keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Suvaitsevainen liberaali joutuu ryhtiliikkeeseen...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääkirjoitus    |   Kolumni

Suvaitsevainen liberaali joutuu ryhtiliikkeeseen

Itseään anteeksi pyytelevän suvaitsevaisuuden aika on ohi Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Donald Trump sähköisti kannattajiensa lisäksi myös vastustajansa.





LÄNSI­MAIDEN hemmo­tellut suvaitse­vaiset liberaalit harhailivat kohti itsetuhoa ja etsivät matkan varrella vielä jotakin uutta suvaittavaa. Siltä se ainakin vaikutti vastustajien kuvauksien mukaan.

Mutta sitten tuli Donald Trump. Enää ei tarvitse harhailla. Nouseva populistinen nationalismi sähköistää myös vastustajansa.

Populisteille menestys pitää sisällään tappion siemenen, kuten politiikassa yleensäkin.

Voi vaikuttaa ennenaikaiselta en­nustaa tappiota oikeistonationalistisen suvaitsemattomuuden ja vasemmistopopulistisen pelkotalouden yh­distelmälle. Se on vallannut lyhyessä ajassa paljon alaa.

Trump on ollut Yhdysvaltojen presidentti puolitoista kuukautta. Geert Wildersin lietsoma muslimi­viha riehuu Hollannin vaalikampanjassa. Marine Le Pen pyrkii Ranskan presidentiksi. Pikkunatsit nostavat päätään Saksassa. Listaa voisi jatkaa, mutta tila ei riitä.

Käänteen merkkejä kuitenkin on.

OVIEN sulkijat ja muurien rakentajat kirjaavat varmasti vielä voittojakin. Niistä riippumatta Trumpin va­linta presidentiksi muutti maiseman.

Trumpin ensimmäiset hankkeet maahanmuuton estämiseksi hätkähdyttivät. Ne eivät olleet vakavin käänne mutta paljastivat hurskastelua. Myös Eurooppa rakentaa aitoja ja rajoittaa turvapaikkaoikeutta.

Suurempien kysymysten äärellä ollaan, jos Yhdysvallat lähtee romuttamaan kansainvälisten oikeuksien ja kaupan järjestelmiä, joita se oli itse luomassa. Siinä käännetään kelloa taaksepäin kohti aikakausia, jotka tunnettiin suurista valtioiden välisistä sodista – joukossa kaksi maailmansotaa.

Muiden maiden populistinatio­nalistit katsovat Trumpia ihaillen, mutta oikeastaan heidän pitäisi olla huolissaan. Yllä mainitun lisäksi siihen on vähintään kaksi syytä.

ENSIMMÄINEN syy on, että Trumpin valtarakennelma Yhdysvalloissa on hatara. Sen pitäisi olla hengenheimolaisille enemmän varoittava esimerkki kuin inspiraation lähde. Populismi on yksinkertaista, hallitseminen ei ole.

Useimpien ennusteiden mukaan Trump pysyy presidenttinä neli­vuotisen virkakautensa, mutta ­hänen hallituksensa toimintakykyä uhkaa lamaannuttava kriisien sarja.

Trumpia arvioidaan päivittäin sen mukaan, sattuuko hän riehumaan puheissaan ja tviiteissään vai ­puhuuko hän hieman rauhoitta­vammin. Katseet kannattaa kuitenkin kääntää hänen hallituksensa perusrakenteisiin. Ne natisevat.

Ensin lähti kansallisen turvalli­suuden neuvonantaja Michael Flynn. Seuraavaksi oikeusministeri Jeff Sessions jäi syrjään selvityksistä, joita kongressi ja tiedustelupalvelut tekevät Venäjän roolista Yhdysvaltojen vaalikampanjassa. On ihme, jos tämä päättyy tähän.

TOINEN hyvä syy huoleen populistinationalisteille on, ettei suvaitsevaismielinen Eurooppa ole oikeasti heikko, kansalaisvapauksiaan vaalivasta Yhdysvaltojen väestöstä puhumattakaan.

Aluksi tarvitaan pieni ryhtiliike.

Demokratian, kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja vastaavien arvojen puolustajat ovat ottaneet tavakseen antautua ennaltaehkäisevästi ja pyytää lopuksi vielä anteeksi jäämistään bussin alle.

