SUVI KÄMPPÄ suuntaa tottuneesti Härkis-laarille Jumbon Citymarketissa Vantaalla ja nappaa paketin kärryynsä.
”Meillä on lopetettu käytännössä kokonaan liharuokien laittaminen. Syömme melkein pelkästään Härkistä ja nyhtökauraa”, Kämppä, kolmen lapsen äiti, sanoo.
Juuri tähän trendiin suomalaiset lihankorvikkeiden valmistajat iskivät viime syksynä. Ihan tavalliset sekaruokaiset perheetkin haluavat vähentää lihansyöntiä ympäristö-, terveys- tai eettisistä syistä.
Jauhelihan tai kanasuikaleiden tapaan käytettävillä tuotteilla se on entistä helpompaa. Sekä kotimaisesta härkäpavusta valmistetun Härkiksen että kaurasta, härkäpavuista ja herneestä valmistetun Nyhtökauran menestys on rakennettu salamavauhtia. Nyhtökaura keksittin vain kaksi vuotta sitten.
TUOTTEITA valmistavien yritysten johtajat puhuvat useiden satojen prosenttien kasvuluvuista.
Härkistä tekevä Verso Foods kertoi tiistaina rakentavansa Kauhavalle uuden tehtaan täyttämään kotimaan kasvavaa kysyntää ja vientimarkkinoiden tarpeita. Kymmenen miljoonaa euroa maksavan tehtaan on tarkoitus käynnistyä syksyllä.
Tähän asti Härkis-tuotteita on tehty alihankkijan tehtaassa.
”Haluamme varmistaa, että pystymme vastaamaan kotimaan kasvavaan kysyntään ja ennen kaikkea vientikysyntään”, Verso Foodin hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan Verson liikevaihto moninkertaistuu tänä vuonna viimevuotisesta kahdesta miljoonasta eurosta. Tulos ei ole tiedossa, koska yritys on voimakkaassa kasvuvaiheessa. Tuotot menevät investointeihin.
”Kun tietäisi, mitä liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan. Uskon, että olemme kaksinumeroisessa liikevaihtoluvussa”, Saarinen sanoo
Härkistä on nyt saatavilla käytännössä kaikissa Suomen ruokakaupoissa.
Myös Nyhtökauran tuotanto on kasvanut teolliseen mittakaavaan. Nyhtökaura tuli syksyllä myyntiin siinä vaiheessa, kun osa tuotannossa tehtiin vielä käsityönä. Tuotanto ei vastannut kysyntää, ja kaupoissa jouduttiin myymään ei-oota.
”Tuotanto on nyt 15-kertainen syksyyn verrattuna. Pystymme tuottamaan tällä vauhdilla noin 100 000 rasiaa viikossa. Syksyyn mennessä kapasiteetti vielä kaksinkertaistuu, mikä tarkoittaa noin 10 miljoonan rasian tuotantoa”, Gold&Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen kertoo.
Nyhtökauraa tuotetaan Järvenpään-tehtaalla ihan tavallisilla elintarvikekoneilla, mutta tuotantolinjan kokoamisessa oli Itkosen mukaan haasteensa. Koneita piti yhdistellä uudella tavalla.
”Siinä on erilaisia vaiheita, kuten sekoittamista, kuumentamista ja paistamista. Massa on hyvin omanlaistaan, ja siihen piti löytää juuri oikeanlainen tekniikka. Kehitystyötä ei voinut kauheasti nopeuttaa”, Itkonen sanoo.
Osa kuluttajista ehti jo turhautua Nyhtökauran odottamiseen. Nyt sitä olisi kuitenkin saatavilla mielin määrin.
”Ainoa ongelma on, että ihmiset eivät välttämättä tiedä, että nyt sitä saisi. Jos sitä ei kaupassa ole, kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan”, Itkonen sanoo.
Gold&Green Foodsin liikevaihto oli hitaasta alusta huolimatta viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa.
”Ihan tarkkaan en uskalla arvioida, mitä se on tänä vuonna, mutta moninkertainen ihan varmasti”, Itkonen sanoo.
