BRYSSEL
BELGIAN pääkaupungissa Brysselissä valmistaudutaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailuun poikkeuksellisen jännittyneessä ilmapiirissä. Keskiviikkoiltana alkava vierailu sotkee varmuudella Brysselin liikenteen, mutta muilta osin sen toivotaan tuovan aimo annoksen selkeyttä transatlanttisiin suhteisiin.
Sotilasliitto Natossa ja Euroopan unionissa halutaan vahvistus sille, että perinteisesti vahva liittolainen Yhdysvallat on myös Trumpin johtamana luotettava kumppani. EU:ssa ja erityisesti Natossa toivotaan näin ollen, että Trump vahvistaa olevansa todellinen takinkääntäjä aiempien Eurooppa-puheidensa osalta.
Vaalikampanjansa aikana ja muissa yhteyksissä Trump on esimerkiksi kutsunut Natoa ”aikansa eläneeksi” järjestöksi ja kyseenalaistanut sen, onko Yhdysvallat valmis puolustamaan vaikkapa Viroa. Sittemmin hän on todennut, että Nato ”ei enää ole aikansa elänyt”.
Kolme Trumpin hallinnon vaikutusvaltaista jäsentä on käynyt aiemmin Euroopassa vakuuttamassa Yhdysvaltain yhä seisovan liittolaistensa rinnalla ja ymmärtävänsä myös EU:ta. Mutta nyt sama halutaan kuulla presidentin omasta suusta.
DIPLOMAATTILÄHTEIDEN mukaan Naton päämajassa vierailuun on valmistauduttu suuren hermostuksen vallassa. Naton päämiesten työillallinen järjestetään sotilasliiton uudessa päämajassa, joka ei kuitenkaan ole vielä valmis.
”Ei haluta menettää kasvoja, että Trumpin tarvitsisi mennä sinne vanhaan rakennukseen”, eräs diplomaatti kertoo.
Naton käytössä oleva päämaja otettiin käyttöön vuonna 1967, ja sitä pidetään yleisesti vastenmielisenä betoniloukkona. Uuden rakennuksen piti alun perin valmistua vuosikymmenen taitteessa, mutta nyt näyttää epävarmalta, päästäänkö sinne muuttamaan vielä tämän vuoden lopullakaan. Trumpille se kuitenkin esitellään avajaistunnelmissa.
Nato-virkamiesten hermostusta Trumpin matkan alla kuvattiin lennokkaasti Foreign Policy -lehden jutussa, jonka mukaan Trumpin miellyttämisessä ollaan menossa ”naurettavuuksiin”.
”Aivan kuin he valmistautuisivat kohtaamaan lapsen, jolla on lyhyt keskittymiskyky ja oikkunsa, ja jolla ei ole ymmärrystä Natosta, jolla ei ole kiinnostusta syvällisiin politiikkoihin, ei mihinkään. He ovat paniikissa”, yksi kokousta valmisteleva lähde kertoi nimettömänä lehdelle.
ISÄNTIEN lisäksi myös tähtivieraalla on paineensa, huomauttaa Carnegie Europe -ajatushautomon vanhempi tutkija Pierre Vimont. Trump lähti matkalleen skandaalimaisissa tunnelmissa, kun Yhdysvalloissa harkitaan jopa hänen vetämistä valtakunnanoikeuteen Venäjään liittyvien suhmurointien vuoksi.
”Ei pidä unohtaa, että tämä matka liittyy myös Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Trumpin pitää näyttää, että hän on arvostettu presidentti. Hänen on kaikin tavoin vältettävä minkäänlaista skandaalia Brysselissä”, Vimont totesi haastattelussa.
Trump aloitti kahdeksan päivän matkansa Lähi-idässä ja Vatikaanissa. Matkan alkutaipaleelta ei ole syntynyt kohuotsikoita ja Trumpin Twitter-tilikin on pysynyt varsin presidentillisenä.