Yhdistynyt Eurooppa ei hyödy mitenkään, jos se kainostelee arvojaan ja korostaa heikkouksiaan vahvuuksiensa sijaan.

Kaikille Euroopan malli ei kelpaa, eikä sille voi mitään, mutta ei sitä tarvitse anteeksi pyydellä.

MUUTOS on jo käynnistynyt.

Jo brittien kansanäänestys ­EU-erosta viime kesäkuussa ha­vahdutti. Kyselyissä viime vuoden lopussa unionin kannatus suurissa jäsenmaissa – Britannia mukaan ­lukien – oli korkealla.

Puheenvuoroja Euroopan puolesta alkoi kuulua aiempaa enemmän. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) liittyi joukkoon hyvin varovaisella tekstilläperjantaina (HS Vieraskynä 3.3.).

Yhteiset puolustushankkeet nytkähtivät liikkeelle jo ennen kuin Trump alkoi vaatia niitä. ­Euroopan puolustus ei mullistu, eikä yhteisiä arvoja ajeta aseilla, mut­ta tarvitaan uskottavaa näyttöä valmiudesta puolustaa niitä yhdessä.

Puolustamista on monenlaista. Suomi on muiden maiden ja kansalaisjärjestöjen mukana kampanjassa, jossa pyritään korvaamaan Yhdysvaltojen lakkauttama rahoitus sek­suaali- ja lisääntymisterveyttä tukeville hankkeille Afrikassa.

Suvaitsevainen liberaali on herännyt ja toivottavasti pysyy hereillä.

Vanhankansan mies modernissa kuosissa...

Tunnustan, että tunnen olevani vanhankansan mies modernissa kuosissa. Mistä tällainen ajatus?
Siitä, että usein muistelen, jopa ihailen niitä aikoja, jolloin presidentit olivat Kekkosia. Kekkosen jälkeen meillä on ollut aika kevyttä kalustoa presidenttirintamalla paitsi nyt näyttää Sauli Niinistöstä kehkeytyvän taas aidosti "koko kansan presidentti".

Hän on mielestä parantanut koko ajan otettaan ja siksi toivonkin hänen pikapuolin ilmoittavan asettuvansa presidenttikilpaan vuodelle 2018. Jos ja kun hän ilmoittautuu, arvelen hänen tulevan valituksi jo ensimmäisellä kierroksella... 

Vanhankansan olemukseeni liittyy myös paikallisesti kaupunginjohtajakuviot. Itse olen syntyperäinen kemiläinen ja olen tehnyt pakollisen opiskelu- ja työkeikan Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. 
Muistelen lämmöllä edesmennyttä kaupunginjohtajaa Juhani Leinoa. Mielestäni hänellä oli ajatuksia muillekin jakaa. Tulin hänet tuntemaan väännettäessä Kemiin 1980-90-luvun vaihteessa jäähallia liikkeelle. Hänen virkaveljensä Keminmaan kunnan puolelta, myös edesmennyt Raimo Venäläinen oli hankkeessa mukana. Ollaanpa em. henkilöistä mitä mieltä tahansa, heidän ansiostaan Kemin Jungon alueelle nousi jäähalli.

Itse voisin vaikka kirjoittaa kirjan Kemin jäähallin kriittisimmistä syntyvaiheista em. aikana. Se oli mielenkiintoista aikaa, mikä ei löydy kuivista kokouspöytäkirjoista...

Juhani Leinon jälkeen kaupunginjohtajina ovat olleet aika äkkinäisiä tapauksia paitsi nyt näyttää siltä, että taas ollaan iskussa. Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen on tehnyt hyvää työtä virkamiesjohdon, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden avustuksella/tuella. Siksi oli erittäin tärkeää, että Kemin kaupunginvaltuusto päätti hänen jatkopestistään vaikkakin äänestystuloksin 29-14...

Ne, jotka äänestivät neuvoteltua sopimusta vastaan, eivät ymmärrä/hyväksy/kunnioita normaalia neuvottelu- ja/tai sopimusjärjestelmää. Ote hiukan lipesi kuntavaalihuumassa.

Niin - itse olen mielestäni modernissa kuosissa, sillä en ole koskaan seurannut aikaani niin tiiviisti kuin tällä hetkellä.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Venäjällä heitettiin vihreää nestettä oppositiojohtaja Navalnyin naamalle ja hän teki siitä videon...

