keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Maailmanloppu tulee varmasti, mutta miten?

Hmmmmm - niinpä - erinomainen artikkeli, joka on syytä lukea ajatuksen kanssa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Maailmanloppu tulee varmasti, mutta miten? Tuoko tuhon ilmastonmuutos, laavapurkaus vai salaperäinen musta joutsen?

Maailmanloppu tulee viimeistään auringon nielaistessa maan, mutta on mahdollista, että ihminen itse aiheuttaa oman lajinsa lopun.
Maailmanloppu
Taiteilijan näkemyksessä asteroidi lähestyy maata.
Suuri asteroidi hävitti aikoinaan dinosaurukset sukupuuttoon. Voisiko se olla myös ihmiskunnan loppu?AOP
Tulevaisuuden tutkijat yrittävät selvittää erilaisia vaihtoehtoja sille, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua. On vaikea arvioida, millä tavoin ja milloin maailmamme kohtaa lopun. Varmaa on, että ihmiskunta tulee jossain vaihessa tiensä päähän.
Ihmiskuntaa uhkaavat monet ihmiskäden aiheuttamat uhat: Ilmastonmuutoksesta saamme yhä uusia merkkejä. Vaarana ovat myös esimerkiksi ydinsota, pandemiat tai kehittyvä teknologia.
Jos ihminen ei tuhoa maailmaa,voi lopun aiheuttaa myös ympäröivä luonto. Loppu voi tulla maapallon sisältä suuren laakiobasalttipurkauksen aiheuttamana tai avaruudesta, jos valtava asteroidi törmää planeettaamme. Tutkijat ovat varmoja, että viimeistään joidenkin miljardien vuosien päästä aurinko nielaisee koko maapallon sisäänsä.

Kuinka paljon voimme raottaa tulevaisuuden verhoa

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskisen mukaan on haastava tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Maapallolla tapahtuu muutoksia yhä nopeammin. On entistä vaikeampaa myös ymmärtää, mihin kaikkeen yksikin muutos voi vaikuttaa.
– Todennäköisyys on hankala termi. Jos sanot, että jokin tapahtuu 99 prosentin varmuudella, jää silti jäljelle prosentti. Pidettiin täysin mahdottomana, että parimetrinen tsunami vaikuttaisi Fukusiman ydinvoimaloihin. Silti se tapahtui.
Todella yllätyksellistä tapahtumaa voidaan kutsua mustaksi joutseneksi. Musta joutsen on käsite, joka kuvaa jotakin hyvin epätodennäköistä tapahtumaa. Aikoinaan Euroopassa mustia joutsenia pidettiin mahdottomana, kunnes Australiasta löydettiin musta joutsenlaji.
Maailma voi siis kokea lopun lukemattomin tavoin. Kaskinen valitsi seitsemän vaihtoehtoa, joita hän pitää mahdollisina loppuina ihmiskunnalle. Alan asiantuntijat kertovat näistä vaihtoehdoista kohta lisää.
Aloitetaan maailmanlopun tutkiminen ilmastonmuutoksella, joka on Kaskisen mielestä ainoa vaihtoehto, josta meillä on niin paljon tietoa, että pystymme tietämään, mitä tapahtuu, jos emme tee asialle mitään.

Voimme vielä torjua ilmastonmuutoksen?

