torstai 28. syyskuuta 2017

Voiko viisaaksi oppia? Kyllä, sanoo filosofi, mutta ensin on opittava elämään toisin kuin ihmiset nykyään ...

Luin alla olevan artikkelin "ajatuksen kanssa" toiseenkin kertaan. Mielestäni artikkeli sisältää hyvää sanomaa - ajatuksia, aitoa ajattelemisen aihetta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunatuna:

Hyvinvointi

Voiko viisaaksi oppia? Kyllä, sanoo filosofi, mutta ensin on opittava elämään toisin kuin ihmiset nykyään – ”Älykkyysosamäärä tai akateeminen koulutus ei takaa viisautta”

Viisautta ei nykyään juuri arvosteta, sanoo filosofi Markus Neuvonen. Ajattelu kehittyy, kun pysähtyy miettimään, mitä haluaakaan sanoa – siis tekee toisin kuin moni somemaailmassa.

Tilaajille

”Ihminen ahdistuu nykyajan epävarmuudesta – ja sillä on se seuraus, että varmuutta usein haetaan yksinkertaisista tarinoista ja vastakkainasetteluista”, Markus Neuvonen sanoo.
POLVESSA oli kipeä patti. 

Filosofian opiskelija Markus Neuvonen meni lääkäriin. Polvesta otettiin koepala ja todettiin, että siinä on kasvain. 

Neuvosen ensimmäinen reaktio oli kauhu ja kuolemanpelko. 

Sitten hän muisti stoalaiset neuvot: Rauhoitu. Älä panikoidu. Hyväksy tilanne. Suhteuta asiat suurempaan kokonaisuuteen. 

Myöhemmin selvisi, että kasvain oli hyvälaatuinen. Se leikattiin pois, ja jalka kuntoutui ennalleen. 

”Olisi siis ollut turha panikoida etukäteen”, Neuvonen sanoo nyt, kymmenisen vuotta myöhemmin. 

Rauhoittuminen vaikeassa tilanteessa oli viisasta. 

NEUVONEN, 37, tutkii työkseen, mitä hyvä ajattelu on ja voiko sitä oppia. Tutkimus liikkuu filosofian ja psykologian rajapinnassa. 

Miten on, voiko viisautta todellakin oppia? 

”Kyllä, ajattelutaitoa voi oppia ja viisautta opettaa, vaikka ei se mitenkään helppoa ole.” 

”Sellainen ’just do it, kaikki on itsestä kiinni’ -ajattelu on valheellista, ei se pidä paikkansa.”
Viisaus tarkoittaa kykyä järkiperäiseen ajatteluun ja asioiden punnitsemiseen, Neuvonen sanoo. Viisaus ja älykkyys ovat eri asioita. 

”Ihminen voi olla äärimmäisen älykäs ja tyhmä samaan aikaan. Älykkyysosamäärä tai akateeminen koulutus ei takaa viisautta. Silti täytyy opetella vaikeat ajattelutaidot.” 

Näihin taitoihin Neuvonen laskee kärsivällisyyden, kyvyn perspektiivin ottoon ja myös riittävän ute­liaisuuden. 

Neuvonen on perehtynyt erityisesti stoalaiseen ajatteluun. Antiikin ajan stoalaiset olivat Neuvosen mielestä realisteja. He ymmärsivät, että viisauden ja onnen tavoitteleminen on vaikeaa. 

”Siinä stoalaisuus eroaa nykyaikaisesta self help -ajattelusta. Sellainen ’just do it, kaikki on itsestä kiinni’ -ajattelu on valheellista, ei se pidä paikkansa.” 

Stoalaiset filosofit arvostivat mielenrauhaa ja tyyneyttä. Heistä viisautta oli kyky elää epävarmuuden kanssa. 

”Kaikki kun elämässä on epävarmaa. Työ tai perhe voi koska tahansa kadota.” 

On usein hankala määritellä toisen puolesta, mikä on viisasta ja mikä ei. Viisaammaksi voi kuitenkin opetella, ja helpoiten se tapahtuu yhdessä muiden kanssa. 

Stoalaisilla oli paljon käytännönläheisiä harjoitteita. He elivät kurinalaisesti, ja ruumiinharjoittelu oli heille tärkeää. He korostivat myös sitä, kuinka tärkeää on etäisyyden ottaminen omaan elämään. 

”Omaa elämää voi katsoa kuin katsoisi jonkun toisen elämää. Ajattele, että tuossa tuo raukka nyt koheltaa. Itselle voi vähän nauraakin hyväntahtoisesti.” 

Asioita kannattaa ajatella laajemman näkökulman kautta. 

”Kun näkee oman elämän tilapäisyyden, omat ongelmat eivät enää ole niin erityisiä miljardin ihmisen joukossa.” 

