Liikemies Bill Browder kuvailee itseään Putinin viholliseksi ja uskoo olevansa korkein nimi tämän tappolistalla.
Ensi viikolla hän todistaa senaatin tiedustelukomiteassa, joka selvittelee presidentti Donald Trumpin Venäjä-kytköksiä.
Browder on antanut yksinoikeudella kovasanaisen haastattelun sanomalehti Dagens Nyheterille(siirryt toiseen palveluun). Hän teki huomattavia investointeja Venäjälle 1990-luvulla ja työskenteli yhdessä kirjanpitäjä Sergei Magnitskin kanssa.
Magnitski pidätettiin vuonna 2008, kun hän todisti valtavasta verokavalluksesta Venäjällä. Hän joutui itse syytteeseen veronkierron avustamisesta ja kuoli epäilyttävissä olosuhteissa vankilassa 2009.
Sen jälkeen Yhdysvalloissa säädettiin laki, jolla on haluttu rangaista Magnitskin vankilakuolemaan kytkeytyviä venäläisiä viranomaisia.
Magnitski-laki Putinin Akilleen kantapää
– Magnitski-laki on Putinin Akilleen kantapää. Hän haluaa kumota sen, koska se jäädyttäisi hänen omat varansa. Hän haluaa hallita korruptiolla, petoksilla ja uhkailulla, jotta hän voi antaa alaisilleen ohjeita rikosten tekemisestä immuniteettilupauksilla, Browder sanoo Dagens Nyheterille.
Browder arvioi, että Putinin henkilökohtaiset varat olisivat noin 200 miljardia dollaria. Hän voisi menettää ne, mikäli Yhdysvallat kohdistaisi häneen henkilökohtaisia pakotteita.
Browder väittää, että Magnistki-laki liittyy Donald Trumpin pojan tapaamiseen venäläisen asianajajan Natalia Veselnitskajan kanssa.
– Veselnitskajan tehtävänä oli pysäyttää Magnitski-laki. Se on Putinin tärkein ulkopoliittinen tavoite, sanoo Browder Dagens Nyheterille.
Kytky tapaamiseen venäläisasianajajan kanssa?
Browderin mukaan Venäjän hallinto yrittää kaikin tavoin painostaa Yhdysvaltain viranomaisia lain pysäyttämiseksi.
– Tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä vain Magnitski-lakia. Tapaamisessa olleet ihmiset eivät ole typerä. He ymmärtävät, että jos pyytää paljon, on myös annettava paljon. Mitä tarkalleen ottaen pitäisi antaa, sitä en tiedä, mutta emme voi uskoa mihinkään, mitä Venäjä sanoo näistä tapaamisista.
– Trumpin hallinto on muuttanut versiotaan tapaamisesta ainakin neljä kertaa, sanoo Browder Dagens Nyheterissä.
Browderin mukaan Putin toivoo Trumpin pysyvän presidenttinä.
– Jos Trump eroaisi presidentin virasta, ja joku perinteisempi republikaani nousisi hänen tilalleen, se olisi murskaavaa Putinille. On todennäköistä, että häntä vastaan asetettaisiin pakotteita, joilla olisi vakavia seurauksia hänen hallinnolleen, sanoo Browder.
Browder on Hermitage capital management -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.
