KASVATUKSESTA puhutaan nykyään paljon. Tuomioitakin sinkoilee: on kännykkään uppoutuvia someäitejä ja curling-vanhempia.
Onneksi nykyvanhemmuudessa on myös toinen puoli. Tutkimme tilastoja ja kysyimme asiantuntijoilta, missä asioissa nykyvanhemmat onnistuvat usein. Teimme vastauksista 11 kohdan listan:
1. Isät osallistuvat entistä enemmän
Hyvä esimerkki myönteisestä kehityksestä on monen asiantuntijan mielestä se, että isät osallistuvat lastensa elämään aiempaa enemmän.
Esimerkiksi varhaisteini-ikäisten poikien suhde isäänsä on Suomessa maailman parhaalla tolalla, THL:n tutkimusprofessori
Sakari Karvonen kirjoittaa blogissa. WHO:n tutkimuksen mukaan poikien on helpompaa puhua vaikeista asioista isänsä kanssa kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa 42 maassa. Puhuminen isän kanssa oli helppoa 92 prosentille suomalaispojista.
Yliopistonlehtori
Marjatta Kalliala Helsingin yliopistosta taas kertoo käytännön esimerkin isien ja tyttärien läheisistä suhteista: ”Askartelukaupassa seurasin useita isiä, jotka etsivät asiantuntevasti kaikenlaista kimallusta tyttärilleen yhdessä tyttäriensä kanssa.”
2. Vanhemmat arvostavat lastensa mielipiteitä
”Vanhemmat kuuntelevat aiempaa enemmän lasten mielipiteitä, ja he ottavat ne myös huomioon. Lapset saavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yleisemminkin perhe-elämään, esimerkiksi kulutukseen: mitä ruokaa ostetaan tai minne matkustetaan lomalla. Tämähän ei kuulunut ainakaan olennaisena osana perinteiseen suomalaiseen kasvatuskulttuuriin”, vastaa professori
Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta.
3. Vanhemmat ja lapset puhuvat yhdessä tunteista
”Vanhempien ja lasten välinen suhde on entistä harvemmin etäinen, emotionaalisesti viileä auktoriteettisuhde. Entistä useammin suhde on läheinen, keskusteleva, kannustava, välittävä ja neuvotteleva”, Kimmo Jokinen kertoo.
”Lähes kaikki nuoret rastittavat kahdeksannen luokan terveystarkastuksessa lomakkeesta kohdan, jonka mukaan suhteet vanhempiin ovat hyvä ja että he voivat keskustella ainakin yhden vanhemman kanssa mieltään askarruttavista asioista”, kertoo oppilashuollon ylilääkäri
Marke Hietanen-Peltola THL:stä.
4. Vanhemmat tuntevat lapsensa
”Vanhempien ja lasten maailmat eivät ole jyrkästi erillään toisistaan. Vanhemmat ja lapset ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa somessa ja muuallakin. Vanhemmat tietävät lastensa ystävät, taipumukset, musiikkimaun ja lempisarjat. Eri sukupolvilla ei näytä nykyään olevan mitään erityistä tarvetta salata toisiltaan tekemisiään. Osataan keskustella aika avoimesti, vaikka totta kai tämän rinnalla ovat myös aikuisten maailmat ja lasten maailmat”, Kimmo Jokinen selventää.
5. Perhe haluaa olla yhdessä
”Perheet ovat jotenkin tietoisempia siitä, että he ovat perhe. Englanniksi tästä puhutaan ’displaying families’-termillä. Vaikka on kiire ja aikapula, perheet yrittävät löytää yhteistä aikaa, vaikkapa viikonloppuostosten merkeissä tai niin, että lauantai on ulkoilu- ja mediapäivä. Vaikka aika monet perheet eivät arkisin syö yhdessä, perheenjäsenet kuitenkin yrittävät tehdä sen viikonloppuisin ja ovat tietoisia siitä, että pitäisi olla enemmän yhdessä”, Kimmo Jokinen kirjoittaa.