Toinen tapa ottaa etäisyyttä on esimerkiksi se, että miettii, miltä oma elämä näyttää, jos kuvittelee itsensä 80-vuotiaaksi. 

”Mitä vinkkejä antaisit nuoremmalle itsellesi? Tällainen ajattelu voi auttaa suhteuttamaan asioita.” 

NEUVOSEN mielestä stoalaisessa ajattelussa on paljon järkeä. Se on kuitenkin kaukana nykypäivästä. 

”Nykyaikana epävarmuuden aiheita on todella paljon. Informaa­tiota on tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta on aina vaikeampaa sanoa, mikä on totta ja mikä ei. Ihminen ahdistuu tästä epävarmuudesta – ja sillä on se seuraus, että varmuutta usein haetaan yksinkertaisista tarinoista ja vastakkainasetteluista.” 

”Jos ihminen on toistuvasti aggressiivisissa väittelytilanteissa, se syöpyy hänen ajattelutapaansa.”
Ihmiset myös väsyvät informaa­tion määrään, Neuvonen toteaa. 

”Hitaalle reflektiolle ja maailmankuvan rakentamiselle ei anneta enää aikaa, eikä sitä arvosteta.” 

Aika, jossa elämme, on viisastumista vastaan, Neuvonen sanoo ja huokaa. 

”Ihmisten pitäisi pysähtyä ja opetella ajattelemaan huolellisesti – siinä kaksi tärkeää asiaa. Molemmat ovat nykyään aika hukassa.” 

Neuvonen on elvyttänyt klassista retoriikkaa eli puhumisen taitoa. Hänestä viestintä kulkee käsi kädessä ajattelun kanssa. 

”Ajattelun ja viestinnän välillä todellakin on kytkös. Tässä on myös paradoksi: me emme puhu niin kuin ajattelemme vaan toisinpäin, ajattelemme niin kuin puhumme. Psykologit tuntevat hyvin tämän ilmiön. Jos ihminen on toistuvasti aggressiivisissa väittelytilanteissa, se syöpyy hänen ajattelutapaansa.” 

Vastaavasti jos opettelee asioiden huolellista sanoittamista ja analyyttista keskustelua, se vaikuttaa siihen, että oppii myös tarkaksi ajattelijaksi ja keskustelemaan paremmin. 

Neuvonen on lukenut tutkimuksia siitä, että viha-ajattelu vaikuttaa aivoihin aiheuttamansa stressin kautta. 

”Sosiaalinen media opettaa ihmisiä järjettömään reagointiin, valheiden uskomiseen ja mielivaltaiseen käyttäytymiseen. Ihmisistä on tullut epäluuloisia tiedettä kohtaan. Tieteen tilalle on otettu tunneajattelua, ja se on huono juttu. Kaikkeen reagoidaan tunteella.” 

Ajattelutaidot ovat usein tunnetaitoja, omien reaktioiden hallintaa. Jos viettää paljon aikaa riitaisilla keskustelupalstoilla, ei voi hyvin, Neuvonen sanoo. 

Ihminen ei välttämättä viisastu vanhetessaan, Neuvonen sanoo. ”Tämä on monille rankkaa kuultavaa.”
VIISAUTTA voi soveltaa arkielämässä monella tavalla. 

Otetaan esimerkiksi tietokone- ja mobiilipelit. Neuvosen 8-vuotias poika on välillä pahoittanut mielensä siitä, että toinen pelaaja on heittänyt hänet pelistä pois. Mitä Neuvonen sanoo silloin pojalle? 

”Autan lasta sanoittamaan asian: mitä on tapahtunut ja onko se oi­keasti niin vakavaa. Entä mitä motiiveja toisella voi olla, voiko sittenkin olla kyse enemmän taitamattomuudesta kuin esimerkiksi pahantahtoisuudesta?” 

Omassa elämässään Neuvonen noudattaa ongelmatilanteissa usein yksinkertaista kaavaa: Eksplikoi, problematisoi, argumentoi. 

Eli selvennä asia ensin itsellesi rautalangasta. Sitten kyseenalaista ja arvioi sitä. Kuuntele toistakin osapuolta. Vasta lopuksi muodosta oma mielipiteesi 

Mitä tahansa suunnittelua itse teenkin, teen sen tältä pohjalta, Neuvonen kertoo. 

”Esimerkiksi kun tietokoneeni hajosi, en ollut ehtinyt varmuus­kopioida kaikkea. Menin kieltämättä aika paniikkiin. Mutta lopulta en voinut muuta kuin pysähtyä ja vääntää asian itselleni rautalangasta. Mitä menetin, ja mitä siitä? Sitten mietin pari selkeää vaihtoehtoa, mitä voin tehdä.” 