”Elämäni kunnia tavata hänen pyhyytensä paavi Franciscus. Jätän Vatikaanin entistä vakuuttuneempana siitä, että tavoittelen RAUHAA maailmaamme”, Trump twiittasi keskiviikkona Vatikaanissa käytyään.
TRUMPIN kiertomatkan Bryssel-osuus alkaa keskiviikkoiltana Belgian kuningasparin ja pääministerin tapaamisella. Torstaina hän tapaa ensin EU-instituutioiden keskeisimmät päättäjät ja illalla hän osallistuu Naton työillalliselle.
Tuhannet brysseliläiset osoittivat illalla mieltään Trumpia vastaan.
Nato-illallisen päätteeksi ei julkaista mitään julkilausumaa, mikä alleviivaa, että kokous halutaan pitää vaikeista yksityiskohdista riisuttuna. Nato-liittolaiset haluavat ensisijaisesti kuulla, että Trump sitoutuu Naton yhteispuolustusta määrittävään viidenteen artiklaan, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Aika juonikkaan oloisesti Trumpille on annettu torstaina kunnia paljastaa uuden Nato-tukikohdan luona muistomerkki, joka alleviivaa, että Naton viidenteen artiklaan on tukeuduttu vain kerran. Niin teki Yhdysvallat sen jälkeen, kun al-Qaida-terroristit hyökkäsivät Trumpin kotikaupunkiin New Yorkiin 11. syyskuuta 2001.
Muistomerkki on World Trade Centerin raunioista säilytetty kappale.
Trumpin odotetaan nostavan esille kaksi itselleen tärkeintä teemaa: Nato-liittolaisten puolustusmenot ja terrorisminvastaisen sodan. Trump on vaatinut aggressiivisen uhkaavaan sävyyn liittolaisia nostamaan puolustusmenojaan kohti kahden prosentin bkt-osuutta ja hän haluaisi Naton voimakkaammin mukaan Isis-järjestön vastaiseen sotaan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuutti tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona, että Nato-maat ovat sitoutuneet terrorisminvastaiseen sotaan ja uusiinkiin toimiin. Hän myös korosti, että Euroopan maiden ja Kanadan puolustusmenot ovat viimein lähteneet kasvuun.
The Economist -lehti totesi matkan edellä, että Stoltenberg on valinnut taktiikakseen mielistellä Trumpia ja antaa tälle vaikutelman, että Trump olisi muuttanut Naton ajattelua. Puolustusmenojen kasvattamisesta on kuitenkin sovittu jo vuonna 2014 ja Nato on johtanut Afganistanin terrorisminvastaista operaatiota vuodesta 2003.
Yhdysvallat on vaatinut pitkään muita Nato-maita kasvattamaan puolustusmenojaan. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain osuus Naton yhteenlasketuista puolustusmenoista oli noin puolet, tänään miltei 70 prosenttia.
Keskiviikkona Stoltenberg hehkutti sitä, että Yhdysvallat on uudessa budjettiesityksessään kasvattamassa 40 prosentilla Euroopan suojaamiseksi tarkoitettuja erityisvaroja, joilla varaudutaan Venäjän uhkaan.
”Vuosien ajan Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa väheni. Nyt näemme sen kasvavan”, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg viittasi Yhdysvaltain erilliseen European Reassurance Initiative -ohjelmaan, jolla vahvistettiin itäisen Euroopan puolustusta Krimin valtaamisen jälkeen. Presidentti Barack Obaman aikana vuonna 2014 aloitettua ohjelmaa on kasvatettu tasaisesti, viime vuonna nelinkertaiseksi vuoden 2015 lukuihin verrattuna.
Pierre Vimontin mukaan Nato-liittolaiset haluaisivat myös kuulla, miten Trump oikeasti suhtautuu Venäjään, jonka uhka on Naton toiminnan ja olemassaolon päällimmäinen syy. Vimont arvelee kuitenkin, että asiasta ei viriä syvällistä keskustelua, koska Trump on pulassa Venäjä-yhteyksiensä vuoksi.