Sanoin vaimolleni päivällä: "Jos löydän matopellolta riittävästi matoja, lähden ongelle." Kyllä niitä löytyi, joten onkireissu oli edessä. Ajoin veneellä Hahtisaaresta hissun kissun Laitakarin kaupunginpuoleiseen päätyyn merimerkin kohdalle aivan rannan tuntumaan. Liian lähelle, mikä selviää myöhemmin. Tuskin olin saanut tavallisen pikkukoukkuisen/pikkukorkkisen ongen veteen, siihen iski iso ahven. Hyvä avaus - laitoin pyyntiin vielä pilkin ja jigiongen. Kaikilla tuli jotakin mutta pientä kalaa. Tällä kerralla sain myös - aina ongella ollessani toivomani - yhden pienen särjen. Särjen tainutus, pää pois, maha auki, sisämykset pois, suomut pois, viipaloiksi leikkaaminen kohtisuoraan selkärankaa kohti ja vielä viipaleiden puolitus. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, isot ahvenet pitävät särjen lihasta. Valitettavasti niitä ei tästä paikasta löytynyt kuin kaksi. Olin siis liian lähellä rantaa > jigionki jäi niin tiukkaan pohjarimoirin kiinni, että irrotusyrityksessäni menetin yhden jigikoukun ja perukkeen... Vaihdoin paikkaa Laitakarin etelänpuoleisen rannan läheisyyteen. Ei nypyn nyppyä. Päätin lähteä entisille Selkäsaaren pohjoispäädyn vesille. Sinne ajellessani aistin aktiivista menoa. Vesitaso lennätti asiakkaita, Vesibussi Leila oli liikkeellä, Jähti lähti hiukan myöhemmin liikkeelle, laskuvarjohyppääjiä tuli hallitusti taivaalta sisäsataman tuntumaan, vuorokone laskeutui Kemin lentokentälle, veneitä ja vesiskoottereita oli poikkeuksellisen paljon liikkeellä, jne. toisin sanoen mukavaa pöhinää. Jaaha - oli ihan unohtua: Kyllä Mansikkanokalle rakennetut lasihuvilat näkyvät merelle upeasti. Toivottavasti niille löytyy ympärivuotista matkailijavirtaa. Rauhotuin = keskityin onkimaan. Pientä ahventa tuli jonkin verran, mutta ne joutuivat lokkien ruuaksi. Paitsi että... Lokit tappelivat keskenään, jonka seurauksena kukaan ei saanut mitään! Näin on käynyt monta kertaa aikaisemminkin. Eivät näytä oppivan yhteistyön = vuorottelun merkitystä. Yritin heitellä kaloja hiukan suunnatusti eri linnuille. Asiaa se ei auttanut, tappelivat ja rähisivär keskenään edelleen. Lokkeja oli kaiken kaikkiaan viisi. Pikkuahvenet olivat "viallisia" varsinkin pilkillä saamani. Vaihdan ensi tilassa 3-piikkisen koukun tavalliseen koukkuun tai jigikoukkuun. Kärsivällisyyteni palkittiin. Keltaiseen jigikoukkuun iski iso ahven ja pysyi kiinni. Pari "isoa" oli hiukan aikaisemmin karannut. Särjenlihasuikaleet osoittivat taas tehonsa - hyvä niin... Kyllä taas kävi mielessä yli kaksikymmentä vuotta sitten alustavasti pohdiskelevani Super Fish Hook-ajatus ja sen sovellutus > katsella koukun läheisyydessä olevan mikrokameran ja veneessä olevan näytön kautta ahventen touhuamista. Niin ja ajoittaa reipas veto oikea-aikaisesti... Ahvenet ovat tätä kirjoittaessani jo pakastimessa. Ihan hyvä kalareissu. Nyt ulos katsoessani - vaihteeksi sataa...
Koskinen on patentoitunut teepussin pakkauksen, johon käytetty lötkö voidaan laittaa takaisin tahraamatta. Ei tarvita enää teepussin kuivaksi puristelua tai sottaisia servettejä.
Matti Koskiselle tiedoksi, että täällä Perämeren pohjukassa Kemissä, itse pistän käytetyn, lötkön teepussin tavalliseen juomalasiin ja usein käytän sen toiseenkin kertaan. Tosin itse juon aika harvoin teetä.
Mutta kaikesta huolimatta onnea ja menestystä keksijän usein ohdakkeiselle uralle...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Mitä tehdä käytetylle teepussille? Nukketeatterimies keksi ratkaisun miljoonien teejuojien ongelmaan
Tamperelainen nukketeatteritaiteilija Matti Koskinen jätti työnsä ja omistautui keksijänuralle. Mies kokee, että sama luovuuden ilo pulppuaa niin teatterista kuin keksimisestä.
Kerrostaloasunnon olohuoneen nurkassa Tampereen Lentävänniemessä sijaitsee maailmanlaajuisille markkinoille tähtäävän yrityksen pääkonttori. Spotless Teabag Oy:n toimitusjohtaja Matti Koskinen, 58, haluaa pelastaa teenjuojat arkipäivän rasittavalta pulmalta: mitä tehdä käytetylle teepussille.
Koskinen on patentoitunut teepussin pakkauksen, johon käytetty lötkö voidaan laittaa takaisin tahraamatta. Ei tarvita enää teepussin kuivaksi puristelua tai sottaisia servettejä.
– Tarkoituksena on muuttaa teetapahtuman elämyksellisyyttä, hän selventää.
Matti Koskinen näyttää, miten tahraamaton teepussipakkaus toimii.