Apua voi olla myös meditatiivisista harjoituksista, kuten mietiskelystä. ”Miten muuten voisit kehittää ajatteluasi, jos et ensin pysähdy kuuntelemaan sitä?” 

USEIN sanotaan, että ihminen viisastuu vanhetessaan. Pitääkö se paikkansa? 

Ei välttämättä, sanoo Neuvonen. ”Tutkimusten mukaan itsestään selvää korrelaatiota ei ole. Tämä on monille rankkaa kuultavaa.” 

Jotkut vanhukset eivät ole valtavan viisaita, kun taas jotkut nuoret ovat, Neuvonen miettii. 

”Ikä tuo parhaimmillaan perspektiiviä. Vanhat ihmiset ovat usein tyynempiä ja rauhallisempia, ja heillä on paremmat sosiaaliset taidot.” 

”Tyhmyys kumpuaa usein paniikista, tai sitten itsekeskeisyydestä ja yli-itsevarmuudesta.”
Neuvosesta viisautta on ajatella, että kaikki ihmiset ovat enemmän tai vähemmän samassa veneessä. ”Viisaus on hyvin kosmopoliittista.” 

Tyhmyys taas on varomattomuutta ja impulsiivisuutta. 

”Se kumpuaa usein paniikista, tai sitten itsekeskeisyydestä ja yli-itsevarmuudesta.” 

Se, onnistuuko olemaan jossakin asiassa viisas, selviää yleensä vasta jälkikäteen, hän sanoo. 

Neuvosen mielestä Nelson Mandela oli hyvä esimerkki viisaasta ihmisestä. Mandela istui vuosikymmeniä vankilassa Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon aikana. 

”Hän ei silti katkeroitunut eikä alkanut syytellä vangitsijoitaan. Olisiko hänestä tullut siltojen rakentaja, jos hän olisi alkanut lietsoa konflikteja? Tuskin. Hän toimi hyvin viisaasti.” 

STOALAISESTA filosofiasta innostuttuaan Neuvonen on alkanut elää yhä askeettisemmin. 

”Perheenjäsenten on mahdotonta ostaa minulle lahjoja, koska en koskaan halua mitään.” 

Hän nukkuu nykyisin lat­tialla joogamaton päällä. Pari vuotta sitten hän teki ”hullun ihmis­kokeen itsellään” ja peseytyi vuoden ajan vain kylmällä vedellä. Samalla hän alkoi harrastaa avantouintia. Kasvissyöjä hän on ollut lähes 20 vuotta. 

Neuvosen aamurutiineihin kuuluu kirjoittaminen. 

”Pohdin, mitä päivän aikana on edessä, ja kirjaan ylös kaikki mahdolliset huolenaiheet. Mietin, mikä niissä pelottaa ja mihin voin itse vaikuttaa.” 

Samaa hän suosittelee muillekin. 

”Kirjoittamisesta on huikeasti apua. Niin voi kyseenalaistaa omaa ajatteluaan ja kasvattaa itseään.” 

Neuvonen tarvitsee joka päivä myös tietyn määrän kiireettömyyttä ja hiljaisuutta. 

”Tykkään työskennellä kuulosuojaimet päässä, vaikka olisin yksin kotona. Se sulkee kaiken ulkopuolelle. Tai oikeastaan käytän tuplasuojausta, sekä kuulosuojaimia että korvatulppia niiden alla.” 

Ajatus kypsyy paremmin hiljaisuudessa. 

Markus Neuvonen

KUKA? 

Filosofian tutkija, tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Työskentelee muun muassa opettajana, koulutus- ja suunnitteluasiantuntijana sekä yrityskonsulttina. Asuu vaimonsa ja 8-vuo­tiaan poikansa kanssa Espoossa. 

MISTÄ TUNNETAAN? 

Tutkii viisautta. On kirjoittanut kirjan Päätä viisaasti (Talentum 2014). On opettanut filosofiaa ja ajattelun taitoja yliopistolla, ammattikorkeakoulussa ja Kriittisen korkeakoulun Puhujakoulussa. sekä luennoinut yritysmaailmassa. Oli mukana perustamassa Filosofian Akatemiaa yhdessä muun muassa Frank Martelan kanssa. 

MISTÄ EI TUNNETA? 

On harrastanut kamppailulajeja 11-vuotiaasta. Suunnitellut pöytälaatikkoon useita kortti- ja lautapelejä, kuten väittelyaiheisen korttipelin sekä New Yorkin rikollisjengejä käsittelevän strate­gia­pelin. 