Venäjällä on presidentinvaalit vuonna 2018. Kremlin näytelmäavaus: 1. näytös > Pelottelu...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Venäjällä heitettiin vihreää nestettä oppositiojohtaja Navalnyin naamalle ja hän teki siitä videon

Välikohtaus sattui Siperiassa, jossa Navalnyi oli kampanjoimassa ensi vuoden presidentinvaaleja varten.
Aleksei Navalnyi

Uutisvideot: Venäjällä heitettiin vihreää nestettä oppositiojohtaja Navalnyin naamalle
Venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kasvoille on heitetty kadulla vihreää nestettä. Välikohtaus sattui Barnaulin kaupungissa Siperiassa, jossa Navalnyi oli kampanjoimassa presidentinvaaleja varten.
Ohikulkenut mies heitti nesteen, kun Navalnyi oli tervehtimässä kadulla kukeneita ihmisiä. Navalnyin naama värjäytyi vihreäksi aineesta, jonka kerrotaan olevan desinfiointiaineena venäläisapteekeissa myytävää zeljonkaa eli briljanttivihreää.
Aine on vaaratonta, mutta sitä on vaikea pestä pois. Sitä on käytetty aiemmin opposition edustajia vastaan Kremlin vastaisissa mielenosoituksissa.

"Nyt entistä useampi katsoo videoitani"

Navalnyi julkaisi välikohtauksen jälkeen videon, jossa hän kertoo tapauksesta.
Navalnyi sanoo, että ehkäpä Kremlissä uskottiin, ettei hän kuvaisi videoita vihreänaamaisena.
– Mutta varmasti teen niitä, koska nyt niitä katsovat useammat ihmiset. Tämä ei pysäytä minua, Navalnyi sanoo.
Hän vetoaa videolla myös ihmisiin, jotta nämä osallistuisivat korruption vastaisiin mielenosoituksiin eri puolilla maata kuun lopussa.
Navalnyi tunnetaan Kremlin kovana kriitikkona. Hän aikoo haastaa presidentti Vladimir Putinin vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Hän kiertää parhaillaan Venäjää tapaamassa paikallisia oppositioaktivisteja.
Lähde: Reuters

Venäjä alkaa kouluttaa kurdijoukkoja Syyriassa – uhkaa ajautua törmäyskurssille Turkin kanssa

Syyrian ja Turkin raja-alueella sodan loppuminen ei ole näköpiirissä. Varsinkin kun sinne suunntaan lisää "koulutusaktiviteettia"...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Venäjä alkaa kouluttaa kurdijoukkoja Syyriassa – uhkaa ajautua törmäyskurssille Turkin kanssa

Venäläisjoukkoja on jo saapunut uuteen tukikohtaan kurdien hallitsemaan Luoteis-Syyriaan.



YPG-joukkojen kurditaistelijoita Hasakassa Syyriassa viime vuoden elokuussa.
VENÄJÄ perustaa sotilastukikohdan Syyrian luoteisosaan ja alkaa kouluttaa Syyrian kurdien YPG-joukkoja, kurdien tiedottaja kertoi maanantaina.

YPG:n tiedottaja Redur Xelil kertoi, että sopimus Venäjän kanssa syntyi sunnuntaina. Hänen mukaansa panssaroiduilla ajoneuvoilla varustautuneita venäläisiä joukkoja on jo saapunut YPG:n hallitsemalle Afrinin alueelle Turkin rajan tuntumaan. Xelil ei kuitenkaan suostunut kertomaan, kuinka suurista joukoista on kyse.

Venäläisten on tarkoitus kouluttaa kurditaistelijoita terrorisminvastaiseen taisteluun ja modernissa sodankäynnissä.

”Tämä (sopimus) on ensimmäinen laatuaan”, Xelil sanoi.

VENÄLÄISTEN yhteistyö YPG:n kanssa tulee hyvin todennäköisesti suututtamaan Syyrian naapurimaan Turkin.

Turkki pitää Syyrian YPG:tä jatkeena Kurdistanin työväenpuolueelle PKK:lle. PKK on sissijärjestö, jonka myös Yhdysvallat ja EU luokittelevat terroristijärjestöksi.

