Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka
Venäjällä on nyt asiaa Suomelle – pääministeri Medvedev tuo tänään Ouluun kokonaisen ministerijoukkueen
Päällimmäisenä pitkällä asialistalla on ilmeisesti Itämeren kaasuputki.
Julkaistu: , Päivitetty:
VENÄJÄN pääministeri Dmitri Medvedev tapaa tänään perjantaina suomalaiskollegansa Juha Sipilän Oulussa. Medvedevin valtuuskuntaan kuuluu kolme ministeriä, neljä varaministeriä ja Karjalan kuvernööri Aleksandr Hudilainen.
Moskovan tietojen mukaan asialistan ykkösenä on Itämeren uusi kaasuputki. Venäjän ministerijoukkue on todella laaja, joten niin on varmasti keskustelun aiheiden kirjokin. HS kokosi yhteen muutamia todennäköisiä keskustelun aiheita.
Kahdenväliset suhteet
Kauaksi on tultu maaliskuun alusta 2014, jolloin Suomen tuolloinen puolustusministeri Carl Haglund perui viime tipassa ja nootin säestyksellä aiemmin sovitun tapaamisen puolustusministeri Sergei Šoigun kanssa.
Tuolloin protestoitiin Krimin miehitystä. Sittemmin on tultu siihen tulokseen, että vähempikin protestointi riittää. Ja ettei Krimistä nyt tarvitse niin puhuakaan. Riittäisi, jos Itä-Ukrainan sotaa koskeva Minskin rauhanprosessi etenisi.
Rauhanprosessi ei etene eikä Venäjä ole mielestään osapuoli Itä-Ukrainan sodassa. Pattitilanteessa suomalaisten halu jankuttaa hyytyy päivä päivältä.
EU ja pakotteet
Venäläisen uutistoimisto Interfaxin haastattelemat nimettömät venäläiset virkamieslähteet arvelivat pääministeritapaamisen alla, että Venäjän ministerijoukkue yrittää jollakin tavalla vaikuttaa Suomen avulla Euroopan unionin pakotepolitiikkaan.
Ajatus ei ole aivan hölmö, sillä Suomessa pakotteet ja erityisesti vastapakotteet haittaavat talouden kehitystä enemmän kuin monessa muussa EU-maassa. Interfaxin nimettömät lähteet tosin totesivat samaan hengenvetoon, että mitään painostusta tässä asiassa on turha yrittää.
Suhteet Venäjään ovat olleet Suomelle aina tärkeät. Nyt suhde Suomeen saattaa olla entistä tärkeämpi myös Venäjälle – vähän niin kuin Neuvostoliiton kultavuosina, jolloin Suomi oli Moskovan länsikaupan kultapoika.
Nord Stream 2
Medvedevin kansliapäällikkö, varapääministeri Sergei Prihodko nosti venäläisille toimittajille pitämässään tiedotustilaisuudessa ministeritapaamisen ykkösaiheiden joukkoon Itämeren uuden kaasuputken.
Venäjä rakensi ensimmäiset, Itämeren pohjassa kulkevat kaasuputket eli Nord Stream 1:n siten, että molemmat putket olivat toiminnassa 2012. Venäjän valtiollisen kaasujätin Gazpromin kaasu kulkee putkissa Viipurista Greifswaldiin Saksaan.
Toisen putkiparin puuhaaminen alkoi saman tien. Venäläiset haluavat rakentaa putken samaan määränpäähän, mutta lähtöpaikaksi on suunniteltu Ust-Lugan eli Laukaansuun satamaa Suomenlahden etelärannalla.
Tämä Nord Stream 2 -suunnitelma ajautui syksyllä vaikeuksiin. Gazpromin eurooppalaiset kumppanit ryhtyivät epäröimään sen jälkeen, kun Puola oli vastustanut putkea äänekkäästi. Venäjän presidentti Vladimir Putin tosin vakuutti viime maanantaina, että kumppanit eivät ole kadonneet mihinkään.
Puolan lisäksi epäileviä ääniä on kuulunut Ruotsista. Venäläiset haluaisivat vuokrata edellisen urakan tapaan tukipaikan Sliten pikku satamasta Gotlannista.
Tukholmassa on maalattu kauhukuvia, että erikoisjoukot käyttävät kaasuyhtiötä Troijan hevosena osana konfliktin laajenemista Itämeren alueella.