Päiväntasaajalla on alueita, joissa on niin kuuma, ettei sielä pysty asumaan. Köyhät ihmiset kulkevat halki maiden etsien syötävää ja parempaa elämää. Maapallon pintaa runnovat myrskyt. Rikkaiden maiden ihmisillä on varaa asua keinotekoisissa elinympäristöissä, kun muu maailma kuihtuu ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämmön kourissa.
Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkisen mukaan olemme jo ilmastonmuutoksen tiellä. Jo muutamassa vuosikymmenessä tilanne voi muuttua kriittiseksi.
Hyvänä uutisena voimme pitää, että Hukkinen ei ole huolissaan siitä, että ympäristön tuhoaminen hävittäisi elämän maapallolta.
Huono uutinen on Hukkisen mukaan, että jos ihminen jatkaa luonnon tuhoamista samalla tavalla kuin nyt, voi homo sapiensien määrä kokea kovan karsinnan.
– Elämä jatkuu sitkeästi. Muiden edellytykset paranevat, jos ihminen katoaa rajoittamasta muun elämän kukoistamista.
Hukkinen näkee, että pahin vaihtoehto ihmiskunnalle olisi, jos ilmastonmuutosta ei estetä.
Rikkaruoho kasvoi kuivuneella maissipellolla
Rikkaruoho kuivueella maissipellolla. Ilmastonmuutos tulee käsistä riistäytyessään aiheuttamaan monessa maassa kuivuutta.Zsolt Czegledi / EPA
Tällöin erityisesti köyhät kärsisivät, kun vain rikkailla olisi mahdollisuuksia rakentaa keinotekoisesti elinkelpoisia ympäristöjä.
Uusimman tutkimuksen mukaan maapallon keskilämpötila ei saisi nousta enempää kuin 1,5 astetta esiteollisesta ajasta, eli mitä se oli ennen 1800-lukua. Lämpötila voisi joidenkin arvioiden mukaan nousta yli neljä astetta. Mutta miten joidenkin asteiden muutos voisi uhata ihmiskuntaa?
Hukkinen kertoo lämpötilan nousun muuttavan ilmaston epävakaaksi ja aiheuttavan kuivuutta monilla alueilla. Näin viljan tuotanto, lihan kasvattaminen ja kalakannat kärsivät. Muutos olisi liian nopea, jotta ihminen voisi sopeutua esimerkiksi siirtämällä peltoja.
Monia maita alkaisi vaivata nälänhätä.
Olisimmeko kuitenkin Suomessa turvassa? Kylmillä säillä muutama aste lämpöä saattaa tuntua tervetulleelta.
Hiilivoimala ja tuulivoimaloita rinnakkain Saksassa.
Saksassa Hohenhamelnin hiilivoimala työntää savua taivaalle täydellä teholla. Ilmastonmuutosta vastaan taistelu vaatii suuria muutoksian nykyiseen elämäntapaamme.Julian Stratenschulte / EPA
Pohjoisella pallonpuoliskolla keskilämpötilan nousu olisi kaksi kertaa suurempaa kuin keskimäärin. Suomessa ei olisi odotettavissa kuivuutta, mutta sen sen sijaan maatamme riepottelisivat kovat myrskyt. Muuten meillä menisi melko hyvin ainakin alkuun.
James Lovelockin kirjassa The Vanishing Face of Gaia kuvataan Skandinavia ja Iso-Britannia viimeisimpinä hyvän elämän saarekkeina. Maat olisivat riittävän vauraita reagoimaan tilanteeseen.
Syntyisi kansainvaelluksia, kun ihmiset lähtisivät etsimään parempia elinoloja. Hyvä olot loisivat valtavan muuttopaineen alueelle.
Mahdotonta sanoa, kuinka kävisi Suomelle, jossa vuoden aikana maahan tulleet 32 000 pakolaista aiheuttivat kriisin. Pakolaiskriisin arvioidaan olevan vasta alkua. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden mukaan ilmastonmuutos voi ajaa liikkeelle satoja miljoonia ilmastopakolaisia.(siirryt toiseen palveluun) Helsingin Sanomien artikkelista voi lukea, miltä maailmassa tapahtuu, jos miljardi ihmistä jättää kotinsa ilmastonmuutoksen vuoksi.(siirryt toiseen palveluun)
Mielenosoittajia hiilivoimalan edustalla Saksassa.
Ympäri maailmaa ihmiset ovat kerääntyneet osoittamaan mieltä, jotta päättäjät alkaisivat toimimaan ilmaston puolesta.Patrick Pleul / EPA
Tiedossa on Hukkisen mukaan suuria muutoksia: Jos emme tee mitään, edessä on dramaattisia muutoksia ympäristössä. Myös päätös alkaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarkoittaa suuria muutoksia nykyiseen elämäntapaamme.
Vaihtoehtona on myös kompromissi, jonka edessä koemme isoja muutoksia sekä ekosysteemissä että ilmastopolitiikassa.
Hukkinen on optimisti. Huolestaan huolimatta hän haluaa uskoa, että ilmastonmuutos ei toteutudu pahimpien ennusteiden mukaan. Ihmiskunta on alkanut ottamaan ilmastonmuutoksen tosissaan.
Hukkisen mukaan tärkeämpää olisi miettiä, millaisella pallolla haluamme elää.
– Pystyn kuvittelemaan tulevaisuuden, jossa selviämme hengissä, mutta joka on minusta sellainen, että minun ei tekisi mieli elää siinä.

