Syyrian ja Turkin raja-alueella sodan loppuminen ei ole näköpiirissä. Varsinkin kun sinne suunntaan lisää "koulutusaktiviteettia"... Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat
Venäjä alkaa kouluttaa kurdijoukkoja Syyriassa – uhkaa ajautua törmäyskurssille Turkin kanssa
Venäläisjoukkoja on jo saapunut uuteen tukikohtaan kurdien hallitsemaan Luoteis-Syyriaan.
VENÄJÄ perustaa sotilastukikohdan Syyrian luoteisosaan ja alkaa kouluttaa Syyrian kurdien YPG-joukkoja, kurdien tiedottaja kertoi maanantaina.
YPG:n tiedottaja Redur Xelil kertoi, että sopimus Venäjän kanssa syntyi sunnuntaina. Hänen mukaansa panssaroiduilla ajoneuvoilla varustautuneita venäläisiä joukkoja on jo saapunut YPG:n hallitsemalle Afrinin alueelle Turkin rajan tuntumaan. Xelil ei kuitenkaan suostunut kertomaan, kuinka suurista joukoista on kyse.
Venäläisten on tarkoitus kouluttaa kurditaistelijoita terrorisminvastaiseen taisteluun ja modernissa sodankäynnissä.
”Tämä (sopimus) on ensimmäinen laatuaan”, Xelil sanoi.
VENÄLÄISTEN yhteistyö YPG:n kanssa tulee hyvin todennäköisesti suututtamaan Syyrian naapurimaan Turkin.
Turkki pitää Syyrian YPG:tä jatkeena Kurdistanin työväenpuolueelle PKK:lle. PKK on sissijärjestö, jonka myös Yhdysvallat ja EU luokittelevat terroristijärjestöksi.
Turkki on hyökännyt Syyrian puolelle estääkseen YPG:tä valtaamasta lisää alueita rajavyöhykkeellä.
Turkki on pommittanut aiemmin myös Kafr Jinaa, jonne venäläisjoukkojen tukikohta aiotaan nyt perustaa.
YHDYSVALLAT on tukenut Syyrian kurdien YPG:tä taistelussa ääri-islamilaista terroristijärjestöä Isisiä vastaan. Kurdijoukot ovat merkittävässä roolissa Yhdysvaltain tukemassa operaatiossa, jolla pyritään ajamaan Isis ulos Raqqan kaupungista.
Tasaista on ja erittäin mielenkiintoista. Sunnuntaina 09.04.2017 luvut ilmestyvät kuvaruudulle illansuussa heti klo 20 jälkeen ennakkoäänien osalta. Varmaan klo 21 jälkeen jo kohtalaisen tarkkana, Suomessa vaalijärjestelmä toimii... Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka | HS-gallup
Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaalikannatuksessa – äänestäjien suuri epätietoisuus voi johtaa poikkeuksellisen alhaiseen äänestysprosenttiin
Kuukausi ennen kuntavaaleja suurimman puolueen asemassa ovat kiinni Sdp, keskusta ja kokoomus.
KOLMEN suuren puolueen kuntavaalikannatus on aivan tasoissa kuukautta ennen kuntavaaleja. HS Gallupin mukaan Sdp:n, keskustan ja kokoomuksen kannatus on prosenttiyksikön, eli reilusti virhemarginaalin sisällä.
Sdp:tä kannattaa 19,9 prosenttia, keskustaa 19,6 prosenttia ja kokoomusta 19,0 prosenttia suomalaisista. Muut puolueet tulevat kaukana perässä.
VUODEN 2012 kuntavaaleissa kokoomus oli suurin puolue 21,9 prosentin kannatuksellaan. Sdp sai silloin 19,6 prosenttia ja keskusta 18,7 prosenttia äänistä.
Kuntavaalikannatuksesta ei ole aikasarjaa, joten kannatuskehitystä ei voi seurata vaalien väliltä.
Kolmesta suuresta keskusta on lisännyt vähän kannatustaan viime kuntavaaleista. Sdp:n kannatus ei ole muuttunut, mutta kokoomuksen on laskenut.
Perussuomalaisten kuntavaalikannatus on nyt kolmisen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 2012 vaaleissa, vihreiden puolestaan kolme prosenttiyksikköä suurempi. Vasemmistoliittoa kannatetaan nyt hieman enemmän kuin viime kuntavaaleissa.