Tulosta ei Nyhtökaurastakaan ole luvassa, koska tuotto suunnataan kasvuun. Paulig toi viime syksynä Gold&Green Foodsille apua ja rahoitusta. Pauligista tuli yhtiön omistaja 51 prosentin osuudella. Myös osa alkuperäisistä henkilösijoittajista on yhä yrityksessä mukana.
”Toimimme kuitenkin ihan itsenäisenä start-upina”, Itkonen sanoo .
SEKÄ Härkis että Nyhtökaura suuntaavat Ruotsin markkinoille, ja tavoitteena ovat laajemmat markkinat. Nyhtökauraa on tehty alusta alkaen englanninkielisellä pulled oats -nimellä.
”Myös uudet asiakassegmentit tulevat voimakkaasti mukaan. Olemme myymässä tuotetta ammattikeittiöihin ja teollisuuteenkin. Härkistä saa nyt myös 2,5 kilon pakkauksessa”, Verso Foodin Saarinen sanoo.
Ruotsissa kilpailu kasvis- ja vegaaniruoan markkinoilla on Suomea kovempaa. Saarisen mukaan Ruotsissa on kuitenkin tarjolla Härkistä vastaavia tuotteita lähinnä pakasteina ja raaka-aine on yleensä soija.
Nyhtökaura tuli Itkosen mukaan pieneen ennakkomarkkinointiin Ruotsissa viime viikolla, ja se lanseerataan isommin myöhemmin tänä vuonna.
”On jännittävää nähdä, miten käy. Sielläkin tuote oli yllättäen jo jonkin verran tunnettu, siitä oli ollut esimerkiksi lehtijuttuja”, Itkonen sanoo.
Härkis aloittaa Ruotsissa syyskuussa, mutta tuotenimellä Bondbone Färs.
”Meillä on yhteistyökumppanina heti iso jakelija, markkinatutkimukset on tehty, ja nyt tuotetta esitellään kauppiaille. Media- ja markkinointikampanjaa aloitetaan sitten lähempänä markkinoille tuloa”, Saarinen sanoo.
RUOTSALAISISTA kilpailijoista Jumbonkin Citymarketin pakastekaapista löytyy Food for Progress -yhtiön soijasta valmistama Oumph. Kauppias Matti Himbergin mukaan kotimaiset kilpailijat ovat kuitenkin selvästi suositumpia. Niitä on myyty noin 1 500 rasiaa alkuvuoden aikana molempia.
Jauhelihaan verrattuna kasviskorvikkeiden myynti on vielä pientä, euroissa mitattuna noin neljä prosenttia suhteessa jauhelihakauppaan.
”Ei se näy vielä lihan myynnissä. Kanan ja kalan myynti on toisaalta ollut kovassa kasvussa. Mutta koko ajan olemme lisänneet hyllytilaa kasvisruoille”, Himberg sanoo.
Kaikkia kuluttajia tulokkaat eivät myöskään miellytä. Marianne Boström kertoo kokeilleensa Nyhtökauraa kerran.
”Mutta en tykännyt siitä, minusta se oli jotenkin aika vahvan makuista”, Boström sanoo.
Mutta jauhelihaan tottuneelle lapsiperheelle härkis ja Nyhtökaura tuntuvat toimivan.
”Ajattelin tehdä Härkiksestä makaronilaatikkoa. Lapset syövät näitä ihan mielellään, vaikka 6-vuotias on tosi tarkka kaikista uusista ruoista”, Suvi Kämppä sanoo.
Oikaisu 24.5. klo 9.26: Gold&Green Foodsin liikevaihto oli viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa eikä 1,2 miljoonaan niin kuin artikkelissa aiemmin luki.
”Meillä on lopetettu käytännössä kokonaan liharuokien laittaminen. Syömme melkein pelkästään Härkistä ja nyhtökauraa”, Kämppä, kolmen lapsen äiti, sanoo.
Juuri tähän trendiin suomalaiset lihankorvikkeiden valmistajat iskivät viime syksynä. Ihan tavalliset sekaruokaiset perheetkin haluavat vähentää lihansyöntiä ympäristö-, terveys- tai eettisistä syistä.