Pääministeri Matti Vanhasen hallitus suhtautui Nord Stream ykköseen pelkkänä ympäristökysymyksenä. Tällainen suhtautuminen on vähintä, mitä Moskova Sipilän hallitukselta odottaa. Suurempikin apu voisi olla tarpeen.
Ydinvoima
Varapääministeri Sergei Prihodko mainitsi kaasuputkihuolien jälkeen Oulun-tapaamisen aiheeksi ”yhteiset tuotantoprojektit ja yhteistyönäkymät ydinvoima-alalla”.
Ydinvoimasta varmaan puhetta riittää, melkein Pyhäjoen naapurissa kun ollaan. Mikäli Hanhikiven rakennusyhtiöt eli suomalainen SRV ja venäläinen Titan 2 eivät pääse yhteiseen näkemykseen työnjaosta ja komentoketjusta, voidaan asioista aina ärähtää hallitustasolla.
Mutta venäläisillä eli lähinnä ydinvoimayhtiö Rosatomilla saattaa olla takataskussaan aivan uusiakin aloitteita.
Ympäristöasiat
Presidentti Putin antoi elokuussa potkut pitkäaikaiselle toverilleen ja hallintopäällikölleen Sergei Ivanoville ja nimitti hänet ympäristöasioista vastaavaksi presidentin neuvonantajaksi.
Nimitys kuulosti tuoreeltaan kahden tiedusteluveteraanin eli Putinin ja Ivanovin väliseltä huumorilta, mutta ehkä asiassa oli muutakin.
Moskovassa alkaa nimittäin näyttää vähän siltä, että ympäristöhuolet ovat lopultakin tulossa Venäjällä muotiin – ja niissähän on myös liiketoimintamahdollisuuksia.
Arktinen yhteistyö
Uusi ympäristöneuvonantaja Ivanov ilmestyi Moskovassa järjestettyyn Arktiseen konferenssiin lokakuussa ja piti painokkaan puheen ilmastonmuutoksen vaaroista. Tämä kertoo paitsi ympäristöasioiden myös arktisen yhteistyön tärkeydestä.
Suomella on edessään Arktisen neuvoston kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi, joka alkaa ensi toukokuussa.
Presidentti Sauli Niinistö on väläytellyt arktisen yhteistyön tärkeyttä perustellen asiaa muun muassa sillä, että juuri muista asioista Venäjä, Yhdysvallat ja EU eivät tätä nykyä pystykään puhumaan samalla kielellä.
Raja-asiat
Sipilä ja Medvedev tapasivat edellisen kerran tammikuun lopussa Pietarissa. Tuolloin julkisuudessa puhutti Suomen huoli pohjoisten raja-asemien kautta Venäjältä tulevista turvapaikanhakijoista. Venäjän arveltiin päästävän kolmansien maiden kansalaisia Lapin rajojen kautta Suomeen ilkeyttään.
Pääministeritapaamisen jälkeen presidentti Putin puuttui asiaan julkisesti. Suomi ja Venäjä tekivät puolen vuoden sopimuksen liikenteen rajoittamisesta Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla.
Tilapäisen sopimuksen voimassaolo loppui lokakuussa, mutta tilanne raja-asemilla on pysynyt rauhallisena. Suomessa varmasti toivotaan, että pysyy jatkossakin.
Tausta: Pääministerien keskustelun aiheena talouden näkymät
PÄÄMINISTERITAPAAMINEN perjantaina tuo Ouluun tiukat turvajärjestelyt ja näyttävän venäläisen autosaattueen.
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev saapuu Oulun kaupungintalolle useiden kymmenien autojen saattueessa puolilta päivin.
”Vieraiden tuloa voi tulla seuraamaan jalkaisin kaupungintalon ympäristöön. Saapuva autoletka on todella pitkä, useita kymmeniä ajoneuvoja”, kertoo ylikomisario Arto Autio Oulun poliisista.
Medvedevin valtuuskunta saapuu omalla koneellaan. Rahtikoneella etukäteen toimitetut autot odottavat kentällä valmiina.
KAUPUNGINTALOLLA ydinkeskustassa järjestettävä tapaaminen aiheuttaa liikennejärjestelyjä torstai-illasta alkaen. Ympäristö eristetään niin, etteivät sinne pääse muut kuin delegaatioiden ajoneuvot.
Liikennejärjestelyt jatkuvat kunnes vierailu päättyy perjantaina myöhään iltapäivällä.
Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk) yhteinen lehdistötilaisuus lähetetään suorana livelähetyksenä alkaen kello 14.45.
Vierailu on merkitty päättyväksi keskusteluiden ja tiedotustilaisuuden jälkeen.
ALUN PERIN ohjelmassa oli myös yritysvierailu, mutta se peruttiin aikataulusyistä.
”Yritysvierailukohdetta ei tällä kertaa ole - se oli jossain vaiheessa suunnitelmissa, mutta joudutaan aikataulusyistä kuitenkin jättämään väliin”, Sipilän kansainvälisten asioiden erityisavustaja Anna-Kaisa Heikkinen toteaa.
Tiedotusvälineiden edustajia paikalle on valtioneuvoston kanslian mukaan tulossa vähintään 60. Suurin osa heistä on suomalaisia. Venäläisiä toimittajia ja kuvaajia paikalle saapuu myös useampi kymmenen.
SIPILÄLLE ja Medvedeville tapaaminen on toinen. Heikkisen mukaan keskustelut painottuvat kauppavaihtoon, investointeihin ja talouden näkymiin.
”Kauppa- ja talousasioissa on toki näinä aikoina tiettyjä sektoreita, jotka ovat pakotteiden piirissä, mutta suurin osa taloudellisesta kanssakäymisestä on kuitenkin pakotteiden ulkopuolisilla sektoreilla”, Heikkinen muistuttaa.
NÄIDEN lisäksi esille noussee Heikkisen mukaan kiinnostavia, konkreettisia aiheita, kuten ympäristökysymykset, arktiset asiat sekä Koillisväylän tietoliikennekaapeli.
Koillisväylän tietoliikennekaapelin eli Euroopasta Aasiaan ulottuvan merikaapelin rakentamiseksi pyritään kasaamaan monikansallista yhteenliittymää, mutta ilman Venäjää hanke ei etene.
”Pääministeriagendalle kuuluvat luontaisesti myös EU–Venäjä-asiat. Tämän lisäksi käsiteltäneen myös muita kansainvälisiä asioita, kuten Ukrainan ja Syyrian tilannetta”, Heikkinen kertoo.
Aamukahvia juodessani ja Pohjolan Sanomia lukiessani kiinnitin huomiota Merisää-informaatioon. Miksi? Siksi, että mm. minua ja vaimoani kiinnostaa aika lailla näihin aikoihin jään muodostuminen tänne Perämeren pohjukkaan, jotta pääsisimme hiihtämään/potkukelkkailemaan/köpöttelemään Selkäsaareen. Tämä päivän Merisää-informaatio Kemin kohdalla oli seuraava: Meriveden korkeus eilen klo 8, cm > 29 Tuulen nopeus m/s > 13 Tuulen suunta > luoteesta (kuvattu symbolilla) Aallon keskim. korkeus, m > 0,7 Hetkinen! Aallon keskim. korkeus - hmmmmm. Tällä hetkellä ilmeisesti Kemin edustalla jään vahvuus on jo 15-25 cm, joten ainakin meitä kiinnostaa saada jään vahvuudesta talviaikaan tietoja lehtienkin palstoilta.
Olen kirjoittanut otsikolla - KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN ARVOSTUS - aika monta kertaa vuodesta 2000 alkaen. Muistaakseni artikkeli noin neljän vuoden välein hiukan eri muodossa on julkaistu paikallisissa lehdissä. Tavoitteeni on psyykata myös työnantajia asialliseen = aktiiviseen suhtautumiseen kuntavaaliasiassa.
Suomessa
kunnallisvaalit, nykyisin kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.
Seuraavat poikkeuksellisesti huhtikuun alkupuolella 2017...
Uudet valtuustot
aloittavat nelivuotisen toimikautensa siten kesän korvalla vuonna 2017.
”Vaaleihinhan on
vielä iäisyys!” moni saattaa aamukahvia hörpätessään todeta.
Eipä niinkään, vaalipäivään tästä hetkestä alkaen on aikaa
vain noin neljä kuukautta.
Eri
puolueiden paikalliset ykkösketjut ovat katselleet jo pitkään ”sillä silmällä”
ympärilleen rekrytoidakseen riveihinsä varteenotettavia
kuntavaaliehdokkaita.