Tekniikka tekee ihmiskunnasta yhä haavoittuvamman

Keksinnöt ovat tuoneet ihmiskunnalle paljon kaikkea hyvää, mutta teknologian kehittäminen voi myös kääntyä ihmiskuntaa vastaan. Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Jussi Rintanen antaa kolme esimerkkiä, joissa koneet ottavat vallan.
Koneet tekevät kaiken puolestamme. Kenenkään ei tarvitse käydä töissä. Jokainen voi itse päättää, miten käyttää vuorokautensa tunnit. Ihmiset vaipuvat apatiaan ilman tarkoitusta. Tylsyys tappaa ihmiset.
Tai sitten eräänä päivänä useiden valtioiden kaikki laitteet lakkaavat toimimasta. Kaupasta ostaminen ei onnistu, koska suurin osa rahasta on pankissa ykkösinä ja nollina. Ajoneuvoja ei saada tankattua eikä ruokaa valmistettua. Maat ovat joutuneet kyberhyökkäyksen uhriksi, ja äkkiä elinolot ovat palanneet takaisin kivikauteen.
Vai käykö niin, että maailmalla riehuvat robotit, jotka on ohjelmoitu tappamaan tietty kansanryhmä. Robotit eivät väsy eivätkä tunne sääliä. Tappaminen ei koskaan ole ollut näin helppoa.
Kaksi miestä kerää purkkeja säkkeihin rannalla, joka on täynnä kirjavaa muovijätettä.
Tekniikan kehittämistä on vaikea rajoittaa, ennen kuin se on jo niin pitkällä, että voidaan nähdä sen vaarat käytännössä. Rintanen uskoo, että muovin laaja käyttö tulee olemaan yksi asia, jota ihmiskunta tulee katumaan. Tulevaisuus näyttää, mitä mieltä olemme robottien kehittämisestä.Christian Thompson / EPA
On hyvin vaikea sanoa, miltä maailma näyttää sadan vuoden päästä. Sata vuotta sitten oli sähköä, mutta ei tietokoneita tai kännyköitä. Oli lentokoneita, mutta nykyisen kaltaista lentoliikennettä ei voitu kuvitellakaan. Maailma on muuttunut sadassa vuodessa aivan valtavasti.
Rintanen uskoo, että viidenkymmenen vuoden kuluttua ihmistä ei juuri tarvita maataloudessa, teollisessa tuotannossa, liikenteessä tai rakennusteollisuudessa.. Hänen arvionsa on, että automaation kehittyminen tekee yhteiskunnista haavoittuvampia.
Rintasen mukaan ihmisistä voi tulla joutava luokka. Heitä ei enää tarvita, ja se jollain tavalla aiheuttaisi lajin rappeutumisen. Animaatioelokuvassa Wall-E kaikki ihmiset ovat lihavia ja kulkevat pyörätuoleilla väsyneenä kaikkeen. Voisi kuvitella, että siinä tilassa ihmisiä lisääntyminenkään ei lopulta kiinnosta.
Mahdollinen maailmanlopun syy on myös robottien käyttäminen sodassa. Robotisoidut aseet tekevät voimankäytöstä helpompaa ja halvempaa. Robotit antavat mahdollisuuden tehdä tarkkaa tuhoa esimerkiksi ohjelmoimalla ne tappamaan tietyn ihmisryhmän edustajat.
Käveleviä robotteja on jo kehitetty tavaroiden kuljettamiseen sotilaiden apuna, ja siksi Rintasen mielestä ei olisi kovin vaikea laittaa robotteja kantamaan asetta. Hänen mukaan on varmaa, että muutamassa vuosikymmenessä tekoäly tulee toimimaan taistelutilanteissa yhtä hyvin ellei paremminkin kuin ihminen. Älykkäät robotit sodassa eivät kuulosta kovin miellyttävältä.
Nelijalkainen robotti Spot esittelyssä Quanticon merijalkaväen tukikohdassa Viginiassa syyskuussa 2015.
Yhdysvaltojen merijalkaväki esitteli nelijalkaista robotti Spottia tukikohdassaan vuonna 2015.Defense Media Activity / EPA
Voimme kohdata ankeat ajat, jos tietotekniikkaan nojaava yhteiskunta kaatuu kybersodankäynnin keinoin. Vastapuoli voi olla satojen kilometrien päästä kohteista, kun hyökkäys tapahtuu tietokoneohjelman avulla.
Kyberhyökkäykset ovat mahdollisia jo tänä päivänä, mutta tulevaisuudessa ne ovat vielä helpompia toteuttaa, ja ne ovat ehkä myös tuhoisampia.
Vaikka kybersota ei välittömästi uhkaa ihmisten henkeä, olisi sen mahdollista Rintasen mukaan saada yhteiskunta katastrofaaliseen tilanteeseen: Jos haittaohjelmalla hyökätään sähköntuotantoa ja -jakelua vastaan, voi valtio joutua pärjäämään ilman sähköä ja tietoliikenneverkkoa.
Rintasen ei usko, että valtiot ovat varautuneet laajaan kybersotaan, koska sotaa pidetään hyvin epätodennäköisenä. Hänestä valtioiden pitäisi kuitenkin tehdä suunnitelmia, miten maksuliikenne tai kuljettaminen toteutetaan, jos sähkönsaanti halvaantuu.
– Saa nähdä kumpi ehtii ensin: kybersodan käynnillä laitetaan valtio kivikaudelle, vai ryhdytäänkö tällaisia uhkia järjestelmällisesti tutkimaan?
Mitä jos kolmas maailmansota käytäisiin vain tietokoneilla?

Maailmanlopun kello näyttää kahta minuuttia vaille ydinsotaa

Ydinsodassa miljoonia ihmisiä kuolisi välittömästi jo yhden ydinpommin vaikutuksesta. Räjähdykset nostattaisivat niin suuren määrän tuhkaa ja muita aineita ilmakehään, että auringon valo ei pääsisi kunnolla tunkeutumaan sen läpi maan pinnalle. Ilmasto kylmenisi, kasvit eivät yhteyttäisi ja sademäärät vähenisivät.
Lopulta niin ihmisten kuin eläinten täytyisi yrittää selvitä ruokapulasta maailmassa, jossa monien alueiden pohjavedet ja maaperä olisi saastunutta.
Tämän vuoden alussa maailmanlopun kellon viisaria siirrettiin puoli minuuttia lähemmäksi keskiyötä. Kello kuvaa ydinkatastrofin tai muun uhan mahdollisuutta. Sitä pitää yllä Bulletin of the Atomic Scientist -lehden johtokunta.
Nyt kello näyttää kahta minuuttia vaille puolta yötä eli maailmanloppua. Edellisen kerran kahden minuutin päästä tuhosta oltiin kylmän sodan aikaan vuonna 1953.
Mies kantaa kahta suurta salkkua.
"Nuclear Football" on salkku, jossa on Yhdysvaltain ydinaseiden laukaisukoodit.Michael Reynolds / EPA
Yhdeksän valtiota omistaa tällä hetkellä noin 15 000 ydinasetta. Kaikki ydinaseet ovat suurempia kuin toisessa maailmansodassa räjäytetyt.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo arvelee, että todennäköisesti ydinaseiden omistajien joukko kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Saudi-Arabia, Japani ja Iran voisivat olla maita, jotka rakentavat itselleen ydinaseita lähitulevaisuudessa.
Olemmeko siis lähellä kolmatta maailmansotaa, jossa kehittyneet ydinaseet tuhoavat koko ihmiskunnan?
Raitasalo näkee ydinsodan alkamisen erittäin epätodennäköisenä. Ydinaseiden käyttö on opettanut hänen mukaansa sen, että niihin ei pidä turvautua.
Ihmiskunnan tuho ydinsodassa vaatisi tuhansien ydinaseiden käyttöä.
Ydinaseiden rakentaminen liittyy kauhun tasapainoon, jotta kukaan ei uskalla käyttää omia aseitaan hyvin asteistautunutta maata vastaan.
– Ydinsodan aloittaminen ei ole rationaalista toimintaa. Jos ruvetaan spekuloimaan, ydinsota tapahtuisi vahingossa. Tilanne lähtisi lapasesta, sanoo Raitasalo
Pakistanin armeija esittelee ydinkärkeä sotilasparaatissa Islamabadissa.
Pakistan esitteli Shaheen II -ydinohjustaan vunna 2016.EPA
Ydinsodan mahdollisuus on itse asiassa kasvanut useita kertoja vahingossa. Esimerkiksi 1980-luvulla Nato harjoitteli sodankäyntiä ydinaseiden kanssa. Neuvostoliitto tulkitsi Naton valmistautuvan ydinsotaan ja nosti ydinaseiden käyttövalmiutta.
Virheitä on myös tapahtunut esimerkiksi kun teknikko latasi tietokoneelle massiivista ydinaseita simuloineen ohjelman. Tai kun tunnistamaton ilma-alus lensi Turkin ilmatilassa, jolloin Nato nosti valmiutta ryhtyä ydinaseiskuun Neuvostoliittoa vastaan. Ilma-alus osoittautuikin jousenparveksi(siirryt toiseen palveluun) (Suomen Kuvalehti).
Ydinsodan alkaminen voi olla hiuskarvan varassa, jos valtio saa virheellisen tiedon ydinasehyökkäyksestä. Ohjusten lennon aikana on vain muutamia minuutteja aikaa pohtia, miten tilanteessa toimitaan. Silloin maailman kohtalo voi olla kiinni muutamasta käskystä.