KANNATUSKYSELY ei ole ennuste vaalin lopputulokseksi, vaan se mittaa kannatusta mittausajankohtana. Edellisissä kuntavaaleissa kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus oli vaaleissa 1,1–1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin gallupissa kuukautta aikaisemmin, joten gallup osui lähelle.
PERÄTI 43 prosenttia suomalaisista sanoo, että he eivät käy äänestämässä tai eivät tiedä tai halua sanoa, ketä äänestäisivät.
Suuri epätietoisuus johtaa kuntavaaleissa alhaiseen äänestysprosenttiin. Viime kuntavaaleissa se oli 58,3. Se on vaarassa alentua vielä, koska ehdokkaiden määrä on laskenut.
Ehdokkaita on nyt vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja lähes sata kuntaa on pienentänyt valtuustonsa kokoa.
SDP: 19,9 prosenttia
SDP:N kannatus on tällä hetkellä vain 0,3 prosenttia yli vuoden 2012 kuntavaalien tason. Sdp on silti lähellä yltää suurimmaksi kuntapuolueeksi, sillä asemaa pitänyt kokoomus on menettänyt kannatustaan.
Sdp on viimeksi voittanut kuntavaalit 13 vuotta sitten vuonna 2004. Kaikki vaalit mukaan luettuina viimeisin voitto Sdp:lle tuli presidentinvaaleissa vuonna 2006, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi.
Sdp:llä on nyt tiukka paikka, pystyykö se hyödyntämään oppositioasemaansa. Yleensä pääoppositiopuolue kipuaa myös kuntavaaleissa, vaikka hallitus-oppositioasetelma ei suoraan näy vaalien tuloksessa.
Mutta vuonna 2008 juuri Sdp:lle kävi niin, että oppositioasemastakaan se ei voittanut kuntavaaleja.
Sdp keikkuu kärjessä alkuvuonna julkaistuissa gallupeissa, joissa on mitattu eduskuntavaalikannatusta.
Jääminen hallituspuolueen taakse kuntavaaleissa olisi karmea pettymys Sdp:lle, joka on haukkunut hallituksen arvomaailmaa päinvastaiseksi omalleen.
”Kevään kuntavaaleissa meille kelpaakin vain ja ainoastaan oikea vaalivoitto”, puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puoluekokouksessa helmikuussa. Mikä on hänen johtopäätöksensä, jos näin ei käy?
Keskusta: 19,6 prosenttia
PÄÄMINISTERIPUOLUE keskustan kuntavaalikannatus on nyt vajaan prosenttiyksikön suurempi kuin viime kuntavaaleissa. Lukema näyttää valoisalta keskustan kannalta, sillä pääministeripuolue yleensä kantaa suurimman hallitusvastuun.
Ajatuspaja e2:n kuntavaaliselvityksen mukaan vuodesta 1984 lähtien pääministeripuolue on aina menettänyt kuntavaaleissa kannatustaan suhteessa edellisiin kuntavaaleihin. Kannatuksen lasku on kuitenkin ollut maltillista, 0,1–2,7 prosenttiyksikköä.
Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 keskusta oli kolmanneksi suurin, mutta se on hyvin lähellä nousta nyt suurimmaksi.
Se olisi lähes historiallista, sillä vain yhden kerran sotien jälkeen keskustan ja sen edeltäjien kannatus on ollut kuntavaaleissa kaikkia muita puolueita suurempi. Näin tapahtui vuonna 2000, jolloin keskusta sai 23,8 prosenttia äänistä.
Ajatuspaja e2:n analyysin mukaan eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta on ollut ”alisuorittaja”.
Juha Sipilä on johtanut keskustaa kohta viisi vuotta, vuodesta 2012. Hän ei nostanut puoluettaan saman syksyn kuntavaaleissa kärkeen, mutta kyllä 2015 eduskuntavaaleissa. Huolimatta Sipilän hallituksen tiukasta talouslinjasta luottamus Sipilän puolueeseen on säilynyt.
Kokoomus:19,0 prosenttia
KOKOOMUS oli suurin kuntapuolue viime vaaleissa, mutta asema on vaarassa. Kannatus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä 19,0 prosenttiin.
Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, se suosii kokoomusta, jonka kannattajat ovat uskollisia äänestäjiä. Kokoomuksen kannattajista 91 prosenttia äänestää kuntavaaleissa varmasti tai melko varmasti.
Kokoomusta äänestetään suurissa kaupungeissa. Kolmessa suurimmassa kaupungissa – Helsingissä, Espoossa ja Tampereella – kokoomus on suurin kuntapuolue. Yli neljäsosa kokoomuksen keräämistä äänistä koko maassa annettiin näissä kolmessa kaupungissa.