6. Vanhemmat leikkivät lastensa kanssa
”Ilmiötasolla tunnistetaan mielestäni entistä paremmin, että leikkiminen on tärkeää. Vanhemmat keskimäärin leikkivät lastensa kanssa enemmän kuin ennen”, Marjatta Kalliala kertoo.
7. Vanhemmat uskaltavat pyytää ja ottaa vastaan apua
”Yksin selviämisen eetos on heikentynyt”, kertoo lastenpsykiatri
Jukka Mäkelä THL:stä.
Vanhemmat ovat Mäkelän mukaan aiempaa valmiimpia hakemaan apua ja ottamaan sitä vastaan. Samaa sanoo THL:n Marke Hietanen-Peltola.
”Nyt koetaan hyväksi vanhemmuudeksi se, että osataan entistä paremmin kysyä ja vastaanottaa apua, kun sen aika on, tai edes epäilys siitä”, Hietanen-Peltola sanoo.
8. Äiti ja isä jakavat hoivavastuun tasaisemmin
Isät jäävät entistä useammin kotiin hoitamaan lastaan. Erityisesti isille jyvitettyjen vapaiden pitäminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Isäkuukauden käyttäjien lukumäärä kahdeksankertaistui sen voimassaoloaikana 2003–2012. Nyttemmin isäkuukausi on korvattu pidennetyllä isyysvapaalla, jota piti vuonna 2014 kolmannes isistä.
”Ehkä voisi sanoa, että vanhemmat osaavat aiempaa paremmin jakaa hoivavastuuta, mikä ehkäisee riitoja ja tukee siten parisuhdetta”, pohtii Jukka Mäkelä.
Äidit pitävät silti valtaosan vanhempain- ja hoitovapaasta. Esimerkiksi vanhempainvapaata käyttää vain 1–3 prosenttia isistä, eikä osuus ole muuttunut sitten vuoden 1995.
9. Lapset syövät monin osin paremmin
Vaikka lasten ruokavalioissa olisi vielä paljon parannettavaa, myönteistäkin kehitystä on tapahtunut. Esimerkiksi kovan rasvan saanti on vähentynyt 1970-lukuun verrattuna. Peruskoulu- ja lukioikäiset lapset ja nuoret myös syövät nykyään yhdessä perheen kanssa hieman useammin kuin vielä vuosituhannen vaihteessa. Myös parhaillaan meneillään olevasta päiväkoti-ikäisiä lapsia koskevasta tutkimuksesta on luvassa myönteisiä tuloksia kasvisten ja hedelmien kulutuksen suhteen.
10. Kurittaminen on vähentynyt
”Lasten kurittaminen ja nöyryyttäminen on vähentynyt”, iloitsee Jukka Mäkelä.
Asia selviää esimerkiksi Lastensuojelun keskusliiton teettämistä kyselytutkimuksista. Siinä missä vuonna 2006 vanhemmista 45 prosenttia kertoi tukistaneensa lastaan, vuonna 2014 enää 25 prosenttia sanoi samaa. Seitsemän prosenttia sanoi kymmenen vuotta sitten piiskanneensa lastaan, kun uudessa tutkimuksessa kukaan ei enää myöntänyt piiskanneensa.
11. Tapaturmat ovat vähentyneet
Lasten tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet murto-osaan viime 50 vuoden aikana. Siinä missä 1970-luvun alussa tapaturmaisesti kuoli jopa 300 alle 15-vuotiasta lasta vuodessa, vuonna 2015 heitä kuoli 25. Yksi syy tähän on, että lapsia valvotaan nykyään tarkemmin.
THL muistuttaa silti, että suurin osa lasten tapaturmista olisi yhä ehkäistävissä.
Kotitapaturma.fi-hankkeen sivuilta voi ladata eri ikäisten lasten vanhemmille suunnattuja listoja, joiden avulla voi tarkistaa oman kotinsa ja toimintatapojensa turvallisuuden.