Näistä en luovu:

UTELIAISUUS JA KOKEILU 

”Olen uteliaisuuden riivaama ihminen ja haluan oppia koko ajan uusia asioita. Uppoudun niihin aina todella syvälle vähäksi aikaa. Viime kesänä opettelin virkkaamaan. Yhdessä vaiheessa päätin leipoa kaikki perheen leivät itse. Seuraavaksi haluaisin rakentaa yrttitarhalle automaattisen kastelujärjestelmän.” 

MUSIIKKI 

”Rakastan opetella uusien soittimien soittamista. Pää­instrumenttini on kitara, mutta soitan myös muun muassa puhaltimia. Kiinalainen xiao-huilu on tämänhetkinen suosikkini. Pidän bambun soinnista.” 

LUONTO 

”Kanssani voi olla raivostuttavaa lähteä metsään, koska jumitun ihmettelemään jokaista vastaantulevaa lintua, mönkiäistä tai ­malmiliusketta. Vielä pahempaa on, jos äidyn luennoimaan niistä.” 

Onko esineellä "sielu"?

Tämän aamun Facebook-tekstini:

Että mitä mietit, Aki, se taas kyselee. No ainakin sitä, että onko esineellä "sielu"? 
Miksi? 
Siksi, että aamulla kävin viemässä Kemin Vilmilässä sijaitsevalle Ekoasemalle vanhan Arabian wc-pytyn ja hiukan betonista piikkausjätettä kiviainespaikalle. Pytty on palvellut meitä saunan pesuhuoneessa vuodesta 1982 lähtien ansiokkaasti.
En raskinut heittää vanhaa palvelijaa kaiteen yli alas, jolloin se olisi silmieni edessä murskaantunut. Ajoin auton alas, peruutin ja nostin pytyn varovaisesti maahan. Jätin sen siihen pystyyn. Pois lähtiessäni näin peruutuspeilistä pytyn katselevan murheellisena perääni...

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Veikkauksen Live-jalkapallo-otteluita tänään...

Pelailin taas muutaman Veikkauksen Live-jalkapallo-ottelun tunnetunpienillä panoksilla > 1,0-1,5 euroa/peli.

Kyseessä oli UEFA Mestarien Liigan runkosarjan otteluita. En kerta kaikkiaan opi pelaamaan näitä otteluita. 
En millään mukamuista peliseurannan tiimellyksessä, että viimeisillä minuuteilla = yleensä lisäajalla tai lisäajan lisäajalla ne ratkaisevat maalit tehdään.
Tai että niillä viimeisillä minuuteilla tehdään kovakertoimiset "säälimaalit" niin kuin tänäänkin.
Muutama euro siinä meni taas "Kankkulan kaivoon" tai oikeastaan ei, sillä urheilun, tieteen ja taiteen hyväksi kai niitä euroja kerätään sekä ohjataan...

Mielenkiintoinen päivä tänään keskiviikkona 27.09.2017...

Aamulla Ammattiopisto Lappian talotekniikan opettaja ja kaksi aikuisopiskelijaa tulivat aiemmin sovitun mukaisesti pesuhuoneen wc-pytyn vaihtoon ja bideesuihkun asentamiseen.
Homma eteni joutuisasti opettajan ohjeistaessa koko ajan opiskelijoitaan. Minä ja vaimoni kävimme ostamassa Kemin K-Raudasta uuden wc-pytyn.

Itse lähdin puolenpäivän jälkeen Kemin tarkastuslautakunnan kokoukseen kaupungintalolle. Mennessä kävin jututtamassa Kemin ympäristöpäällikkö Risto Pöykiötä. Kyllähän se Ajoksen Kaidi oli taas keskustelun aiheena. 

Niin ihan mielenkiintoinen, hyvä tarkastuslautakunnan kokous...

Kokouksesta kotiin ajaessani vanha wc-pytty oli pihalla. Nostin sen kesäautomme välitilaan ja vien huomenna Ekoasemalle. Hyvä pytty, mutta veden annostelumekanismi oli "löyhtynyt", kulumaa, joka aiheutti minimaalista vuotoa. Sitä oli jo kerran viritelty.

No upouudessa pytyssä on 2-asentovedenannostelu riippuen tehdystä tarpeesta. Ehkä se osittain "hintansa haukkuu" pienentyneenä vedenkulutuksena.

Naapuri kävi piikkaamassa betonimöykyn, jolla vanha pytty oli kiinnitetty viimeisen päälle kaakelilattian päälle.

Huomenna uusi pytty on jo varmaan paikoillaan...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 57...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtavia virkamiehiä olivat: 

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO > Liisa Ståhle

Tulosalueet:

Hallintopalvelut > Liisa Ståhle
Sosiaalityön palvelut > vs. Arto Alajärvi
Terveyspalvelut > vt. Tapio Åhman
Vammais- ja vanhuspalvelut > Liisa Niiranen

Käytännössä edellä mainituista henkilöistä en tuntenut ketään, tuskin nimiäkään olin nähnyt kuin jossakin lehtiartikkelissa vilaukselta, joten lähdin liikkeelle aika lailla puhtaalta pöydältä.