Jauhelihan tai kanasuikaleiden tapaan käytettävillä tuotteilla se on entistä helpompaa. Sekä kotimaisesta härkäpavusta valmistetun Härkiksen että kaurasta, härkäpavuista ja herneestä valmistetun Nyhtökauran menestys on rakennettu salamavauhtia. Nyhtökaura keksittin vain kaksi vuotta sitten.
TUOTTEITA valmistavien yritysten johtajat puhuvat useiden satojen prosenttien kasvuluvuista.
Härkistä tekevä Verso Foods kertoi tiistaina rakentavansa Kauhavalle uuden tehtaan täyttämään kotimaan kasvavaa kysyntää ja vientimarkkinoiden tarpeita. Kymmenen miljoonaa euroa maksavan tehtaan on tarkoitus käynnistyä syksyllä.
Tähän asti Härkis-tuotteita on tehty alihankkijan tehtaassa.
”Haluamme varmistaa, että pystymme vastaamaan kotimaan kasvavaan kysyntään ja ennen kaikkea vientikysyntään”, Verso Foodin hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan Verson liikevaihto moninkertaistuu tänä vuonna viimevuotisesta kahdesta miljoonasta eurosta. Tulos ei ole tiedossa, koska yritys on voimakkaassa kasvuvaiheessa. Tuotot menevät investointeihin.
”Kun tietäisi, mitä liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan. Uskon, että olemme kaksinumeroisessa liikevaihtoluvussa”, Saarinen sanoo
Härkistä on nyt saatavilla käytännössä kaikissa Suomen ruokakaupoissa.
Myös Nyhtökauran tuotanto on kasvanut teolliseen mittakaavaan. Nyhtökaura tuli syksyllä myyntiin siinä vaiheessa, kun osa tuotannossa tehtiin vielä käsityönä. Tuotanto ei vastannut kysyntää, ja kaupoissa jouduttiin myymään ei-oota.
”Tuotanto on nyt 15-kertainen syksyyn verrattuna. Pystymme tuottamaan tällä vauhdilla noin 100 000 rasiaa viikossa. Syksyyn mennessä kapasiteetti vielä kaksinkertaistuu, mikä tarkoittaa noin 10 miljoonan rasian tuotantoa”, Gold&Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen kertoo.
Nyhtökauraa tuotetaan Järvenpään-tehtaalla ihan tavallisilla elintarvikekoneilla, mutta tuotantolinjan kokoamisessa oli Itkosen mukaan haasteensa. Koneita piti yhdistellä uudella tavalla.
”Siinä on erilaisia vaiheita, kuten sekoittamista, kuumentamista ja paistamista. Massa on hyvin omanlaistaan, ja siihen piti löytää juuri oikeanlainen tekniikka. Kehitystyötä ei voinut kauheasti nopeuttaa”, Itkonen sanoo.
Osa kuluttajista ehti jo turhautua Nyhtökauran odottamiseen. Nyt sitä olisi kuitenkin saatavilla mielin määrin.
”Ainoa ongelma on, että ihmiset eivät välttämättä tiedä, että nyt sitä saisi. Jos sitä ei kaupassa ole, kannattaa pyytää kauppiasta tilaamaan”, Itkonen sanoo.
Gold&Green Foodsin liikevaihto oli hitaasta alusta huolimatta viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa.
”Ihan tarkkaan en uskalla arvioida, mitä se on tänä vuonna, mutta moninkertainen ihan varmasti”, Itkonen sanoo.
Tulosta ei Nyhtökaurastakaan ole luvassa, koska tuotto suunnataan kasvuun. Paulig toi viime syksynä Gold&Green Foodsille apua ja rahoitusta. Pauligista tuli yhtiön omistaja 51 prosentin osuudella. Myös osa alkuperäisistä henkilösijoittajista on yhä yrityksessä mukana.
”Toimimme kuitenkin ihan itsenäisenä start-upina”, Itkonen sanoo .