ENNEN Nato-vierailuaan Trump tapaa EU-johtajia, kuten komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin. Myös heille Trump on selityksen velkaa.
Tammikuussa antamassaan haastattelussa Trump esimerkiksi ilmoitti, että hänestä Britannian EU-ero on ”hieno juttu” ja hän uskoi muiden EU-maiden seuraavan perässä. EU:ta hän kutsui Saksan käsikassaraksi, jonka hajoaminen olisi Trumpille samantekevää.
Sen jälkeen hän on pyörtänyt puheitaan ja kuvaillut EU:ta ”ihanaksi asiaksi”.
Korkea-arvoisen EU-virkamiehen mukaan pahimmat Trumpiin liittyvät pelot ovat lientyneet hänen omien puheidensa muututtua sekä Trumpin hallituksen muiden jäsenten vakuuttelujen vuoksi. Torstain tapaamisesta EU-pomot odottavat ”operatiivista”.
EU yrittää välittää Trumpille esimerkiksi viestin, että EU ja Yhdysvallat ovat ”vapaan maailman pilareita”. Vaikka osapuolten TTIP-vapaakauppaneuvottelut ovat keskeytyneet, kaksikon kannattaa edistää yhdessä vapaakauppaa.
Virkamiehen mukaan Trumpille yritetään myös antaa käsitys, jonka mukaan ”Pariisin ilmastosopimus ei ole uhka vaan mahdollisuus, myös bisnesmahdollisuus.”
Tutkija Pierre Vimontin mukaan Trumpin vierailu on tärkeä askel suhteiden lämmittämisessä. Mutta aiemmat vähättelevät puheet Euroopasta ja Natosta eivät unohdu yhden vuorokauden piipahduksella Brysselissä.
”Tarvitaan aikaa, että epäluottamuksen ilmapiiri hälvenee”, hän totesi.
BELGIAN pääkaupungissa Brysselissä valmistaudutaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailuun poikkeuksellisen jännittyneessä ilmapiirissä. Keskiviikkoiltana alkava vierailu sotkee varmuudella Brysselin liikenteen, mutta muilta osin sen toivotaan tuovan aimo annoksen selkeyttä transatlanttisiin suhteisiin.
Sotilasliitto Natossa ja Euroopan unionissa halutaan vahvistus sille, että perinteisesti vahva liittolainen Yhdysvallat on myös Trumpin johtamana luotettava kumppani. EU:ssa ja erityisesti Natossa toivotaan näin ollen, että Trump vahvistaa olevansa todellinen takinkääntäjä aiempien Eurooppa-puheidensa osalta.
Vaalikampanjansa aikana ja muissa yhteyksissä Trump on esimerkiksi kutsunut Natoa ”aikansa eläneeksi” järjestöksi ja kyseenalaistanut sen, onko Yhdysvallat valmis puolustamaan vaikkapa Viroa. Sittemmin hän on todennut, että Nato ”ei enää ole aikansa elänyt”.
Kolme Trumpin hallinnon vaikutusvaltaista jäsentä on käynyt aiemmin Euroopassa vakuuttamassa Yhdysvaltain yhä seisovan liittolaistensa rinnalla ja ymmärtävänsä myös EU:ta. Mutta nyt sama halutaan kuulla presidentin omasta suusta.
DIPLOMAATTILÄHTEIDEN mukaan Naton päämajassa vierailuun on valmistauduttu suuren hermostuksen vallassa. Naton päämiesten työillallinen järjestetään sotilasliiton uudessa päämajassa, joka ei kuitenkaan ole vielä valmis.
”Ei haluta menettää kasvoja, että Trumpin tarvitsisi mennä sinne vanhaan rakennukseen”, eräs diplomaatti kertoo.