Suomi on tunnetusti kahvikansaa ja Koskinen on itsekin kahvinjuoja. Hän kuitenkin luottaa siihen, että hänen keksinnöllään on paikkansa kansainvälisillä teemarkkinoilla.
Jos edes yksi prosentti maailmassa käytettävistä teepusseista hyödyntäisi pakkausta, se tarkoittaisi yrityksen arvion mukaan yli kahta miljardia teepussia vuodessa.
Menestykseen uskoo myös 160 osakasta, joiden ansiosta yritys on Koskisen mukaan kerännyt satojentuhansien eurojen edestä sijoituksia. Tuotteella on patentti jo muun muassa Kiinassa, Venäjällä ja eri puolilla Eurooppaa ja hakuprosessi on kesken useassa muussa maassa.
Varsinkin moni kahvinjuoja on sitä mieltä, että ei ole mitään ongelmaa, joka pitäisi ratkaista.
MATTI KOSKINEN
Numeroiden pyörittely tai tuotteen kaupallistaminen eivät varsinaisesti ole Matti Koskisen ydinalaa. Vielä pari vuotta sitten hän kiersi päivätyökseen Suomea nukketeatterinsa Vekkuliketun kanssa.
Nukketeatterikin on keksimistä
Alanvaihdos kuulostaa yllättävältä, mutta Koskinen ei pidä siirtymää nukketeatterista keksijänuralle mitenkään kummoisena.
– Nukketeatterikin on keksimistä ja ratkaisujen löytämistä, kun täytyy miettiä teknisiä toteutuksia, tarinankerrontaa ja musiikkia. Keksintöjen tekemiseen liittyy luovuuden ilo samalla lailla kun teatteriin – välillä tietysti luovuuden tuskakin.
Koskisen urapolku ei ollut suorin mahdollinen. Lapsena koulunkäynti takkuili: lukihäiriön vuoksi Koskinen oppi lukemaan vasta yhdeksänvuotiaana ja jäi pari kertaa luokalleen. Hän opiskeli koristemaalariksi, mutta maalarintyö kävi pian terveyden päälle.
Tarvitsen jatkuvasti tilaisuuksia, joissa voin keksiä ongelmiin ratkaisuja. Ei lopputuloksena tarvitse aina olla kaupallisia keksintöjä.
MATTI KOSKINEN
Koskinen lähti opiskelemaan steinerkasvatukseen perustuvaan Snellman-korkeakouluun ja oli myös mukana perustamassa sinne puhe- ja draamataiteen linjaa. Opinahjossa hän tapasi tamperelaisen nukketeatteri Mukamaksen johtajan, joka pyysi teatteria harrastavaa Koskista mukaan.
– En ikinä ajatellut, että nukketeatterista voisi tulla ammatti. Mutta kun avautui mahdollisuus, ajattelin, että kokeillaan.
Mukamaksessa vierähti kymmenen vuotta ja Koskisen itse perustamassa Vekkuliketussa seitsemisen vuotta. Niiden välissä Koskinen oli vuoden kotona kahden lapsensa kanssa, sillä jatkuva tien päällä oleminen oli ajanut burnoutiin.
Vekkulikettu-nukke kiersi Matti Koskisen mukana ympäri Suomea päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja tapahtumissa.Annamari Tolonen / Yle
Koti-isän arjesta nousi pulmia, johon Koskinen alkoi miettiä ratkaisuja.
– Yhtenä päivänä kaadoin lapsille mehua ja se läikkyi pöydälle. Aloin miettiä, auttaisiko jos mehutölkissä olisi korkki. Seuraavalla viikolla olin kehitellyt kolme erilaista korkkimallia.
Ideoita syntyi useita: täydellisesti tyhjentyvä tuubi, kenkien liukueste, uudenlainen lukko… Kun teepussikeksintö alkoi saada tuulta alleen, Koskinen päätti siirtyä kokopäiväisesti yrityksensä pariin.
– Luovuus ja keksiminen on minulle elämän suola. Tarvitsen jatkuvasti tilaisuuksia, joissa voin keksiä ongelmiin ratkaisuja. Ei lopputuloksena tarvitse aina olla kaupallisia keksintöjä. Se on ikään kuin hauska leikki.
Youtube auttoi alanvaihdossa
Yksinkertaiselta kuulostavan tuotteen kehitys ei ole ollut niin yksinkertaista.