Turkki on hyökännyt Syyrian puolelle estääkseen YPG:tä valtaamasta lisää alueita rajavyöhykkeellä.

Turkki on pommittanut aiemmin myös Kafr Jinaa, jonne venäläisjoukkojen tukikohta aiotaan nyt perustaa.

YHDYSVALLAT on tukenut Syyrian kurdien YPG:tä taistelussa ääri-islamilaista terroristijärjestöä Isisiä vastaan. Kurdijoukot ovat merkittävässä roolissa Yhdysvaltain tukemassa operaatiossa, jolla pyritään ajamaan Isis ulos Raqqan kaupungista.

Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaali­kannatuksessa ...

Tasaista on ja erittäin mielenkiintoista. Sunnuntaina 09.04.2017 luvut ilmestyvät kuvaruudulle illansuussa heti klo 20 jälkeen ennakkoäänien osalta. Varmaan klo 21 jälkeen jo kohtalaisen tarkkana, Suomessa vaalijärjestelmä toimii... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   HS-gallup

Kolme suurta aivan tasoissa kuntavaali­kannatuksessa – äänestäjien suuri epätietoisuus voi johtaa poikkeuksellisen alhaiseen äänestysprosenttiin

Kuukausi ennen kuntavaaleja suurimman puolueen asemassa ovat kiinni Sdp, keskusta ja kokoomus.


Sdp:n puheenjohtaja on Antti Rinne, keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo. He luotsaavat puolueensa kuntavaaleihin.
KOLMEN suuren puolueen kuntavaalikannatus on aivan tasoissa kuukautta ennen kuntavaaleja. HS Gallupin mukaan Sdp:n, keskustan ja kokoomuksen kannatus on prosenttiyksikön, eli reilusti virhemarginaalin sisällä.

Sdp:tä kannattaa 19,9 prosenttia, keskustaa 19,6 prosenttia ja kokoomusta 19,0 prosenttia suomalaisista. Muut puolueet tulevat kaukana perässä.

VUODEN 2012 kuntavaaleissa kokoomus oli suurin puolue 21,9 prosentin kannatuksellaan. Sdp sai silloin 19,6 prosenttia ja keskusta 18,7 prosenttia äänistä.

Kuntavaalikannatuksesta ei ole aikasarjaa, joten kannatuskehitystä ei voi seurata vaalien väliltä.

Kolmesta suuresta keskusta on lisännyt vähän kannatustaan viime kuntavaaleista. Sdp:n kannatus ei ole muuttunut, mutta kokoomuksen on laskenut.

Perussuomalaisten kuntavaalikannatus on nyt kolmisen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 2012 vaaleissa, vihreiden puolestaan kolme prosenttiyksikköä suurempi. Vasemmistoliittoa kannatetaan nyt hieman enemmän kuin viime kuntavaaleissa.

KANNATUSKYSELY ei ole ennuste vaalin lopputulokseksi, vaan se mittaa kannatusta mittausajankohtana. Edellisissä kuntavaaleissa kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus oli vaaleissa 1,1–1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin gallupissa kuukautta aikaisemmin, joten gallup osui lähelle.

PERÄTI 43 prosenttia suomalaisista sanoo, että he eivät käy äänestämässä tai eivät tiedä tai halua sanoa, ketä äänestäisivät.

Suuri epätietoisuus johtaa kuntavaaleissa alhaiseen äänestysprosenttiin. Viime kuntavaaleissa se oli 58,3. Se on vaarassa alentua vielä, koska ehdokkaiden määrä on laskenut.

Ehdokkaita on nyt vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja lähes sata kuntaa on pienentänyt valtuustonsa kokoa.

SDP: 19,9 prosenttia

SDP:N kannatus on tällä hetkellä vain 0,3 prosenttia yli vuoden 2012 kuntavaalien tason. Sdp on silti lähellä yltää suurimmaksi kuntapuolueeksi, sillä asemaa pitänyt kokoomus on menettänyt kannatustaan.

Sdp on viimeksi voittanut kuntavaalit 13 vuotta sitten vuonna 2004. Kaikki vaalit mukaan luettuina viimeisin voitto Sdp:lle tuli presidentinvaaleissa vuonna 2006, kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi.