Naton käytössä oleva päämaja otettiin käyttöön vuonna 1967, ja sitä pidetään yleisesti vastenmielisenä betoniloukkona. Uuden rakennuksen piti alun perin valmistua vuosikymmenen taitteessa, mutta nyt näyttää epävarmalta, päästäänkö sinne muuttamaan vielä tämän vuoden lopullakaan. Trumpille se kuitenkin esitellään avajaistunnelmissa.
Nato-virkamiesten hermostusta Trumpin matkan alla kuvattiin lennokkaasti Foreign Policy -lehden jutussa, jonka mukaan Trumpin miellyttämisessä ollaan menossa ”naurettavuuksiin”.
”Aivan kuin he valmistautuisivat kohtaamaan lapsen, jolla on lyhyt keskittymiskyky ja oikkunsa, ja jolla ei ole ymmärrystä Natosta, jolla ei ole kiinnostusta syvällisiin politiikkoihin, ei mihinkään. He ovat paniikissa”, yksi kokousta valmisteleva lähde kertoi nimettömänä lehdelle.
ISÄNTIEN lisäksi myös tähtivieraalla on paineensa, huomauttaa Carnegie Europe -ajatushautomon vanhempi tutkija Pierre Vimont. Trump lähti matkalleen skandaalimaisissa tunnelmissa, kun Yhdysvalloissa harkitaan jopa hänen vetämistä valtakunnanoikeuteen Venäjään liittyvien suhmurointien vuoksi.
”Ei pidä unohtaa, että tämä matka liittyy myös Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Trumpin pitää näyttää, että hän on arvostettu presidentti. Hänen on kaikin tavoin vältettävä minkäänlaista skandaalia Brysselissä”, Vimont totesi haastattelussa.
Trump aloitti kahdeksan päivän matkansa Lähi-idässä ja Vatikaanissa. Matkan alkutaipaleelta ei ole syntynyt kohuotsikoita ja Trumpin Twitter-tilikin on pysynyt varsin presidentillisenä.
”Elämäni kunnia tavata hänen pyhyytensä paavi Franciscus. Jätän Vatikaanin entistä vakuuttuneempana siitä, että tavoittelen RAUHAA maailmaamme”, Trump twiittasi keskiviikkona Vatikaanissa käytyään.
TRUMPIN kiertomatkan Bryssel-osuus alkaa keskiviikkoiltana Belgian kuningasparin ja pääministerin tapaamisella. Torstaina hän tapaa ensin EU-instituutioiden keskeisimmät päättäjät ja illalla hän osallistuu Naton työillalliselle.
Tuhannet brysseliläiset osoittivat illalla mieltään Trumpia vastaan.
Nato-illallisen päätteeksi ei julkaista mitään julkilausumaa, mikä alleviivaa, että kokous halutaan pitää vaikeista yksityiskohdista riisuttuna. Nato-liittolaiset haluavat ensisijaisesti kuulla, että Trump sitoutuu Naton yhteispuolustusta määrittävään viidenteen artiklaan, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
Aika juonikkaan oloisesti Trumpille on annettu torstaina kunnia paljastaa uuden Nato-tukikohdan luona muistomerkki, joka alleviivaa, että Naton viidenteen artiklaan on tukeuduttu vain kerran. Niin teki Yhdysvallat sen jälkeen, kun al-Qaida-terroristit hyökkäsivät Trumpin kotikaupunkiin New Yorkiin 11. syyskuuta 2001.
Muistomerkki on World Trade Centerin raunioista säilytetty kappale.
Trumpin odotetaan nostavan esille kaksi itselleen tärkeintä teemaa: Nato-liittolaisten puolustusmenot ja terrorisminvastaisen sodan. Trump on vaatinut aggressiivisen uhkaavaan sävyyn liittolaisia nostamaan puolustusmenojaan kohti kahden prosentin bkt-osuutta ja hän haluaisi Naton voimakkaammin mukaan Isis-järjestön vastaiseen sotaan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuutti tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona, että Nato-maat ovat sitoutuneet terrorisminvastaiseen sotaan ja uusiinkiin toimiin. Hän myös korosti, että Euroopan maiden ja Kanadan puolustusmenot ovat viimein lähteneet kasvuun.