– Minulla oli idea keittiönpöydän ääressä, mutta ei mitään ymmärrystä, miten tuote kaupallistetaan. Ei ollut tiimiä eikä rahaa patentointiin. Lähdin rakentamaan ihan tyhjästä kaikkea.
Alanvaihdos on vaatinut rutkasti asioiden omatoimista opettelua. Koskinen on esimerkiksi katsellut satoja Youtube-videoita pakkauskoneiden toiminnasta. Hän sanoo, ettei kuitenkaan olisi päässyt pitkälle ilman tiimiään, johon kuuluu eri alojen ammattilaisia.
"Tahraava, epämiellyttävä lötkö - mitä sille voi tehdä?" Katso videolta, millainen Matti Koskisen teepussikeksintö on.
Hankaluuksia on riittänyt: yhteistyökumppanin tehdas on lakkautettu tai luvatuista aikatauluista ei ole pidetty kiinni. Sopivien biohajoavien materiaalien löytäminen on vienyt vuosia. Välillä epätoivo saattaa vallata, mutta vain pariksi tunniksi.
– Ajatuksena se, että tätä keksintöä käyttäisivät miljoonat ihmiset, antoi pontta jatkaa.
Myös se, että niin moni sijoittaja on ottanut idean omakseen, on saanut luovimaan eteenpäin.
On Koskinen epäilyäkin kohdannut.
– Varsinkin moni kahvinjuoja on sitä mieltä, että ei ole mitään ongelmaa, joka pitäisi ratkaista. Mutta luotan siihen, että yhdelle teenjuojalle sadasta tämä on tarpeellinen. Ja se riittää meille.
Kahvinjuoja aikoo valloittaa maailman teemarkkinat
Tänä kesänä eletään jännittäviä aikoja. Liki kymmenen vuoden kehitystyön jälkeen ensimmäisten tahraamattomien teepussipakkausten on määrä lähteä teenjalostajille kokeiluun.
Jos teefirmat päättävät ottaa tuotteen käyttöön, Koskisen yhtiö tekee tilinsä näiltä saatavista rojaltimaksuista.
Ajatuksena se, että tätä keksintöä käyttäisivät miljoonat ihmiset, antoi pontta jatkaa.
MATTI KOSKINEN
Jo 12 teenjalostajaa on kiinnostunut pilotoimaan tuotetta, Koskinen kertoo. Sitten nähdään, mullistaako suomalaisen kahvinjuojan keksintö maailman teemarkkinat.
Suomen ainoan teepusseja pakkaavan yrityksen Nordqvistin toimitusjohtaja Riku Nordqvist ei tunne Koskisen keksintöä, mutta suhtautuu kaikkiin käyttäjäystävällisyyttä parantaviin innovaatioihin mielenkiinnolla.
– Jos asiakkaat ovat kiinnostuneita uudesta pakkauksesta ja valmiita maksamaan siitä, otamme sen mielellään käyttöön.
"Jokainen perheenäitikin on keksijä"
Koskisen mielestä keksijyyttä mystifioidaan.
– Meitä ympäröi miljoonia hämmästyttäviä keksintöjä. Jokainen perheenäiti tekee arjessaan keksintöjä, vaikka ne eivät ole välttämättä kaupallistettavia.
Keksinnön kaupallistaminen on usein pitkä, raskas ja kalliskin prosessi. Moni pöytälaatikkokeksijä ei ehkä sen pelossa lähde viemään ideoitaan eteenpäin.
Helpottaa, jos ympäristössä ei ole kovin montaa ihmistä, jotka heti toitottavat ettei tuosta ikinä mitään tule.
MATTI KOSKINEN
Keksijöillä on Suomessa Koskisen mielestä hyvät lähtökohdat. Suomen Keksijäin Keskusliitto ja Keksintösäätiö edistävät keksijöiden asemaa, monet säätiöt myöntävät keksijöille rahoitusta ja järjestöt tarjoavat neuvontaa oman idean eteenpäin viemisessä.
– Onnittelen itseäni siitä, että elän yhteiskunnassa, jossa on mahdollista vaatimattomistakin lähtökohdista päästä puhumaan lähes kenelle tahansa.
Verkoston luominen vaatii Koskisen mukaan sitkeyttä ja itsensä likoon laittamista, mutta on tuurillakin osansa asiaan.