Ihminen luo taudin, joka saa maailman pakokauhuun

Entä jos ihmisiä alkaisi kuolla uudenlaiseen tautiin ympäri maailman?
Tauti tappaisi kuin Ebola ja leviäisi yhtä helposti kuin tuhkarokko. Lisäksi taudin oireet huomattaisiin myöhään, jolloin tartunnan saaneet ihmiset tartuttaisivat aina vain uusia ihmisiä.
Syntyisi paniikki, kun uudenlaisesta taudista ei tiedettäisi mitään, eikä siihen olisi keksitty hoitoa. Ihmiset välttelisivät muiden tapaamista, ja liikenne maiden välillä pysähtyisi.
Tähän mennessä yksi ihmiskunnan tuhoisimmista taudeista on ollut espanjantauti, joka riehui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Taudin riehuessa, useissa maissa autioitui kokonaisia kyliä ja kaupunkeja. Suomessa tauti jätti pahimmat jälkensä Inariin, jossa pandemia surmasi 10 prosenttia ihmisistä.
Usein vaarallisimmat pandemiat lähtevät liikkeelle eläimistä peräisin olevista influenssaviruksista, kuten lintuinfluenssa tai sikainfluenssa.
Näkymättömät uhat pelottavat helposti, mutta onko pandemiasta ihmiskunnan tuhoksi?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija dosentti Jussi Saneuskoo, että luonnollinen pandemia ei voisi tappaa ihmiskuntaa. Jos taudit vievät ihmiskunnan turmioon, voisi syynä olla todennäköisemmin hänen mukaansa ihmisen itse valmistama tauti.
Tauti voitaisiin valmistaa terrori- tai sotimistarkoituksessa tai sitten ihan vahingossa. Uusi tauti luotaisiin ehkä yhdistämällä olemassa olevia tauteja.
Sane pitää hyvin pienenä mahdollisuutta, että tällainen tauti pystyttäisiin nyt luomaan, mutta teknologia kehittyy ja siksi tulevaisuudesta on mahdotonta sanoa.
Sikainfluenssaosaston ovi, Länsi-Pohjan keskussairaala.
Vuonna 2009 Suomi valmistautui sikainfluenssapandemiaan. Kuntiin suunniteltiin influenssaosastoja, ja maassa aloitettiin nopea rokotuskampanja.Antti Heikinmatti / Yle
Kansainväliset sopimukset kieltävät esimerkiksi biologisten aseiden valmistamisen ja rajaavat tutkimustarkoituksessa tehtävää tautien muokkaamista.
Tuhoava pandemia tulisi niin yllätyksenä, että siihen on Sanen mukaan mahdotonta varautua.
Uuden taudin havaitseminen nopeasti riippuu siitä, millä tasolla maan terveydenhoitojärjestelmä ja tartuntatautien seuranta on. Vuonna 2014 Ebola-epidemia levisi nopeasti Länsi-Afrikassa, sillä tauti sai alussa levitä melko pitkään, ennen kuin se edes huomattiin.
Uuden taudin levitessä ensimmäiset päivät tai viikot ovat Sanen mukaan haastavia, kun maat joutuvat silloin toimimaan vajaalla tiedolla.
Kestäisi kuitenkin jonkun aikaan ennen kuin vaarallinenkaan pandemia aiheuttaisi poikkeuksellisia toimia, sillä maat saattaisivat pyrkiä välttämään ylireagointia.
Sane arvioi, että epidemiatilanteen riistäydyttyä käsistä voitaisiin leviämistä pyrkiä estämään rajoittamalla matkustamista ja kauppaa. Toisaalta esimerkiksi Ebolan hoidossa turhista rajoituksista oli haittaa, kun avustusjärjestöjen oli vaikea päästä paikalle auttamaan, ja maat kärsivät taloudellisesti.
Jos siis uusi tuhoisa tauti iskisi, olisi mahdotonta sanoa, mitä tapahtuisi. Tulisiko taloudellisten vaikutusten pelko meille kaikille kalliiksi vai osaisiko ihmiskunta toimia tarpeeksi ajoissa?