He toivovat
löytävänsä pomminvarmojen ääniharavien lisäksi sellaisia
ehdokkaita, jotka saisivat Suomen suurpuolueen, Nukkuvatkin
liikkeelle vaalipäivänä. Kukaties
kuntavaalien lähestyessä syntyy aivan uusia
paikallisryhmittymiäkin.
Itsekin olen ollut tällä kerralla poikkeuksellisen aktiivinen asiassa.
Monet meistä
väittävät, että mitä se oikeastaan kannattaa äänestää, sama
meno se kuitenkin jatkuu joka tapauksessa, olipa asioista päättämässä
kuka tahansa.
Monet meistä
väittävät myös, että kyllä sitä vaalien alla luvataan vaikka
kuu taivaalta, mutta kun vallan kahvaan päästään, niin lupaukset
unohtuvat ja takki kääntyy sutjakkaasti yhdessä yössä.
Monet meistä
väittävät lisäksi, että kaikilla poliittisilla puolueilla
ohjelmat ovat niin samantyyppiset, ettei niitä juuri toisistaan
erota…
Olipa asia niin
tai näin, joka tapauksessa kunnallisten luottamustehtävien
arvostuksen ja kiinnostavuuden on kohennuttava nykyisestään!
Miten?
Muun muassa siten, että on selkeästi viestitettävä
mahdollisuuksista ruohonjuuritason vaikuttamiseen. Kyllä nimenomaan
kuntapolitiikka parhaimmillaan on yhteisten asioiden hoitamista.
Siten
myös, että työnantaja, olipa kyseessä kunta, kuntayhtymä,
julkinen virasto, yksityisyritys, tms. arvostaa niiden työntekijöiden
ja virkamiesten luottamustyöpanosta, jotka ovat esim. valtuusto- tai
hallitusjäsenenä ja lautakuntajäsenenä tekemässä
luottamusmiestyötä yhteiseksi hyväksi.
Oikeastaan
työnantajan on syytä olla erityisen tyytyväinen siitä, että
työntekijöiden ja virkamiesten joukosta löytyy sellaista
aktiviteettia, että se on johtanut em. tyyppisiin tehtäviin.
Tehtävien
arvostusta tukee muun muassa toimenpiteet, joilla luottamustehtävissä
työskentelevälle taataan palkallinen osallistuminen työaikana
kokouksiin siten, että hän ei joudu täyttämään
ansionmenetyslomakkeita eikä hänelle maksettavaa palkkaa veloiteta
kaupungin/kunnan kassasta. Se on sitä yhteisvastuullisuutta, sillä
luottamustehtävissä toimivat hoitavat loppujen lopuksi myös oman
työnantajansa etuja.
Esimerkiksi
yksi tai kaksi 1-3 tunnin kokousta kuukaudessa ei voi olla
kynnyskysymys minkään työnantajatahon palkkakertymässä! Toisaalta kukaan työntekijä tai virkamies ei voi olla niin
korvaamaton, ettei hänen työpanostaan voida korvata riittävän
aikaisessa vaiheessa sovituilla sijaisjärjestelyillä. Kunnallisten
luottamustehtävien hoito ei voi eikä saa olla pelkästään omalla
vapaa-ajalla tapahtuvaa harrastuksenomaista puuhastelua.
Mielestäni
luottamustehtävien kokousajankohdat pitää olla pääsääntöisesti
ma-pe pääsääntöisesti klo 12-16 välisenä aikana, sillä
asiantuntijoiden mukaan myöhäisenä ajankohtana alkavien ja pitkään
kestävien kokousten tehokkuus on alhainen.
Siirtyminen
kokousten aikaistamiseen parantaa tehtävien päätösten tasoa,
järkeistää kaikkien osapuolten ajankäyttöä ja edesauttaa
luottamustyössä jaksamista.
Kokouksista
ei saa muodostua arvokasta ajanhukkaa-tyyppisiä
seurustelutapahtumia.
Lisäksi
em. menettelyllä todennäköisesti puretaan edes hiukan valitettavan
monien nykyluottamushenkilöiden iltakokousruuhkaa...
Kemin biojalostamohanke etenee aikataulussa - hyvä niin.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Haglund: ”Kemin biojalostamohanke etenee aikataulussa”
Kiinalaisen Kaidin emoyhtiö kertoi tällä viikolla, että se rahoittaa hanketta. Tytäryhtiö odotti päätöstä.