– Tietysti helpottaa, jos ympäristössä ei ole kovin montaa ihmistä, jotka heti toitottavat ettei tuosta ikinä mitään tule. Elämä on tylsempää, ellei edes yritä.
Koskinen on saanut suuren osan ideoistaan keittiönpöydän ääressä.Annamari Tolonen / Yle
Koskisella on vielä monta keksintöä, joita hän aikoo lähteä viemään maailmalle. Hän uskoo, että seuraava suuri menestys tulee olemaan hänen patentoimansa teepussi, joka ei päästä nestettä läpi käytön jälkeen.
Liki kuusikymppinen ei toimettomista eläkepäivistä haaveile.
– Nythän vasta työ alkaa, kun alan ymmärtää, mikä on keksinnön tie ideatasolta tuotteeksi. Rahassa ja maineessa mitattuna tulos ei vielä ole ollut kummoinen, mutta kokemuksena merkittävä. Se on kuin polttoainetta työnteolle.
perjantai 21. heinäkuuta 2017
Tällainen oli Kemissä...
Bändileiri 13-23 -vuotiaille
|Musiikkialan ammattilaisten ohjaama maksuton bändileiri järjestetään Takitsulla
Musaleirin Päättökonsertti Täiköntorilla. Kävin vaimoni kanssa kuuntelemassa ja katselemassa em. tapahtuman. Olihan siellä mielenkiintoisia esityksiä - pääasiassa "ihanitetehtyjä"...
Tänään aamupäivällä vaimoni kävi hakemassa uudistetun perunamaan ensimmäiset perunat tälle kesälle. Muutama kaali ylös penkistä, perunat astiaan, huolellinen pesu, perunat keittokattilaan ja kiehautus > se on siinä. Vähän tykötarpeita pöytään ja nam - kyllä uudet perunat ovat hyviä kertakaikkiaan...
Olen ollut vuosikausia Ammattiopisto Lappiassa Hiuspysäkillä mallina miesten hiusten- ja parranleikkuussa. Aina joskus on pakko turvautua myös menemään ns. vapaille markkinoille varsinkin kesäaikaan. Tänään oli sellainen päivä.
Ennen käyttämäni parturiliikkeet olivat joko kiinni tai asiakkaita täynnä, ajan olisi saanut ensi viikon puoleenväliin.
Sain vinkin uudesta parturiliikkeestä ja niinpä suuntasin matkani Kemin Keskuspuistokadulle.
Totta tosiaan sieltä löytyi Nordic Men´s Hair Oy, Kemin The Parturi
Kyllä! THE PARTURI...
Maailma tarvitsee parturin, eikä Kemikään ole tässä poikkeus. Näin liike mainostaa. Kemiin on heinäkuun alussa avattu aito ja alkuperäinen The Parturi.
Kävelin sisään liikkeeseen ja pääsin heti "käsiteltäväksi" - hyvä niin.
Hiustenleikkuun ohessa kävi ilmi, että kyseinen nuori neito, parturi oli ollut hyvin tuntemani parturimestarin oppilaana.
Työ eteni ammattitaitoisen sutjakkaasti. Kerroin olevani aktiivinen Bloki- ja Facebook-kirjoittaja ja kirjoitan käynnistä lyhyen tekstinpätkän. Se on tässä.
Olen kantanut aina älypuhelintani uskollisesti mukanani poistuessani kiinteistöstämme jonnekin - jopa kotipihalle. Välillä olen mietiskellyt, mahtaako tuossa "puhelinhyysäämisessä" olla mitään järkeä. Miksi? Siksi että minulle ei viikkokausiin ole tullut yhtään puhelua ulkopuolelta oman perhepiirini. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että itse puhun puhelimeen = otan puhelun jonnekin äärimmäisen vähän, en juuri ollenkaan. Toisin sanoen en ole mikään lörpöttelijä... Jaa no on minulle sentään joitakin puheluja tullut. Säännöllisesti minua hätyyttelevät erilaiset kauppiaat. Nyt olen tehnyt päätöksen, että en vastaa mihinkään sellaiseen puhelinnumeroon, jota en entuudestaan tunne. Pienen "takaportin" olen päätökseeni jättänyt: Jos tuntemattomasta puhelinnumerosta soitetaan toistamiseen, harkitsen vastaamista...