Toisaalta kaupungeissa on matalampi äänestysprosentti kuin pienissä keskustalle vahvoissa kunnissa.
Petteri Orpo on johtanut kokoomusta viime kesästä saakka. Huhtikuun kuntavaalit ovat Orpon ensimmäiset vaalit puheenjohtajana.
Kokoomuksen eduskuntavaalikannatus on varovasti noussut Orpon valinnan jälkeen mutta ei ole ponnahtanut korkeuksiin. Hallitusvastuu näkyy kokoomuksen kuntavaalikannatuksessa, toisin kuin keskustan.
Niin huonosti kokoomukselle ei voi vaaleissa käydä, että Orpon asemaan sillä olisi vaikutusta.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
TNS Gallup teki tutkimuksen HS:n pyynnöstä 13.2. ja 10.3. välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin 2 246:ta ihmistä.
Vastaukset yhdistettiin viime eduskuntavaalien tilastoihin. Tulos edustaa äänestysikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden kohdalla.
Käväisin Kemin kaupungin nettisivuilla ja lainasin pätkän tekstiä: Kaupunginjohtajan työn painopisteet vuosille 2017 - 2018 (kehityskeskustelu 28.2.2017)
ovat seuraavat: 1. Bio- ja kiertotalousekosysteemin kehittäminen (Kaidi yms.) 2. Ympärivuotisen matkailun edistäminen ja hotellihankkeet 3. Puurakentamisohjelma (Kemi - Arctic biocapital) 4. Sote- ja maakuntavalmistelu Kemin osalta 5. Uuden Kemin organisaatiovalmistelu ja strategiatyö 6. Kuntatalouden tasapaino sekä kestävä koulu- ja päiväkotiverkkoratkaisu Työn painopistealueet käsitellään kerran vuodessa kaupunginhallituksen puheenjohtajiston
kanssa, jolloin niitä voidaan tarkistaa. Tarkistetut tavoitteet liitetään tähän sopimukseen. Kyllä työtä riittää. Kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä osa-alueita.
Sain mielenkiintoisen sähköpostiviestin edesmenneen Valdemar Rantosen tyttäreltä, Eila Rantoselta Tampereelta.
Hän oli nähnyt Blogisivullani maininnnan isästään. Hänen isänsä oli minulle tuttu, niinkuin monille kemiläisille, jotka ovat olleet Kemin teknillisen koulun, sittemmin teknillisen opiston kanssa tekemisissä.
Valdemarista, Valdesta, Valtsusta on paljon tarinoita. Hän oli persoona isolla peellä.
Kysyin Eila Rantoselta, voinko julkistaa hänen isästään kirjoittaman muistokirjoituksen Blogisivullani. Se on ollut viime vuonna runsas vuosi sitten Kalevassa. Hän suostui ehdotukseeni.
Muistokirjoitus Valdemar Rantosesta:
Luonnon pohjilla kosmopoliitiksi
Valdemar Rantonen syntyi saunassa Kiuruveden Löytänän kylällä
1.12.1921. Hän eteni kuin salama pikajuoksussa ja opinnoissa. Köyhyyden takia hän
harppoi luokkia, kulki kengittä, luonnon pohjilla ja teki töitä lentojätkänä. Hän
valmistui Oulaisissa 1940 maanviljelijäsukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi. Malleja
ei ollut, vaan itse piti oma tie keksiä.
Sodassa Rantonen palveli vänrikkinä ja hevosupseerina. Käyttöä
oli laskupäällä, kun arvioitiin aseiden kantamia. Hän taisteli Rukajärvellä haavoittuen
jalkaan Kiestingissä, toimi vänrikkinä Kolosjoen vankileirillä ja Rovaniemen
yhteisesikunnassa. Sotavankien kohtelu inhimillisesti ja kansainvälisten
sopimusten mukaisesti oli hänelle tärkeää, kun päällystö painotti vain kovaa
kuria. Kielitaito teki hänestä välittäjän. Sodan jälkeen Rantonen ylennettiin
luutnantiksi. Mielestään häneen ei pystynyt enää minkään valtakunnan propaganda.
Rantonen opiskeli Helsingin teknillisessä korkeakoulussa
diplomi-insinööriksi liki nälkää nähden. Tampellassa hän suunnitteli sotakorvauksina
Neuvostoliiton voimaloita ja Pohjois-Suomen, kuten Isohaaran, vesivoimaloita.