LAPIN UUTISET8.12. 16.51 Päivitetty 17.17
NINA SUSI
Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund vieraili torstaina Kemissä. Hän sanoi, että yhtiö on saanut monia keskeisiä asioita eteenpäin Kemin biojalostamohankkeessa.
Jussi Saarela
Kaidin Kemin biojalostamohanke on pysynyt aikataulussa ja etenee hyvin Kaidi Finland Oy:n toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan. Helsingin Sanomat uutisoi torstaina, että rakentamispäätös laitoksesta siirtyy ensi vuoteen.
Kemissä torstaina vieraillut Haglund sanoo, että kiinalaisen Kaidin emoyhtiö informoi tämän viikon maanantaina, että se rahoittaa hanketta. Se oli päätös, jota Suomen tytäryhtiö nimenomaan odotti tämän vuoden aikana ja myös sen sai. Asiat etenevät Haglundin mukaan suunnittelulla tavalla.
– Iso kuva on tällä hetkellä hyvin myönteinen. Olemme saaneet monia keskeisiä asioita eteenpäin syksyn aikana ja hanke etenee hyvin. Tällä viikolla saimme Kaidin pääjohtajalta vahvistuksen, että Kaidi on valmis sijoittamaan Kemiin oman osuutensa vaadittavasta pääomasta, joka luo pohjan rahoituspaketin loppuun viemiselle. Samalla muut iso asiat ovat edenneet varsin mukavasti.
Lainsäädäntöasiatkin ovat menneet Kaidin kannalta hyvin. Biopolttoaineita koskevat esitykset EU-parlamentille olivat Kaidille myönteisiä. Myös Suomen hallituksen uusi energia- ja ilmastostrategia miellyttää Kaidia. Tavoitteena on nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteessä 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Mutta pitää muistaa, että lainsäädännön toimeenpano on ratkaisevaa investointeja harkitsevien firmojen kannalta, koska se tuo investointivarmuuden.
Kaidi neuvottelee parhaillaan pääomasijoittajien ja teollisien kumppaneiden kanssa osallistumisesta hankkeeseen, jonka rahoitus ei ole Haglundin mukaan ongelma. EU-komission viime viikolla julkaiseman niin sanotun talvipaketin jälkeen Kaidi on saanut runsaasti yhteydenottoja.
– Tavoitteenamme on aloittaa ensi vuoden aikana Kemin biojalostamon rakentaminen ja saada se valmiiksi viimeistään syksyllä 2019 aikataulun mukaisesti. Olemme edelleen aikataulussa.
Talvipaketissa vaadittavien biopolttoaineiden prosenttiosuudet ovat hänen mukaansa suhteellisen pieniä verrattuna Suomen hallituksen kaavailemiin osuuksiin, mutta pitää muistaa, että Euroopan laajuiset biopolttoainemarkkinat ovat valtavat ja kasvat kovaa vauhtia jatkossa. Vuoden 2020 alusta lähtien velvollisuus käyttää biopolttoaineita kasvaa EU:ssa.
– Jo muutaman prosentin kiintiö kehittyneille biopolttoaineille tarkoittaa erittäin isoa kysynnän kasvua, koska volyymit ovat erittäin isoja. On selvää, että biopolttoainemarkkinat kasvavat erittäin paljon ja Eurooppaan tulee paljon uutta kapasiteettia tuottamaan biopolttoaineita. Suomi on yksi maista, jossa on hyvät edellytykset niitä tuottaa ja sitä kautta luoda työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa. Teemme hartiavoimin työtä sen eteen, että saamme Kemiin biojalostamon.
Julkisuudessa on epäilty plasmakaasutuksen toimivuutta Kemin puuta raaka-aineenaan käyttävässä jalostamossa. Haglund sanoo, että tekniikkaa perustuu sekä perinteiseen paineistettuun kaasutukseen että plasmakaasutukseen.
Samankaltaista jalostamoa Kaidi tekee parhaillaan Pohjois-Kiinaan. Sielläkin pääraaka-aineena on puubiomassa.
TIETOA
Hanke etenee
Kiinalaisen Kaidin emoyhtiö informoi tämän viikon maanantaina Suomen tytäryhtiötä, että se rahoittaa Kemin biojalostamohanketta.
Kaidi neuvottelee parhaillaan sekä kotimaisten että ulkomaisten pääomasijoittajien ja teollisien kumppaneiden kanssa osallistumisesta hankkeeseen.
Rahoitusta on Kaidi Finlandin mukaan hyvin saatavilla.