Kuitenkin muistelen, että kaikkien em. henkilöiden kanssa ns. neljän sekunnin sääntö toimi myönteisesti. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat, siinä se on eli ensimmäisen mielikuvan syntyminen ihmisestä...

Pieni sivujuonne sallittakoon. Vilkaisin hetki sitten tänään maanantai-iltana 25.09.2017 Facebook-sivustoa ja bongasin nykyisen pohjoisen kansanedustajan Mikkö Kärnän taannoisen vaalisloganin: Hänen mahdollisille äänestäjilleen jakamassa voiveitsessä luki/lukee > Asioihin voi vaikuttaa Mikko Kärnä

Yritin sinnitellä toisen valtuustokauteni alussa ajatukseni kanssa, että asioihin voi tosiaan vaikuttaa.
______________________________________________________________________________

Jotta pystyn tästä jatkamaan, minun on hankittava muistin virkistykseksi/vahvistukseksi lisätietoa > pöytäkirjajäljennöksiä Kemin sosiaalitoimistosta Irma Kakolta - aluksi vähintäänkin vuoden 2005 osalta.
Toivottavasti saan häneltä lainaksi valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnan aineistoja. Ne olivat siihen maailman aikaan tukevia paketteja liitteineen.

Katsottuanin hetki sitten eilisen eli tiistain 26.09.2017 sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan, on sillä kokoa edelleenkin ja liitteitä on kunnioittava määrä...

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että em. henkilöistä oli 2005-2008 soster-lautakunnankokouksissa mukana Arto ja Taina Alajärvi. Saattaa olla, että virkamiehistä Outi, Eija ja Mari kävivät jossakin vaiheessa esittäytymässä...


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Suomi nousee...

Otin alla olevan sivun tuolta veispuukisivustolta talteen, koska sitä siellä sanallisesti ryöpytetään niin maan perusteellisesti ja pahanpäiväisesti.
Olen kysellyt muutamilta paikallisilta superpopulisteilta, jotka metelöivät päntiönään tuolla veispuukisivulla:"Onko mitään positiivista, myönteistä mitä nykyhallitus on saanut aikaan viimeisen rapiat kahden vuoden aikana?" 
En ole saanut vastausta - toistaiseksi...


Keskusta
11 t
Viime vaalikaudella Suomeen tuli 100 000 työtöntä lisää. Nyt Suomi nousee. Työttömyys laskee. Myös yhä useampi nuori ja pitkäaikaistyötön on saanut työpaikan. #suomikuntoon #kasvukuuluukaikille

tiistai 26. syyskuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 56...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Saattoi olla, että olimme tehneeet pienimuotoisen esittäytymisen, jonka jälkeen puheenjohtaja Risto Myyry siteerasi pätkän Ruotsin murhatun pääministerin, Olof Palmen ajatuksista. 
Muistaakseni tein nopeasti ajatuksista pikamuistiinpanoja - taisipa siinä käsi hiukan liikutuksesta vapista - mutta muistiinpanoja ei luonnollisestikaan ole enää olemassa. Kaiken paperitavaran olen aikanaan vienyt Kemin kaupungintalolle paperisilppuriin.

Saattaapa olla, että Risto lukee näitä minun tekstejäni ja muistaa siteeraamansa, elämään voimakkaasti liittyvät ajatukset.

Se oli todella vaikuttava ja vahva aloitus, jolla Risto otti upeasti tilanteen ja tilankin haltuunsa. Tåytyy avoimesti tunnustaa, että koskaan - en ennen enkä jälkeenkään - ole vastaavan tyyppistä kokenut - ainakaan toistaiseksi...

En ole jutellut kenenkään lautakunnanjäsenen tai paikalla olleiden virkamiesten kanssa asiasta eli kokivatko he asian tavallani. 

Sen jälkeen alkoivat normaalit kokousrutiinit.  
____________________________________________________________________________

Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtavia virkamiehiä olivat: 

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO > Liisa Ståhle

Tulosalueet:

Hallintopalvelut > Liisa Ståhle
Sosiaalityön palvelut > vs. Arto Alajärvi
Terveyspalvelut > vt. Tapio Åhman
Vammais- ja vanhuspalvelut > Liisa Niiranen

Käytännössä edellä mainituista henkilöistä en tuntenut ketään, tuskin nimiäkään olin nähnyt kuin jossakin lehtiartikkelissa vilaukselta, joten lähdin liikkeelle aika lailla puhtaalta pöydältä.