Taikareseptillä luodaan uusi herrarotu DNA:ta muokkaamalla

DNA sisältää ihmisen perimän ja kertoo ikään kuin rakennusojeet sille, millaisia olemme: kuinka pitkä ihminen on, minkä väriset hiukset hänellä on, tai onko hänellä jokin perinnöllinen sairaus.
Jos ihminen selvittää DAN:n muokkaamisen salaisuudet, hän voi tehdä itsestään superihmisen. Tulevaisuuden uusi laji olisi homo sapiensia älykkäämpi, pitkäikäisempi ja tauteja vastaan immuuni. Rikkaat ihmiset muuntaisivat perimäänsä niin, että hallitsisivat maata.
Historioitsija Yuval Noah Harari ennustaa Ylen artikkelissa, että homo sapiensia ei enää ole 200 vuoden kuluttua, kun ihminen on päivittänyt itsensä aivan toiseksi lajiksi.
Hän uskoo, että homo sapiens syrjäytti väkivaltaisesti neandertalinihmiset älykkyytensä ja aggressiivisuutensa vuoksi. Ehkä ihmislaji joutuu tulevaisuudessa maistamaan omaa lääkettään, kun superihmiset tulevat.
Helsingin yliopiston geenimuokkaustutkija Kirmo Wartiovaara uskoo siihen, että ihminen tulee muuttamaan DNA:taan niissä rajoissa, kun sitä osataan tehdä.
– Miksi ihminen ei muuntelisi DNA:ta? Laitamme lapsemme yksityiskouluihin antaaksemme heille parempia mahdollisuuksia ja annamme perintönä omaisuutemme. Yhtä hyvin voisimme antaa perintönä parempaa DNA:ta muokkaamalla omaa perimäämme parempaan suuntaan.
Ongelmana vain tällä hetkellä on, että emme tiedä, mikä on parempi suunta.
Kaksi pikkuvauvaa vaipoissaan köllöttelee vieri vieressä.
Geenit voivat tehdä tällaisen tempun ihan omin päin: brittiläisistä kaksospojista toinen on tumma- ja toinen vaaleaihoinen. Geneetikkojen mukaan mahdollisuus on yksi miljoonasta.EPA / NNP
Taudin aiheuttavia poikkeamia DNA:ssa on melko helppo oppia löytämään esimerkiksi vertailemalla terveen ja sairaan sisaruksen DNA:ta. Älykkyyden lisääminen tai edes pituuteen vaikuttaminen on todella paljon monimutkaisempaa.
Wartiovaara vertaa DNA:ta keittokirjaan. Se kertoo solulle, mitä sen pitää kokata eli miten solu toimii. Tällä hetkellä osaamme muuttaa jokaisen keittokirjan kirjaimen, mutta emme itse osaa kehittää reseptiä, joka toimisi taikajuomana vaikka älykkyyden lisäämiseen.
Taudit ovat usein sellaisia, että osaamme kertoa, mikä resepti on niiden taustalla. Älykkyys ja monet muut ominaisuudet ovat kuitenkin sellainen ruokalaji, jossa täytyy yhdistää sataa tai jopa tuhansia erilaisia ruokaohjeita. Emme siis osaa poimia oikeiden reseptien yhdistelmää.
Wartiovaara kokee, että olemme ihmiskuntana kaukana siitä, että osaisimme muutella perimää saavuttaakseemme vaikka kuolemattomuuden.
– Ehkä koneäly kehittyy niin, että se pystyisi hallitseman tämän asian. Evoluutio on toiminut kolme miljardia vuotta, eikä tällaista perimää ole syntynyt, joten ei se ainakaan helppoa ole.
Scottish Fold -rotuinen kissa
Wartiovaara painottaa, että tällä hetkellä geenien muokkaaminen ei ole vaaratonta. Esimerkiksi scottish fold -kissarodun luppakorvaisuutta aiheuttava geeni saa aikaan kivuliaita muutoksia myös muissa rustoissa.AOP
Wartiovaara sanoo myös, että todennäköisesti lajimme muuttuu joka tapauksessa. Evoluutio tekee hidasta työtään, vaikka silloin muutos tapahtuu tuhansissa vuosissa.
Evoluutio ei kuitenkaan mene tietoisesti mihinkään suuntaan, ja siksi ei ole odotettavissa, että kehittyisimme nopeasti superihmisiksi. Pikemminkin silmämme ehkä huononevat ja hedelmättömyys yleistyy(siirryt toiseen palveluun) (Tiede.fi).
Tällä hetkellä monien maiden lait eivät estä DNA:n muokkaamista, mutta kieltävät sellaisten muutosten tekemisen, mitkä periytyisivät jälkeläisille. Wartiovaara ei pidä DNA:n emäsjärjestystä pyhänä, vaan hänestä muokkaaminen olisi hyväksyttävää, jos siitä olisi ihmiskunnalle hyötyä.
Jos luonto muokkaisi sattumalta evoluution kautta esimerkiksi suomalaisista kymmenen kertaa älykkäämpiä kuin muut, ja maamme edustajat voittaisivat kaikki Nobelit ja hallitsisivat maailman kauppaa, tilannetta ei pidettäisi vääränä vaan luonnollisena. Toisaalta geenien muokkaaminen niin, että Suomen jalkapallojoukkue olisi voittamaton saattaisi aiheuttaa närää.
Mitä jos geenimuunnellut suomalaiset alkaisivatkin hallita älynsä avulla maailmaa eikä jalkapallokenttiä? Tällaisten asioiden ratkaisuun tarvitaan Wartiovaaran mielestä kansainvälistä oikeutta.
Finland firar Eetu Vertainens straffmål.
Jos tuntisimme geenien kaikki salaisuudet, olisi mahdollista vaikuttaa ihmisten älykkyyteen tai fyysisiin ominaisuuksiin. Voisi kuitenkin aiheuttaa närää, jos suomalaiset voittaisivat jalkapallossa vain, koska ovat muokanneet DNA:taan,Harri Bragge/All Over Press
Vaikka kansainväliset pelisäännöt saataisiinkin sovittua, sitoisivatko ne yksittäistä ihmistä?
Ihminen saa rakentaa omilla rahoilla raketin Marsiin ilman että kukaan estää häntä. Saisiko omilla rahoilla muunnella omaa perimäänsä miten haluaa? Jos vastaus on kyllä, nousisiko maailmassa johtoon itsensä luonut herrarotu?
– Tulisiko meillä A- ja B-luokan kansalaisia? Varmaan, mutta niinhän meillä on jo nytkin.