1950- ja 60-luvulla hän oli kaivospäällikkönä Bolidenissa ja Asean atomivoimaloiden
aivotrustissa Västeråsissa. 1963 lähtien hän toimi Kemin teknillisen koulun lehtorina,
rehtorina ja Kemin kaupungin luottamustoimissa. Hän oli perustamassa Kemin teknillistä
opistoa, jonka rehtorina toimi ennen eläkkeelle jäämistään 1985.
Rantosta kiehtoi maailmankaikkeus. Hänellä oli
kosmopoliitin sielu: kirjeitä tuli ympäri maailmaa. Kalevassa julkaistiin Valdemarin
kipakoita kommentteja niin maailmanpolitiikasta kuin ilmastokysymyksistä. Suosikkeihin
kuului Sisko Isokoski, Verdi, Waltari ja Huovinen. Kolmas puoliso japanilainen
Utako (o.s. Miyauchi) sai hänet mukaan Oulun Suomi−Japani-seuraan. Valdemar
kuoli Oulussa 19.1. Viime hetkillä hymyn toi Veikko Ahvenaisen hanurimusiikki. Valdemarilla
on 16 jälkeläistä, joista monella on nopea laskupää ja vikkelät jalat.
Juttelin tänään Kemin Prisman edessä Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuudessa mm. nuorimman ehdokkaamme - minä olen vanhin - Olli Kolehmaisen kanssa hänen ylioppilaskirjoituksistaan. Hänellä on ensi viikon keskiviikkona lyhyen matematiikan koe.
Tuli puheeksi myös se, että en ole löytänyt omalle äänestysnumerolleni kolmekymmentäkaksi > 32 mitään järkevää slogania. Siksipä hetki sitten Googlasin ja Wikipedia-sivulta löytyi mm. seuraavaa:
32 (luku)
Tämä artikkeli kertoo luvusta 32. Vuodesta 32 on erillinen artikkeli.
On aivan pakko informoida hetki sitten päättyneestä kuntavaalitapahtumasta.
Terveisiä Kemin Keskustan kunnallisjärjestön pienimuotoisesta keskipäivän kuntavaalitilaisuudesta Kemin Prisman edustalle Karjalahdella klo 12-14.
Kuntavaalitilaisuus ehkä olisi syytä laittaa lainausmerkkeihin, sillä kysymyksessä oli loppujen lopuksi vaalien alla perinteinen makkarangrillaus ja vaaliaineiston jakotilaisuus.
Vaalimateriaalin jakaminen toteutettiin valkoisten Keskusta-ämpäreiden avustuksella. Ämpäreihin oli jaettu hiukan vaalimateriaalia iltalukemiseksi.
100 ämpäriä teki kauppansa, makkaroita kukaties tuplaten...
Muutamien henkilöiden kanssa pääsi vaihtamaan ajatuksia lähestyvistä kuntavaaleista ja nimenomaan siitä, että lähivuosina toteutuvan sote-uudistuksen jälkeenkin kuntiin jää ihan nokko tehtävää...
Paikalle em. tilaisuuteen oli päässyt kuntavaaliehdokkaista - aakkosjärjestyksessä - Raimo Keskikallio, Ismo Klementtinen, Olli Kolehmainen, Minna Laitila, Jenni Lammassaari, Anne Pitkänen, Markku Pudas, Juha Puro, Aki Pyykkö, Riitta-Liisa Rousu, Ritva Sonntag ja Juha Taanila.
Paikalla käväisi myös televisiokuvaaja. Kukaties tapahtumasta nähdään pätkä paikallisuutisissa.
Itsekin testasin makkaran. Hyvää oli...
Niin - tämän päivän Kemin Keskustan kuntavaalitilaisuudessa tosiaan tehtiin televisiopätkä. Nuori neitonen, kuvaaja joutui hiukan ohjeistamaan läsnäolijoita, jotka hänen mielestään olivat hiukan jäykän oloisesti paikoillaan. Hän totesi muistaakseni: "Olkaa aivan normaalisti, minä kiertelen tässä ja kuvailen."
Kävi mielessä kaukaiset ajat, kun videointilaitteet tulivat markkinoille. Vanha papparainen, joka ei välttämättä ollut sen aikaisen tekniikan tasalla, totesi tilaisuudessa läsnäolijoille:"Olokaa liikkumatta, nyt viteoijaan!"