SEKÄ Härkis että Nyhtökaura suuntaavat Ruotsin markkinoille, ja tavoitteena ovat laajemmat markkinat. Nyhtökauraa on tehty alusta alkaen englanninkielisellä pulled oats -nimellä.
”Myös uudet asiakassegmentit tulevat voimakkaasti mukaan. Olemme myymässä tuotetta ammattikeittiöihin ja teollisuuteenkin. Härkistä saa nyt myös 2,5 kilon pakkauksessa”, Verso Foodin Saarinen sanoo.
Ruotsissa kilpailu kasvis- ja vegaaniruoan markkinoilla on Suomea kovempaa. Saarisen mukaan Ruotsissa on kuitenkin tarjolla Härkistä vastaavia tuotteita lähinnä pakasteina ja raaka-aine on yleensä soija.
Nyhtökaura tuli Itkosen mukaan pieneen ennakkomarkkinointiin Ruotsissa viime viikolla, ja se lanseerataan isommin myöhemmin tänä vuonna.
”On jännittävää nähdä, miten käy. Sielläkin tuote oli yllättäen jo jonkin verran tunnettu, siitä oli ollut esimerkiksi lehtijuttuja”, Itkonen sanoo.
Härkis aloittaa Ruotsissa syyskuussa, mutta tuotenimellä Bondbone Färs.
”Meillä on yhteistyökumppanina heti iso jakelija, markkinatutkimukset on tehty, ja nyt tuotetta esitellään kauppiaille. Media- ja markkinointikampanjaa aloitetaan sitten lähempänä markkinoille tuloa”, Saarinen sanoo.
RUOTSALAISISTA kilpailijoista Jumbonkin Citymarketin pakastekaapista löytyy Food for Progress -yhtiön soijasta valmistama Oumph. Kauppias Matti Himbergin mukaan kotimaiset kilpailijat ovat kuitenkin selvästi suositumpia. Niitä on myyty noin 1 500 rasiaa alkuvuoden aikana molempia.
Jauhelihaan verrattuna kasviskorvikkeiden myynti on vielä pientä, euroissa mitattuna noin neljä prosenttia suhteessa jauhelihakauppaan.
”Ei se näy vielä lihan myynnissä. Kanan ja kalan myynti on toisaalta ollut kovassa kasvussa. Mutta koko ajan olemme lisänneet hyllytilaa kasvisruoille”, Himberg sanoo.
Kaikkia kuluttajia tulokkaat eivät myöskään miellytä. Marianne Boström kertoo kokeilleensa Nyhtökauraa kerran.
”Mutta en tykännyt siitä, minusta se oli jotenkin aika vahvan makuista”, Boström sanoo.
Mutta jauhelihaan tottuneelle lapsiperheelle härkis ja Nyhtökaura tuntuvat toimivan.
”Ajattelin tehdä Härkiksestä makaronilaatikkoa. Lapset syövät näitä ihan mielellään, vaikka 6-vuotias on tosi tarkka kaikista uusista ruoista”, Suvi Kämppä sanoo.
Oikaisu 24.5. klo 9.26: Gold&Green Foodsin liikevaihto oli viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa eikä 1,2 miljoonaan niin kuin artikkelissa aiemmin luki.
Fakta
Kovat kotimaiset
Verso Foodin Härkis ja Gold&Green Foodsin Nyhtökaura tulivat myyntiin viime syyskuussa.
Lihan ja kanan korvikkeiksi ruoanlaitossa sopivat kasviproteiinituotteet ovat ainakin Vantaan Jumbon Citymarketissa melko tasaväkisiä asiakkaiden suosiossa.
Toukokuun puoliväliin mennessä Jumbon Citymarketissa oli myyty sekä Härkistä että Nyhtökauraa tänä vuonna noin 1500 rasiaa. Esimerkiksi ruotsalaisen soijasta valmistetun Oumphin menekki oli huomattavasti heikompaa. Sitä oli myyty vain runsaat 300 rasiaa.
Tuotteiden kilohinnoissa on selvät erot. Härkis maksaa Citymarketissa 15,56 euroa kilo, Nyhtökaura 18,36 euroa ja pakasteena myytävä Oumph 22,11 euroa kilolta.