Valtameren verran laavaa peruisi kesän

Lopun ajat ovat voineet jo tietämättämme alkaa maan uumenissa.
Vulkaaniset purkaukset voivat sylkeä maan pinnalle satojen tuhansien vuosien aikana niin paljon laavaa, että se voisi peittää alleen jopa kokonaisen mantereen. Tällaisessa purkauksessa maapallon pinnalle saattaa purkautua yhtä paljon laavaa kuin Välimeressä on vettä.
Vuonna 536 tapahtunut tulivuoren purkaus verhosi maailman harmaaseen sumuun eikä sinä vuonna nähty kesää(siirryt toiseen palveluun). (Helsingin Sanomat). Alkoi suuri nälänhätä.
Samalla tavalla perättäiset laakiobasalttipurkaukset voisi aiheuttaa ihmiskunnalle kovat ajat, kun ilmaan purkautuva rikki aiheuttaisi uuden jääkauden, ja ihmisten elinolot huononisivat hitaasti.
Harva ihminen on kuullut laakiobasalttipurkauksista. Tutustuuko ihmiskunta niihin tarkemmin kuin haluaisi ennen loppuaan?
Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttinen kertoo laakiobasalttipurkausten tapahtuvan noin sadan miljoonan vuoden välein, joka on paljon useammin kuin keskimäärin maan asteroiditörmäykset.
– Purkauksella voi mennä miljoonia vuosia, että se pääsee vauhtiin. Aluksi se voi olla niin hidasta, että muutamien sukupolvien aikana ei tajuttaisi purkauksen käynnistyneen. Voi olla mahdollista, että jossain päin maailmaa sellainen on ehkä käynnistynytkin.
Hitaudesta huolimatta tällaiset purkaukset ovat vaikuttaneet valtaosaan elämän joukkotuhoista. Esimerkiksi kolmesataa miljoonaa vuotta sitten permikaudella yli 90 prosenttia lajeista hävisi purkauksen vuoksi.
Maapallon historian aikana purkauksia on tapahtunut kymmenittäin tai jopa sadoittain.
Luttisen mukaan maapallon kuorikerroksen alle kerääntynyt valtava sammiollinen magmaa voi ruokkia sarjoja hitaita purkauksia valtavan pitkäksi ajanjaksoksi.
– Se olisi sivilisaation loppu. Ihminen palaisi kivikaudelle. Kun energia menee hengissä pysymiseen, ei voida enää puhua kulttuurista.
Meillä ei ole Suomessa aktiivisia tulivuoria, mutta laakiobasalttipurkaus voisi tapahtua myös kotimaamme maaperällä. Suomessakin on tapahtunut tällaisia purkauksia, mutta kauan ennen ihmiskunnan alkuhämäriä.
Arkistokuva kevään 2010 tulivuorenpurkauksesta Islannissa.
Vuonna 2010 Islannin Eyjafjallajökullin jäätiköllä purkautuva tulivuori sotki Euroopan lentoliikennettä.S. Olafis / EPA
Globaaliin romahdukseen ei Luttisen arvion mukaan vaadita edes laakiobasalttia. Jo niitä pienemmät supertulivuoret voivat syöstä maailman raiteiltaan, niin että poliittinen järjestelmä ja rahatalous romahtaisivat.
Tuoreen tutkimuksen mukaan supertulivuorten purkauksia tapahtuisi aiemmin uskottua useammin(siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti). Tulivuoritutkimusta Bristolin yliopistossa johtanut Jonathan Rougier toteaa artikkelissa, että olemme onnekkaita, ettemme ole ihmiskuntana joutuneet kokemaan supertulivuoren purkausta.
Kuitenkaan Rougier ei ole huolissaan purkauksista, sillä hän on Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttisen kanssa samaa mieltä siitä, että luonto ei toimi säännönmukaisesti, ja siksi uusi purkaus ei ole lähivuosina odotettavissa.
Nasan insinöörit ovat kuitenkin alkaneet kehittää suunnitelmaa, jolla Yellowstonen supertulivuoren purkautuminen voitaisiin estää(siirryt toiseen palveluun) (Tekniikan maailma).
Suunnitelmana olisi porata tulivuoren kylkeen reikä ja pumpata sisään vettä viilentämään tulivuorta. Vettä pitäisi kuitenkin pumpata tulivuoren uumeniin satoja ellei jopa tuhansia vuosia.
Luttinen pitää utopistisena ajatusta siitä, että pystyimme vaikuttamaan supertulivuoriin saati sitten laakiobasalttipurkauksiin.
Vaikka ihminen hallitsee luontoa maanpinnalla, olemme yhä maapallon sisäisten voimien armoilla.