Tärkeää on saada Kemin biojalostamo valmiiksi ennen vuoden 2020 alkua, josta eteenpäin EU:n vaatimukset biopolttoaineiden määrästä kasvavat. Kaidin tavoitteena onkin saada jalostamo valmiiksi syksyllä 2019 aikataulun mukaisesti.
Täksi aamuksi olin pistänyt varmuuden vuoksi puhelimen hälytyksen päälle klo 06.30, jota tosin en tarvinnut, sillä heräsin jo hiukan aikaisemmin. Oli kokous- ja näyttöpäivä odotettavissa. Aamutoimien jälkeen asuvalinta oli selvä: Harmaa puku ja parhaat kengät... Kuinka ollakaan kenkiä jalkaan laittaessani tunsin jotain outoa oikean jalan kengänpohjassa. Mitä ihmettä! Kengän kannasta oli irronnut iso "lämpäre" ja pohja oli poikki! Kirottu, kirottu, kirottu polyuretaani! En ole kyseisiä kenkiä käyttänyt kovinkaan paljon. Ne ovat olleet tähän saakka ns. pyhäkengät... Niin kuin olen syksyllä kirjoittanut, minulta hajosivat alta Jalas-turvasandaalit. Niissä oli myös polyuretaanipohjat. Asiasta reklamoituani Ejendals Suomi Oy:öön sain asiallista informaatiota asiasta. Informaatiossa todettiin mm., että nykyaikainen polyuretaani vanhenee 5 vuodessa. Liekö kysymyksessa kuuluisa suunnitellun hajoamisen strategia - mene ja tiedä. Eipä se auttanut kuin pistää toiset kengät jalkaan. Valitettavasti niissäkin on polyuretaanipohjat. Saapa nähdä, milloin ne hajoavat alta. Yksi asia on varma, jos vielä kenkiä ostan, en osta enää koskaan muita kuin kumi- tai nahkapohjaisia kenkiä... No - ajelin aamulla moottoritietä pitkin Tornioon. Sumuinen, rauhallinen matka: Ilma -7, tie -7 astetta Celsiusta. Päätin "körötellä" noin 80 km/h, se oli vaikeaa. Kävin aamupäivällä Ammattiopisto Lappian Kaivosalan ammatillisen neuvottelukunnan kokouksessa. Ihan hyvä kokous, jossa tunsin taas sivistyväni ainakin hiukkasen. Kuulin mm. Lappia 3.0 ajatuksia toimipaikkapäällikkö Antti Päivärinnan kertomana - mielenkiintoista. Kotiin palattuani menin iltapäivällä Kemissä Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille malliksi klo 14.45, oli kyseessä lyhyiden hiuksien kampauksen näyttö. Näytön antoi sieviläistaustainen Elina Raudasoja. Em. näyttö oli kyseisen opiskelijan viimeinen suoritus, joten ammattitutkinto on saavutettu - hyvä niin. Mikäli oikein ymmärsin, suoritus oli erinomainen kolmen näytön vastaanottajan mielestä. Tekijä oli myös suoritukseensa tyytyväinen, minä myös, tosin minun perinteiseen lookkiini aivan liian siisti lopputulos. Onneksi se suhteellisen nopeasti on taas entisellään. Mitähän vielä ilta tuo tullessaan? __________________________ Ilta oli rauhallinen, mutta tänään perjantaiaamuna 09.12.2016 kävin näyttämässä hajonneita kenkiä Kemin Kenkä-Keskuksen Petri Kyllöselle. Hän totesi, että polyuretaanipohjaisia kenkiä pitäisi käyttää jatkuvasti. Mikäli oikein ymmärsin, pitkän käyttövälit ovat myrkkyä ja pohjat yksinkertaisesti murenevat - ei käsiin vaan jalkaan... Made in Italy-pyhäkenkäni olivat tosi mukavat jalassa ja erinomaiset - oikean jalan kengän pohjan hajoamiseen saakka. Käväisen vielä kysäisemässä suutarilta, mitä uudet kumi- tai nahkapohjat maksavat. Todennäköisesti enemmän kuin uusien kenkien ostaminen. Hyllyssä näytti olevan mm. kotimaisia kumi- ja nahkapohjaisia kenkiä. Saattaapa olla, että jossakin vaiheessa on mentävä hieromaan kauppoja Petrin kanssa...
Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun Kauppalehden asiantuntijat antavat täyslaidallisen Sotkamon Talvivaarasta, nykyisestä Terrafamesta (Nälkämaasta). Onhan kyseiseen prosessiin pistetty kiistatta veroeuroja enemään kuin tarpeeksi mutta...
Olisi järjen köyhyyttä - juuri nyt - olla katsomatta, mitä tapahtuu esim. seuraavan kahden vuoden aikana. Juuri nyt, kun Lauri Ratia porukkansa kanssa on saanut mediatietojen perusteella prosessin toimimaan, vesitasetta on saatu hallintaan, johon osittain vaikuttanee jatkossa vasta käyttöön vihitty vedenpuhdistuslaitos. Vähäinen merkitys ei ole mm. nikkelin maailmanmarkkinahinnan kohoamisella. Mikäli olen oikein ymmärtänyt entiselle - tällä hetkellä velkasaneerauksessa olevalle - Talvivaaran pörssiyhtiöllekin hahmotellaan "uutta elämää". Monet Armani-pukuiset, lakeerikengissä viilettävät "asiantuntijat" mielellään ajattaisivat Terafamen toiminnan alas. Pahimmat kävisivät ilmeisesti olisivat valmiita naulaamassa työttömäksi jääneiden nälkämaalaisten mökkien ikkunat ja ovet laudoilla umpeen... Heiltä toisin unohtuu se tosiasia, että alasajo maksaa huomattavasti enemmän kuin järkevä käynnissäpito. Lisäksi paljon peräänhuudellut veroeurot eivät ole menneet hukkaan. Ne ovat kiinni kaivosalueen infrassa, rakennuksissa, kalustossa ja tuotekasoissa. Muistaakseni pari-kolme vuotta sitten kasoissa arvioitiin olevan noin yhden miljardin edestä metalleja. Nyt louhinnan hyvin edistyessä tavaran arvo saattaa olla jo tuplaten - mene ja tiedä...
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Veronmaksajien piikki on ollut auki vuosikaupalla, kirjoittaa toimittaja Olli Herrala
Sotkamossa on tehty ihme, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi kansalaisille Ylen tv-uutisissa (14.11.).
Huikeaa optimismia huokunut pääministeri piti markkinointipuheensa päässään Terrafamen pipo ja päällään Terrafamen takki. Tv-kuva ei sitä paljastanut, mutta ehkä jalassa olivat myös saman talon housut.
Pääministerin mukaan Talvivaaran kaivoksen ongelmat on ratkaistu. ”Sotkamon ihme” on suhteellinen juttu, sillä Talvivaara jälkeläisineen on syönyt veronmaksajien rahaa tähän mennessä yli 750 miljoonaa euroa.
Veronmaksajien kuppaaminen on vain kiihtynyt Talvivaara Sotkamon konkurssin jälkeen. Tätä rahoituksen tippapulloa voi tosiaan pitää ihmeenä, jonka takana seisoo keskustavetoinen hallitus.
Talvivaaran yhteenlaskettu tappio yksin vuosina 2013 ja 2014 oli noin 1,6 miljardia euroa. Verorahaa on helppo jakaa lisää, koska pääministeri Sipilän mukaan kaivoksen alasajoa ei enää harkita.
Tällä logiikalla eduskunta joutuu jatkossakin päättämään tappiollisen kaivoksen lisärahoituksesta. Ellei sitten takavasemmalta ilmesty todellinen ihmeentekijä eli toistaiseksi puheen asteelle jäänyt yksityinen rahoittaja.
Pääministeri esitti Ylen tv-uutisissa valtio-omistajaa, siis veronmaksajien edunvalvojaa. Olen esiintymisen jälkeen todella huolissani Suomen tilasta, jos sen johdosta löytyy tällaisia talousosaajia.
Mitkä sitten ovat Terrafamen näkymät? Kaivoksen puolustajat muistuttavat, että nikkelin hinta nousee.
Terrafame ei kuitenkaan saa nikkelistään täyttä hintaa, koska se myy nikkelivälituotetta muualla jalostettavaksi. Tuotantomäärien pitäisi kasvaa käsittämättömiin mittoihin, jos Terrafame haluaa kassavirtansa positiiviseksi.
Veronmaksajien piikki on ollut auki vuosikaupalla. Solidium osti Talvivaaran osakkeita ja osallistui sen merkintäoikeusanteihin, koska jo vuonna 2013 Talvivaaralla piti olla edessään uusi alku, ja toki konkurssia voi pitää uutena alkuna.