Kuitenkin muistelen, että kaikkien em. henkilöiden kanssa ns. neljän sekunnin sääntö toimi myönteisesti. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat, siinä se on eli ensimmäisen mielikuvan syntyminen ihmisestä...

Pieni sivujuonne sallittakoon. Vilkaisin hetki sitten tänään maanantai-iltana 25.09.2017 Facebook-sivustoa ja bongasin nykyisen pohjoisen kansanedustajan Mikkö Kärnän taannoisen vaalisloganin: Hänen mahdollisille äänestäjilleen jakamassa voiveitsessä luki/lukee > Asioihin voi vaikuttaa Mikko Kärnä

Yritin sinnitellä toisen valtuustokauteni alussa ajatukseni kanssa, että asioihin voi tosiaan vaikuttaa.



Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Uuspopulistinen kupletin juoni...

Olen jonkin verran seurannut lähinnä Facebook-sivustolla tapahtuvaa sanallista mellastusta ja öykkäröintiä.
Mielestäni sinne on ilmaantunut uuspopulistinen kupletin juoni. Joku älypää heittää aluksi jonkin älyttömän sanallisen heiton. Heiton, joka tuntuu noudattavan trumppimaista twiittausideologiaa > vähän sanoja ja piste, piste, piste...

Ei kulu kuin muutama sekunti, korkeintaan minuutti niin johan alkaa "tykkäyksiä" ilmaantua näytölle. Eräänlainen "tykkäysenkelikuoro". Kysymyksessä näyttää oleva sekakuoro. Kyseisen kuoron jäsenistä muutama saattaa joskus rohkaistua kirjoittamaan edellä olevaan älyttömyyteen omat kommenttinsa. Tällaiseksi tämä somemaailma näyttää menneen.

Hyvin harvoin näkee asiallisia kommentteja, kannanottoja asiallisiinkaan teksteihin.

Tämäkin on maan hallituksen vika...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Suurinvestointeja ympäri Suomen – nyt riittää tulevaisuudenuskoa

Kartta kertoo, kuinka jyrkästi talousodotukset ovat muuttuneet koko Suomessa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas.
Äänekosken biotuotetehdas on viime aikojen suurimpia investointeja, mutta myös muualla Suomessa investoidaan nyt vauhdilla.Riikka Pennanen / Yle


Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä esitteli maanantaina Suomen alueellisia kehitysnäkymiä Seinäjoella. Mikä oli esitellessä - Suomen seutukunnat puhkuvat tulevaisuudenuskoa. Kuten oheinen kartta kuvaa, elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän seuraavan puolen vuoden aikana suotuisaan suuntaan koko Suomessa.
Manner-Suomessa on kaikkiaan 67 seutukuntaa ja vain kahdessa niissä odotetaan yritystalouden olevan ensi keväänä samalla tasolla kuin nyt. Nämä poikkeukset ovat Haapaveden-Siikalatvan ja Koillis-Savon seutukunnat. Kaikkialla muualla odotetaan kasvua sekä parannusta.
Talouden vireen heikennystä ei ennusteta missään.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ohessa on myös toinen kartta vuosikymmenen vaihteesta. Tuolloin koko maasta löytyi vain kahdeksan kuntaa, joissa yritysten tilanteen uskottiin pysyvän puolen vuoden tähtäimellä edes samalla tasolla. Kaikkialla muualla tilanteen odotettiin heikentyvän.
Helsinki, Salo, Keski-Karjala, Tampere, Nivala-Haapajärvi, Raahe, Pietarsaari ja Suupohjan Rannikkoseutu hehkuivat toivottoman punaisina.Kansainvälinen finanssikriisi kuritti Suomea, jolla oli ristinään myös kännykkä-Nokian käynnistämä rakennemuutos.
Kovin toiset ovat värit tämänkertaisessa Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa.
– Usko suomalaiseen työhön ja tuotantoon on äärimmäisen vahva, Lintilä toteaa.
– Teollisuuden luottamus on korkeimmalla tasolla kymmeen vuoteen, ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla pariinkymmeneen vuoteen. Nämä ovat omasta mielestäni ne kaksi tärkeintä tekijää.