Muistisairaus on vakava, murheellinen asia, johon liittyy paljon inhimillistä kärsimystä, toivottomuuden tunnetta. Se koskettaa myös muistisairaan läheisiä monella eri tavalla.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Kotimaa
Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa
Muistisairaiden määrä uhkaa moninkertaistua. Kansainvälinen tutkijakomissio selvitti tutkimustuloksista, että yhdeksän elintapamuutosta suojaisivat monia meistä muistisairauksilta.
USEAMPI kuin joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja. Tähän päätyy 24 kansainvälisen asiantuntijan komissio, joka veti yhteen tähänastisen tutkimusnäytön.
Komission kokosi arvovaltainen lääketieteen lehti The Lancet, joka myös julkaisi työn tuloksista syntyneen raportin torstaina. Lontoossa on meneillään kansainvälinen Alzheimerin tautia käsittelevä kokous. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus.
RAPORTIN tavoite on ehkäistä muistisairauksia, joita kutsutaan myös dementioiksi. Dementia on muistisairauden loppuvaihe.
Ehkäisyä tarvitaan, sillä muistisairauksien ennustetaan lisääntyvän nopeasti. Sairastuneiden määrä odotetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2050. Silloin sairastuneita on maailmassa 130, nyt lähes 50 miljoonaa.
Suomen kansallinen muistiohjelma ennakoi 2010-luvun alussa, että keskivaikeaa muistisairautta sairastaa 2010-luvun lopussa 130 000 ihmistä ja vaaravyöhykkeessä on vielä 120 000 ihmistä. Sairastuneita on nyt lähes 200 000.
VAARAAN sairastua vaikuttavat koko elämän vaiheet, asiantuntijat arvioivat. He listaavat yhdeksän muistisairaudelle altistavaa seikkaa, jotka ovat tärkeitä elämän eri vaiheissa:
Lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeää pysyä koulutuksessa ainakin 15 ikävuoteen saakka, he toteavat. Jos toisen asteen koulutus jää käymättä, aivoihin kehittyy vähemmän niin sanottua kognitiivista reserviä, joka vahvistaa aivojen verkostoja.
Myöhemmin elämässä pitäisi harrastaa mieltä virkistäviä asioita. Tutkijat mainitsevat harrastukset, lukemisen, vapaaehtoistyön, pelit, vilkkaan sosiaalisen elämän sekä käymisen elokuvissa, ravintoloissa ja urheilutapahtumissa.
KUULON varjeleminen on tärkeää keski-iässä. Kuuleminenkin rakentaa kognitiivista reserviä, jota huono kuulo voi vähentää.
Keski-iässä muistisairauden vaaraa lisäävät ylipaino, korkea verenpaine ja kuulon heikkeneminen. Eläkeiässä niin tekevät tupakointi, masennus, diabetes sekä yksinäisyys tai eristäytyminen. Liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus taas vähentävät vaaraa.
ELÄMÄNTAVAT osoittautuivat tärkeiksi kaksi vuotta sitten valmistuneessa suomalaistutkimuksessa. Se osoitti ensi kerran, että muistisairautta voi ehkäistä syömällä ravitsemussuositusten mukaan, harrastamalla liikuntaa useita kertoja viikossa ja treenaamalla aivoja.
Fingeriksi kutsutussa tutkimuksessa oli mukana 1 260 ihmistä useilta paikkakunnilta. He olivat 60–77-vuotiaita ja testien mukaan jo muistisairauden vaarassa.
Puolet tutkittavista sai sai tehostettua ravitsemusneuvontaa, harrasti liikuntaa viitenä päivänä viikossa ja teki kotona muistia parantavia harjoituksia tietokoneella. Toiset saivat tehostettua elämäntapaneuvontaa. Näin jatkui kaksi vuotta.
Läpimurroksi luonnehdittu tutkimus saa jatkoa. Australiassa, Kiinassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa on alkamassa uusia tutkimuksia, jotka tähtäävät muistisairauksien estämiseen.
Työ jatkuu myös Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistymässä Muistikko-tutkimus, joka kehittää työkaluja muistisairauden estämiseen Suomen akatemian kärkihankkeena.
Fakta
Muisti heikkenee monesta syystä
Muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tauti ja otsa-ohimolohkon rappeuma.
Myös runsas alkoholinkulutus altistaa muistisairaudelle. Jopa 10 prosenttia suurkuluttajista sairastuu alkoholidementiaan.
Muistisairaus todetaan useimmiten eläkeiässä. Yli 85-vuotiaista jopa 15–20 prosentilla on Alzheimerin tauti.