The Economist -lehti totesi matkan edellä, että Stoltenberg on valinnut taktiikakseen mielistellä Trumpia ja antaa tälle vaikutelman, että Trump olisi muuttanut Naton ajattelua. Puolustusmenojen kasvattamisesta on kuitenkin sovittu jo vuonna 2014 ja Nato on johtanut Afganistanin terrorisminvastaista operaatiota vuodesta 2003.
Yhdysvallat on vaatinut pitkään muita Nato-maita kasvattamaan puolustusmenojaan. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain osuus Naton yhteenlasketuista puolustusmenoista oli noin puolet, tänään miltei 70 prosenttia.
Keskiviikkona Stoltenberg hehkutti sitä, että Yhdysvallat on uudessa budjettiesityksessään kasvattamassa 40 prosentilla Euroopan suojaamiseksi tarkoitettuja erityisvaroja, joilla varaudutaan Venäjän uhkaan.
”Vuosien ajan Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa väheni. Nyt näemme sen kasvavan”, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg viittasi Yhdysvaltain erilliseen European Reassurance Initiative -ohjelmaan, jolla vahvistettiin itäisen Euroopan puolustusta Krimin valtaamisen jälkeen. Presidentti Barack Obaman aikana vuonna 2014 aloitettua ohjelmaa on kasvatettu tasaisesti, viime vuonna nelinkertaiseksi vuoden 2015 lukuihin verrattuna.
Pierre Vimontin mukaan Nato-liittolaiset haluaisivat myös kuulla, miten Trump oikeasti suhtautuu Venäjään, jonka uhka on Naton toiminnan ja olemassaolon päällimmäinen syy. Vimont arvelee kuitenkin, että asiasta ei viriä syvällistä keskustelua, koska Trump on pulassa Venäjä-yhteyksiensä vuoksi.
ENNEN Nato-vierailuaan Trump tapaa EU-johtajia, kuten komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin. Myös heille Trump on selityksen velkaa.
Tammikuussa antamassaan haastattelussa Trump esimerkiksi ilmoitti, että hänestä Britannian EU-ero on ”hieno juttu” ja hän uskoi muiden EU-maiden seuraavan perässä. EU:ta hän kutsui Saksan käsikassaraksi, jonka hajoaminen olisi Trumpille samantekevää.
Sen jälkeen hän on pyörtänyt puheitaan ja kuvaillut EU:ta ”ihanaksi asiaksi”.
Korkea-arvoisen EU-virkamiehen mukaan pahimmat Trumpiin liittyvät pelot ovat lientyneet hänen omien puheidensa muututtua sekä Trumpin hallituksen muiden jäsenten vakuuttelujen vuoksi. Torstain tapaamisesta EU-pomot odottavat ”operatiivista”.
EU yrittää välittää Trumpille esimerkiksi viestin, että EU ja Yhdysvallat ovat ”vapaan maailman pilareita”. Vaikka osapuolten TTIP-vapaakauppaneuvottelut ovat keskeytyneet, kaksikon kannattaa edistää yhdessä vapaakauppaa.
Virkamiehen mukaan Trumpille yritetään myös antaa käsitys, jonka mukaan ”Pariisin ilmastosopimus ei ole uhka vaan mahdollisuus, myös bisnesmahdollisuus.”
Tutkija Pierre Vimontin mukaan Trumpin vierailu on tärkeä askel suhteiden lämmittämisessä. Mutta aiemmat vähättelevät puheet Euroopasta ja Natosta eivät unohdu yhden vuorokauden piipahduksella Brysselissä.
”Tarvitaan aikaa, että epäluottamuksen ilmapiiri hälvenee”, hän totesi.
- Euroopan unioniSeuraa
- Euroopan komissioSeuraa
- NatoSeuraa
- YhdysvallatSeuraa
- Pekka MykkänenSeuraa