Sdp:llä on nyt tiukka paikka, pystyykö se hyödyntämään oppositio­asemaansa. Yleensä pääoppositiopuolue kipuaa myös kuntavaaleissa, vaikka hallitus-oppositioasetelma ei suoraan näy vaalien tuloksessa.

Mutta vuonna 2008 juuri Sdp:lle kävi niin, että oppositioasemastakaan se ei voittanut kuntavaaleja.

Sdp keikkuu kärjessä alkuvuonna julkaistuissa gallupeissa, joissa on mitattu eduskuntavaalikannatusta.

Jääminen hallituspuolueen taakse kuntavaaleissa olisi karmea pettymys Sdp:lle, joka on haukkunut hallituksen arvomaailmaa päinvastaiseksi omalleen.

”Kevään kuntavaaleissa meille kelpaakin vain ja ainoastaan oikea vaalivoitto”, puheenjohtaja Antti Rinne sanoi puoluekokouksessa helmikuussa. Mikä on hänen johtopäätöksensä, jos näin ei käy?

Keskusta: 19,6 prosenttia

PÄÄMINISTERIPUOLUE keskustan kuntavaalikannatus on nyt vajaan prosenttiyksikön suurempi kuin viime kuntavaaleissa. Lukema näyttää valoisalta keskustan kannalta, sillä pääministeripuolue yleensä kantaa suurimman hallitusvastuun.

Ajatuspaja e2:n kuntavaaliselvityksen mukaan vuodesta 1984 lähtien pääministeripuolue on aina menettänyt kuntavaaleissa kannatustaan suhteessa edellisiin kuntavaaleihin. Kannatuksen lasku on kuitenkin ollut maltillista, 0,1–2,7 prosenttiyksikköä.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 keskusta oli kolmanneksi suurin, mutta se on hyvin lähellä nousta nyt suurimmaksi.

Se olisi lähes historiallista, sillä vain yhden kerran sotien jälkeen keskustan ja sen edeltäjien kannatus on ollut kuntavaaleissa kaikkia muita puolueita suurempi. Näin tapahtui vuonna 2000, jolloin keskusta sai 23,8 prosenttia äänistä.

Ajatuspaja e2:n analyysin mukaan eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta on ollut ”alisuorittaja”.

Juha Sipilä on johtanut keskustaa kohta viisi vuotta, vuodesta 2012. Hän ei nostanut puoluettaan saman syksyn kuntavaaleissa kärkeen, mutta kyllä 2015 eduskuntavaaleissa. Huolimatta Sipilän hallituksen tiukasta talouslinjasta luottamus Sipilän puolueeseen on säilynyt.

Kokoomus:19,0 prosenttia

KOKOOMUS oli suurin kuntapuolue viime vaaleissa, mutta asema on vaarassa. Kannatus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä 19,0 prosenttiin.

Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, se suosii kokoomusta, jonka kannattajat ovat uskollisia äänestäjiä. Kokoomuksen kannattajista 91 prosenttia äänestää kuntavaaleissa varmasti tai melko varmasti.

Kokoomusta äänestetään suurissa kaupungeissa. Kolmessa suurimmassa kaupungissa – Helsingissä, Espoossa ja Tampereella – kokoomus on suurin kuntapuolue. Yli neljäsosa kokoomuksen keräämistä äänistä koko maassa annettiin näissä kolmessa kaupungissa.

Toisaalta kaupungeissa on matalampi äänestysprosentti kuin pienissä keskustalle vahvoissa kunnissa.

Petteri Orpo on johtanut kokoomusta viime kesästä saakka. Huhtikuun kuntavaalit ovat Orpon ensimmäiset vaalit puheenjohtajana.

Kokoomuksen eduskuntavaalikannatus on varovasti noussut Orpon valinnan jälkeen mutta ei ole ponnahtanut korkeuksiin. Hallitusvastuu näkyy kokoomuksen kuntavaalikannatuksessa, toisin kuin keskustan.

Niin huonosti kokoomukselle ei voi vaaleissa käydä, että Orpon asemaan sillä olisi vaikutusta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 TNS Gallup teki tutkimuksen HS:n pyynnöstä 13.2. ja 10.3. välisenä aikana. Tutkimusta varten haastateltiin 2 246:ta ihmistä.

 Vastaukset yhdistettiin viime eduskuntavaalien tilastoihin. Tulos edustaa äänestysikäistä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

 Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden kohdalla.