraa myös muissa suosituissa englantilaisissa televisio-ohjelmissa. Hänen kansansuosionsa juuret ulottuvat näihin aikoihin.
Johnson kirjoitti ensimmäisten brittitoimittajien joukossa Euroopan unionista kirpeitä ja vastahankaisia juttuja. Hänestä tuli Nigel Faragenkanssa brexit-kampanjan kasvot. Hänen poliittinen nousunsa on ollut hämmästyttävää: kansanedustaja, vaaleanpunaisen Lontoon konservatiivinen pormestari, ulkoministeri, mahdollisesti pääministeri.
Politiikan kommentaattorit ovat ihmetelleet, miksei Johnsonin ura ole katkennut hänen terävään kieleensä. Se ei ole tyssännyt, koska hänen kansansuosionsa perustuu nimenomaan siihen.
1990-luvun lopulla pidin Boris Johnsonia viihdeohjelman snobistisena välkkynä. Nyt hänestä saattaa tulla Britannian seuraava konservatiivinen pääministeri.
Varakkaan perheen poikana Boris Johnson kävi Etonin koulun ja Oxfordin yliopiston. Se on herrareitti Britannian huipulle. Hän aloitti journalistinuransa arvovaltaisessa The Timesissa. Sieltä hän sai potkut keksaistuaan omasta päästään sitaatin juttuun. Johnson jatkoi uraansa The Daily Telegraphissa ja The Spectatorissa.
RÄVÄKKIEN ja hyvin kirjoitettujen juttujensa vuoksi hänet kutsuttiin vierailemaan suositussa ajankohtaissatiirissa Have I Got News For You. Siitä alettiin vuonna 1998 tehdä suomenkielistä versiota, Uutisvuotoa. Opiskellakseni alaa katsoin suomalaisvuodon ensimmäisinä vuosina vhs- ja dvd-valikoimia alkuperäisohjelmasta.
Boris Johnson oli ruudussa hauska ja fiksu. Englannin kielessä on oma sanansa älykkäälle ja nokkelalle, wit. Tuskin kuitenkaan sen vuoksi, että sitä nimenomaan saarilla ylettömiin kukkisi. Tämän lajin lahjakkuus pakkaa luonnonlain omaisesti laahaamaan mukanaan rasittavaa roinaa: itserakkautta ja omahyväisyyttä. Johnsonin luomaa tunnelmaa raikasti hänen ironiantajunsa. Se kattoi myös hänet itsensä.
Johnson kutsuttiin yhä uudestaan ohjelmaan, joskus jopa vierailevaksi ylituomariksi. Sotkutukkainen Johnson alkoi olla vakiotavaraa myös muissa suosituissa englantilaisissa televisio-ohjelmissa. Hänen kansansuosionsa juuret ulottuvat näihin aikoihin.
Johnson kirjoitti ensimmäisten brittitoimittajien joukossa Euroopan unionista kirpeitä ja vastahankaisia juttuja. Hänestä tuli Nigel Faragenkanssa brexit-kampanjan kasvot. Hänen poliittinen nousunsa on ollut hämmästyttävää: kansanedustaja, vaaleanpunaisen Lontoon konservatiivinen pormestari, ulkoministeri, mahdollisesti pääministeri.
Politiikan kommentaattorit ovat ihmetelleet, miksei Johnsonin ura ole katkennut hänen terävään kieleensä. Se ei ole tyssännyt, koska hänen kansansuosionsa perustuu nimenomaan siihen.
BREXIT-KANSANÄÄNESTYKSESSÄ Britannia ampui itseään jalkaan. Viime kevään parlamenttiäänestyksissä saarivaltakunta nousi sankarillisesti huojuen pystyyn, puri hampaat yhteen ja ampui itseään toiseen jalkaan – jos se helpottaisi. Nyt yhä kovempaa brexitiä ajava Johnson tarjoaa isänmaalleen lääkkeeksi kolmatta laukausta.
Johnson rakastui itse kyhäämäänsä satiiriseen kuvaan Euroopan unionista. Kun karikatyyri ei politiikassa enää riittänyt, hän alkoi valehdella. Hän väitti Britannian lähettävän 350 miljoonaa puntaa viikossa Eurooppaan, unionin hassattavaksi. Väite oli perätön. Se toi silti voiton brexit-vaaleissa.
KUN valitaan kansalaisten yli valtaa käyttävää, säkenöivän älyn ja vikkelien sukkeluuksien sijaan tärkeämpää on tylsä rehellisyys. Boris Johnson on briljantti ja hurmaava mies, jolle suon kaikkea hyvää ja kiehtovaa. Paitsi en korkeinta poliittista valtaa, en herran itsensä tähden.
Johnson rakastui itse kyhäämäänsä satiiriseen kuvaan Euroopan unionista. Kun karikatyyri ei politiikassa enää riittänyt, hän alkoi valehdella. Hän väitti Britannian lähettävän 350 miljoonaa puntaa viikossa Eurooppaan, unionin hassattavaksi. Väite oli perätön. Se toi silti voiton brexit-vaaleissa.
KUN valitaan kansalaisten yli valtaa käyttävää, säkenöivän älyn ja vikkelien sukkeluuksien sijaan tärkeämpää on tylsä rehellisyys. Boris Johnson on briljantti ja hurmaava mies, jolle suon kaikkea hyvää ja kiehtovaa. Paitsi en korkeinta poliittista valtaa, en herran itsensä tähden.
- KolumnitSeuraa
- Boris JohnsonSeuraa
- BrexitSeuraa
- BritanniaSeuraa
- Jari TervoSeuraa
- KuukausiliiteSeuraa