Investointibuumi koko maassa

Yritysten ja kuluttajien luottamus ovat sidoksissa toisiinsa. Yritykset tekevät esimerkiksi investointiratkaisujaan sen perusteella, miten he uskovat kuluttajien luottamuksen kehittyvän. Täytyyhän niiden kyetä vastaamaan kysyntään.
Tämä on Lintilän suuri syy siihen, että investoinnit ovat lähteneet reiluun kasvuun.
– Suomessa on ollut investointivaje jo kymmenen vuoden ajan. Nyt yritykset ovat lähteneet investoimaan, koska ne ovat havainneet kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kulutuksen kasvun.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa investoitiin vuoden alkupuolella rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin enemmän kuin ennen finanssikriisiä. Maanantaina julkistettu raportti on täynnä mainintoja ympäri Suomea toteutettavista suurinvestoinneista. (Katso oheinen laatikko)
Toisaalta kasvu ei ulotu kaikkialle. Tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan merkittävästi vähemmän kuin ennen finanssikriisiä. Suurin selittävä tekijä on Nokian romahdus, mutta se on jo mennyttä aikaa. Huolestuttavaa on, ettei uutta kasvua ole tutkimuksessa ja kehityksessä vieläkään löytynyt, kuten Kova Talous -sarjan video kertoo: Suomessa on käynnissä investointibuumi – mutta yksi puuttuu.
– Tarvitsemme nyt innovaatiokehitystä sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia. Osoitimme siihen myös puoliväliriihessä lisää rahaa. Uskon, että yritykset ryhtyvä laittamaan kasvukilpailukykyään kuntoon verrattain nopeasti – koska nyt kustannuskilpailukyky on jo saatu kuntoon.
Kunnossa olevalla kustannuskilpailukyvyllä Lintilä viittaa hallituksen ajamaan kilpailukykysopimukseen, jonka ansiosta suomalaisen työn yksikkökustannukset ovat nyt laskussa verrokkimaihin nähden. Kasvukilpailukykyä taas saavutaan Lintilän mukaan investoinneilla ja innovaatioilla. Esimerkiksi hän mainitsee digitalisaatioon ja keinoälyn hyödyntämiseen liittyvät innovaatiot.
– Kannustan teitä investoimaan, työllistämäään ja uudistumaan. Hallituksen puolella pyrimme tekemään kaiken, että teillä olisi myös siihen jatkossa edellytykset, Lintilä kannusti kuulijoitaan.
Hallitus on aiemmin leikannut merkittävästi esimerkiksi Tekesin rahoitusta. Tämä sotii innovaatiotavoitteita vastaan.
– Aiemmin on leikattu, mutta nyt niitä palautetaan. Nostamme Tekesin rahoitusta ensi ja seuraavalle vuodelle sekä Suomen Akatemian rahoitusta.
Hallitus on siirtynyt innovaatioleikkauksista innovaatioiden tukemiseen. Kokonaisuutena esimerkiksi Tekesin rahoitus on kuitenkin yhä alempana kuin hallituskauden alussa.
Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien kokoama katsaus, joka perustuu toisaalta laadulliseen arviointiin sekä kyselyihin. Katsausta on laadittu puolivuosittain vuodesta 2006 lähtien. Raportin arviot on kerätty elo-syyskuun aikana.
(25.9.2017 klo 19.56 Korjattu kirjoitusvirhe.)

Tällaisen paidan valitsee aikuinen mies...

Hmmmmm - vai niin - vähän tulee valkoista paitaa pidetyksi. Lähinnä häät tai hautajaiset tai oikeat pönötysjuhlat. Tuskinpa raskisin ostaa alla olevan hintaluokan uutta valkoista paitaa...


Suora nettilainaus Kauppalehdestä sellaisenaan:


OPTIO
Tällaisen paidan valitsee aikuinen mies
   
Valkoista. Ylärivi: Isaia, 298 euroa, Fere. Sonrisa, 179 euroa, Sauma. Brioni, 320 euroa, Fere. Alarivi: Turnbull & Asser, 380 euroa, Fere. Alessandro Gherardi, 199 euroa, Sauma. Tiedustelut: Vaatturiliike Sauma, 09 495 524; Fere, 09 612 1578.
Valkoista. Ylärivi: Isaia, 298 euroa, Fere. Sonrisa, 179 euroa, Sauma. Brioni, 320 euroa, Fere. Alarivi: Turnbull & Asser, 380 euroa, Fere. Alessandro Gherardi, 199 euroa, Sauma. Tiedustelut: Vaatturiliike Sauma, 09 495 524; Fere, 09 612 1578. KUVA: OUTI JÄRVINEN
Kun pukeudutaan hyvin, kauluspaidan väri on valkoinen.
Työpaidat. Nuorena mies kokeilee väripaitoja ja kaikenlaisia raitoja. ­Vanhempana hän ymmärtää, että kun pukeudutaan hyvin, kauluspaidan väri on valkoinen. Perinteinen sanonta kuuluu myös, että puvut hankitaan Italiasta ja paidat Englannista. Miehille suunnattu ohje on pätevä yhä, mutta sovellettuna. Pukujen suhteen ei alaviitteitä kannata tehdä edelleenkään, mutta englantilaisten paitojen suhteen kyllä.
Lontoon liikekeskustan alue on paita­turistien ansiosta muuttunut ­tarjouksineen liki basaariksi. Kauppoja on kuin trendisaunoja Helsingissä, yhtäläisin tuloksin: laatu on rönsyävä. Monet englantilaisia paitoja neljä kappaletta satasella kauppaavat ”räätälimerkit” teettävät paitansa Aasiassa ja halvoista materiaaleista, kuten hinnan perusteella toki odottaa sopii. Kerran voi haksahtaa, mutta paluu parempaan on vastustamattomasti edessä.
Maineikkaimmista paitavalmistajista Turnbull & Asser on kyennyt tasa­painoilemaan parhaiten hinnan ja laadun suhteen. Vaikka yhtiö on ­edelleen Lontoon parhaimpien mitta­tilaus­paitavalmistajien joukossa, sen valmis­­paitojen hinnat ovat kuluttaja­ystävällisiä. Vuonna 1885 perustettu yhtiö on noussut volyymiltään Lontoon merkittävimmäksi laadukkaiden työ­paitojen valmistajaksi, missä on autta­- nut vahva selkänoja: 1980-­luvulla omis­- tajaksi nousi Ali Al-Fayed, kuuluisan miljardöörin Mohammed Al-Fayedin veli. Sittemmin Turnbull & Asserille on työllistynyt myös seuraava sukupolvi Al-Fayedeita, James ja Sammy.
Turnbull & Asserin paitojen kankaat ovat tulleet jo vuosien ajan Bergamon läheltä Italiasta Albinin tehtailta, eli tässä Italia ja Iso-Britannia lyövät kättä. Puhtaanvalkeiden paitojen ohella ­saatavilla on myös säkenöiviä värejä.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 55...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Oikeastaan tämän jälkeen siirryn kuvailemaan tuntojani tämänhetkisten muistikuvieni perusteella sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä toisella valtuustokaudellani 2005-2008.

Ennenkuin lähden käymään läpi sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjoja lienee syytä tutkiskella/muistella lautakunnan varsinaisia jäseniä...

Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaiset jäsenet vuosina 2005-2008:

Risto Myyry SDP puheenjohtaja
Timo Juutinen VAS varapuheenjohtaja
Pekka Aho SDP
Pirkko Ezewuzie KTP
Mirja-Riitta Hakkarainen VAS
Terttu-Liisa Juusti KOK
Eila Knuuti KESK
Oili Paukkunen SDP
Aki Pyykkö KESK
Raija Reponen VAS
Ari Soppela VAS
Seppo Sulku KOK

Kaupunginhallituksen edustaja kokouksissa oli Pirkko Kalttonen SDP.


Sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisista jäsenistä en tuntenut montakaan.
________________________________________________________________

Mikäli oikein muistan, menin ensimmäiseen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen "hyvissä ajoin" niin kuin minulle oli vuosien/vuosikymmenien saatossa tavaksi muodostunut.
Kokous pidettiin Keskuspuistokadun Sosiaalitoimiston tiloissa.

Haahuilin käytävillä ja ohjauduin kokoustilaan, joka alkusilmäyksellä tuntui ahtaalta, taisi olla henkilöstön kahvittelutila, taukotupa. 
Mietiskelin, että tunnelma varmaan tiivistyy jo ahtauden vuoksi puhumattakaan vaikeista ja vielä vaikeimmista käsiteltävistä asioista...

Ennen varsinaisia kokoupöytäkirja-asioiden esiin ottamista minun on aivan pakko kirjoittaa erittäin vavahduttavasta hetkestä kokouksen alkuminuuteilla. 

Saattoi olla, että olimme tehneeet pienimuotoisen esittäytymisen, jonka jälkeen puheenjohtaja Risto Myyry siteerasi pätkän Ruotsin murhatun pääministerin, Olof Palmen ajatuksista. 
Muistaakseni tein nopeasti ajatuksista pikamuistiinpanoja - taisipa siinä käsi hiukan liikutuksesta vapista - mutta muistiinpanoja ei luonnollisestikaan ole enää olemassa. Kaiken paperitavaran olen aikanaan vienyt Kemin kaupungintalolle paperisilppuriin.

Saattaapa olla, että Risto lukee näitä minun tekstejäni ja muistaa siteeraamansa, elämään voimakkaasti liittyvät ajatukset.

Se oli todella vaikuttava ja vahva aloitus, jolla Risto otti upeasti tilanteen ja tilankin haltuunsa. Tåytyy avoimesti tunnustaa, että koskaan - en ennen enkä jälkeenkään - ole vastaavan tyyppistä kokenut - ainakaan toistaiseksi...

En ole jutellut kenenkään lautakunnanjäsenen tai paikalla olleiden virkamiesten kanssa asiasta eli kokivatko he asian tavallani. 

Sen jälkeen alkoivat normaalit kokousrutiinit.  

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...