Taloushistoriaan jäävässä tv-lausunnossaan pääministeri Sipilä puhui kuin uudesta alusta. Luvassa onkin uusi 100 miljoonan euron lasku veronmaksajille.
Uuden sukupolven Nokia-älypuhelimet esitellään alkuvuodesta. KUVA: COLOURBOX
Nokia-merkkiset matkapuhelimet palaavat maailmanlaajuiseen myyntiin. Erilaisia uusia älylaitteita esitellään ensi vuoden alkupuolella.
Puoli vuotta sitten Nokia ja Helsinkiin rekisteröity HMD Global -niminen uusi matkapuhelinyhtiö ilmoittivat Nokia-merkin paluusta matkapuhelinmarkkinoille. Nyt HMD on aloittanut toimintansa ja sillä on yksinoikeus Nokia-tuotemerkkiin matkapuhelimissa ja tableteissa 10 vuoden ajan.
Kokonaan uudet älypuhelimet ja ehkä tabletit HMD aikoo esitellä ensi vuoden alkupuolella ja vuoden mittaan. Markkinoille älypuhelimet luvataan vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.
HMD omistaa tästä eteenpäin myös Nokia-merkkisten peruspuhelinten liiketoiminnan, jota Microsoft on kaiken aikaa pitänyt yllä erityisesti kehittyvien maiden kuluttajia varten.
Älylaitteita alkavat myydä operaattorit, online-kaupat, marketit ja kivijalkamyymälät eri puolilla maailmaa.
Ensimmäiset Android-käyttöjärjestelmään pohjautuvat Nokia-älylaitteet HMD esittelee todennäköisesti viimeistään ensi vuonna Barcelonan Mobile World Congress -tapahtumassa, joka järjestetään 22.-25. helmikuuta. HMD:llä on varannut sieltä jo esittelytilatkin. Kysyttäessä HMD:n markkinointijohtaja Pekka Rantala ei myönnä eikä kiistä julkistusajankohtaa.
Markkinointijohtaja Rantala on ennen HMD:tä työskennellyt peliyhtiö Rovion toimitusjohtajana, Jot Automationin hallituksen puheenjohtajana ja Hartwallin toimitusjohtajana.
"Yksi ikonisimmista matkapuhelinmerkeistä"
Tulevat Nokia-älypuhelimet toimivat Googlen Android-käyttöjärjestelmällä. Kauppalehden tietojen mukaan Nokian käyttämä Android tulee olemaan niin sanotusti puhdas versio, eli Googlen tarjoamaan Androidiin ei tehdä isoja muutoksia. Ratkaisun etuna on puhelimen käyttöjärjestelmän helppo päivitettävyys uusiin versioihin ensimmäisten joukossa.
Nokia-puhelimet tuodaan markkinoille kolmen yrityksen yhteistyönä. Älypuhelimet ja tabletit valmistaa Taiwanilaisen Foxconnin tytäryhtiö FIH Mobile Limited. Käyttöjärjestelmän toimittaa Google ja suomalaisen HMD:n rooli on määritellä miltä puhelimen pitää tuntua ja näyttää, ja mitä ominaisuuksia siinä on. Koko orkesteria johtaa HMD.
Brändinsä HMD:lle liisanneen Nokian roolina yhteistyössä on huolehtia laatumielikuvan säilymisestä. Nokia saa myös paikan HMD:n hallituksessa, missä se voi valvoa etujaan. Puhelinten suunnitteluun, valmistukseen, jakeluun tai markkinointiin Nokia ei osallistu.
HMD:n toimitusjohtaja Arto Nummela uskoo Nokia-brändin kantavuuteen, vaikka puhelimet ovat olleet jonkin aikaa poissa ainakin länsimaisilta markkinoilta.
”Nokia on vuosikymmenien ajan ollut yksi ikonisimmista ja tunnistetuimmista matkapuhelinmerkeistä globaalisti”, Nummela sanoo. Nummela tuntee Nokian perin pohjin. Nän aloitti Nokia-projekteissa jatko-opiskelijana jo vuonna 1991 ja siirtyi yhtiön leipiin 1994 ja työskenteli yhtiössä pitkään eri tehtävissä. Viime vuodet hän on vetänyt peruspuhelinten liiketoimintaa Microsoftilla.