Elämän takaraja Telluksella on enintään miljardi vuotta

Kymmenen kilometrin kokoisen asteroidin törmääminen maahan aloittaa sarjan katastrofeja.
Asteroidin pudottua Eurooppaan koko mantere pyyhkiytyy maailmankartalta.
Törmäyskraatteri on satojen kilometrien levyinen ja paineaalto tuhoaa ympärstöään vielä paljon laajemmlta alueelta. Kallioperä sulaa, ja joka puolella maailmaa sataa hehkuvaa kiveä. Kuuma aines aiheuttaa valtavan maailmanlaajuisen tulimyrskyn, jossa kaikki palava syttyy tuleen.
Törmäyksessä ilmaan noussut pöly ja rikkidioksidi sekä tulimyrskyn tuhka aiheuttavat lyhyen jääkauden, jonka jälkeen ilmaan lentänyt hiilidioksidi alkaa lämmittää palloamme voimakkaasti.
Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttinen arvelee valtavan asteroidin törmäyksen voivan hyvinkin olevan ihmiskunnan loppu.
– Tämä on tehokas tuhoresepti. Ensin räjäytetään iso alue, sen jälkeen poltetaan maapallo, sitten haudataan se jäähän, ja lopuksi kuumennetaan.
Konstnärens tolkning av Oumuamua.
Suurin osa asteroideista on pieniä. Maahan putoaakin kuukausittain halkaisijaltaan alle metrin kokoisia asteroideja. Ihmiskuntaa voivat uhata halkaisijaltaan kilometrin kokoiset asteroidit.
Viimeksi maahan törmännyt tuhoisa asteroidi oli noin kymmenen kilometriä halkaisijaltaan. Törmäyksen seurauksena dinosaurukset hävisivät hallitsemasta maata. Kuitenkin jo kilometrin kokoiset asteroidit ovat uhka. Vaikka törmäys ei todennäköisesti tuhoisi koko ihmiskuntaa, voisi se aiheuttaa minijääkauden, kun törmäyksen tuhka pimentäisi auringon.
Helsingin yliopiston akatemiatutkija Mikael Granvikin mukaan voimme olla varmoja, että ennen pitkään jonkinlainen törmäys tapahtuu.
– Meillä on näyttöä, että törmäyksiä tapahtuu. Kysymys on, että mikä asteroidi törmää meihin ja milloin.
Suuremmat asteroidit ovat harvinaisempia kuin pienet. Siksi pienempien asteroidin törmääminen maahan on paljon todennäköisempää.
Tunnettujen taivaankappaleiden liikkeistä seuraavan sadan vuoden aikana ollaan hyvin perillä. Ne ovat Granvikin mukaan ainoa luonnonkastarofi, mihin pystymme vaikuttamaan. Jos saisimme tietää asteroidin tulevan kohti maata, voisimme ehkä muuttaa sen lentorataa esimerkiksi törmäämällä siihen.
Ensi vuosikymmenen alussa on odotettavissa tuloksia siitä, millaiset mahdollisuudet ihmiskunnalla on muuttaa asteroidin rataa törmäämällä siihen.
Meneillään olevassa Nasan DART-projektissa ohjataan luotain törmäämään asteroidin kuuhun, jolloin pystymme näkemään pienessä kaavassa, pystytäänkö törmäyksellä muuttamaan lentorataa.

Punainen jättiläinen on varma loppu

Törmäsi planeettaamme asteroidi tai ei, viimeistään miljardin vuoden kuluttua aikamme ainakin maapallolla on täynnä.
Tällöin elämän antaja aurinko muuttuu tuhoajaksi. Ikääntyvän auringon säteily voimistuu. Säteily tuhoaa otsonikerroksen, ja se aiheuttaa maapallolla äärimmäisen kasvihuoneilmiön.
Sitten aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi, jolloin maapallon meret haihtuvat ja pinta sulaa laavaksi.
Lopulta aurinko nielaisee kotiplaneettamme Telluksen, joka höyrystyy atomeiksi.
Punainen aurinko
Maapallon olemassaolo on sidottu auringon elämään. Auringon ikääntyminen on maapallolla olevan elämän viimeinen takaraja.Derrick Frilund / Yle
Geologian yli-intendentti Arto Luttinen toteaa, että tämän tapahtuman todennäköisyys on sata prosenttia.
– Tämä tapahtuu kuitenkin niin kaukana tulevaisuudessa, että voi saman tien unohtaa. Absurdia ajatella, että tuolloin olisi enää ihmiskuntaa. Jos ihmisen jälkeläiset ovat silloin olemassa, he ovat jotain muuta kuin me.

Rysky Riiheläisen kolumni: Nämä asiat minä kirjoittaisin tulevaan hallitusohjelmaan...

Hmmmmm - niinpä - lähestyviä eduskuntavaaleja on syytä alkaa pohdiskella. 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:


Rysky Riiheläisen kolumni: Nämä asiat minä kirjoittaisin tulevaan hallitusohjelmaan

Eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaa valmistellaan jo täyttä päätä. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden tulee olla hallitusohjelman ydinkohta, kirjoittaa Janne "Rysky" Riiheläinen.
Kansallinen turvallisuus
Rysky Riiheläinen
Laura Railamaa / Yle
Moni äänestäjä vasta tuumii, mitkä olisivat itselle tärkeitä asioita tulevissa eduskuntavaaleissa? Samaan aikaan monissa paikoissa kuitenkin jo valmistellaan vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmaa. Itsekään en ole vielä äänestyspäätöstäni juurikaan harkinnut, mutta sen tiedän, mitä asioita haluaisin tulevassa hallitusohjelmassa nähdä.
Pienellä maalla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kansainväliseen tilanteeseen. Toki presidentti Sauli Niinistö on osoittanut, että vähän omapäiselläkin aktiivisuudella pääsee pienikin isojen pöytiin. Mutta olennaista Suomen kaltaiselle maalle on säilyttää liikkumavara, jossa meillä olisi mahdollisimman monta mahdollisimman hyviä vaihtoehtoa.
Mitä kireämpi tilanne, niin sitä huonompia vaihtoehdot pienille yleensä ovat. Siksi seuraavassa hallitusohjelmassa ei kannata itse rajata mitään vaihtoehtoja pois. Ei olisi viisasta asettaa Nato-jäsenyyttä tavoitteeksi, koska kansan enemmistö ei sitä ajatusta tue. Mutta yhtä vähän fiksua olisi sulkea se vaihtoehto pois, sillä ei meidän itse pidä omaa liikkumavaraamme rajoittaa.
Liikkumavaraa syntyy myös siitä, että kansalaiset ymmärtävät mahdollisimman hyvin Suomen tilanteen ja aseman. Kuten on nähty, näinä aikoina eteen tulee yllätyksellisiä tilanteita, joihin on reagoitava nopeasti. Mitä laajempi ymmärrys kansalaisilla on tilanteesta, sitä paremmat toimintaedellytykset myös valtiojohdolla on.
Asiallinen ja faktapohjainen keskustelu toimii samalla etujemme vastaisen informaatiovaikuttamisen vastavoimana.
Siksi ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun laatu ja määrä ovat turvallisuutta lisääviä asioita. Seuraavan hallituksen ohjelmaan olisi siis hyvä leipoa mukaan toimia, joilla synnytetään ja ylläpidetään tätä keskustelua. Se voidaan tehdä vaikkapa vuosittaisella hallituksen ilmoituksella, ministerien aktiivisuudella ja varojen suuntaamisella kansalaiskeskustelua luoville tahoille.
Asiallinen ja faktapohjainen keskustelu toimii samalla etujemme vastaisen informaatiovaikuttamisen vastavoimana. Uusi hallitus pääsee myös vaikuttamaan EU-puheenjohtajamaan asemasta vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Silloin olisi tilaisuus ajaa EU:n yhteisen disinformaation vastaisen toiminnan vakiinnuttamista ja resurssoimista kunnolla.
Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ovat kietoutuneet nykyään hyvin lujasti yhteen. Maata puolustetaan toimivalla arjella, luotettavalla virkakoneistolla ja yksilölle turvallisuutta luovalla yhteiskuntajärjestyksellä.
Taloudellisesti hankalat vuodet yhdistettynä moniin julkisen talouden rahareikiin, ovat pistäneet valtiokoneiston osia koville poliisista lainsäädäntöön ja puolustusvoimista oikeuslaitokseen. Seuraavassa hallitusohjelmassa pitää minusta löytyä tahtotila sille, että valtiokoneiston henkilöstöresurssit on mitoitettu oikein asetettuihin vaatimuksiin nähden. Pahimmillaan resurssipula nakertaa yhteiskunnan kantavat rakenteet helposti romahtaviksi kulisseiksi. Kriisinsietokyvyn kasvattaminen varautumisen ja kestävien resurssien avulla on olennainen osa turvallisuutta hybridiuhkien maailmassa.
Valtion kyberturvallisuusstrategian mukaan kriittisellä informaatioinfrastruktuurilla tarkoitetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien perustana olevia rakenteita ja toimintoja. Siis niitä järjestelmiä, jotka saavat arkemme pyörimään. Napista syttyvät valot, kaupassa voi maksaa kortilla ja liikennevalot toimivat. Pääosan näistä järjestelmistä omistavat ja operoivat yritykset ja muut ei-valtiolliset toimijat.
Seuraavassa hallitusohjelmassa on ehdottomasti saatettava käyntiin kriittisen informaatioinfrastruktuurin suojaus.
Millään taholla ei tällä hetkellä ole kokonaisvastuuta tämän kokonaisuuden suojaamisesta. Seuraavassa hallitusohjelmassa on ehdottomasti saatettava käyntiin kriittisen informaatioinfrastruktuurin suojaus. Mille taholle se ikinä vastuutetaankaan, on tehtävänannon perään iskettävä uskottava budjetti. Mikään kolmen viran oman toimen ohessa -järjestely ei riitä tässä virtuaalisen alueemme koskemattomuuden turvaamisessa.
Tottakai on vielä lukuisia muitakin asioita, joista on pidettävä hyvä huoli tulevalla hallituskaudella, mutta halusin nostaa esiin nämä ehkä vähän vähemmän huomiota saavat. Siis: pidetään vaihtoehtoja auki. Puhutaan paljon ja asiaa. Huolehditaan, että maata eri tavoin turvaavat ihmiset jaksavat tehdä työnsä. Suojataan verkot. Turvallisempi Suomi on myös parempi Suomi.
Janne "Rysky" Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Hiilihydraattien pelko uhkaa terveyttä...

Olemme aina ihmetelleet, miten suomalaiseen ruokapöytään olennaisesti - meidän mielestämme - kuuluva peruna on monien tuttavienkin boikottilistalla.
Otsikon erittäin laaja ja asiallinen artikkeli antaa mm. perunasta oikean kuvan - hyvä niin.

Siitäpä tulikin mieleen, että täytyy hakea kellarista "aimo annos" itse viljeltyjä perunoia...
Suora nettilainaus - otsikkolainaus - Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Tiede

Hiilihydraattien pelko uhkaa terveyttä – Tämä laaja tiedeartikkeli kertoo, miksi perunankin saa päästää pannasta

Kehomme tarvitsee tärkeintä energianlähdettään joka päivä. Jo pinkaisu bussipysäkille vaatii glukoosia. Sitä kaipaavat aivotkin. Eivätkä hiilarit ole aina pahasta: paljon hiilihydraatteja syövät väestöt eivät ole ylipainoisia eivätkä sairaita.

tiistai 1. tammikuuta 2019

Uusin Tuntematon sotilas...

Kirjoitin aikanaan, että Väinö Linnan romaanin - Tuntematon sotilas - pohjalta tehdyt kaksi elokuvaa ohjaajina Edvin Laine ja Rauni Molberg olisivat olleet ihan riittävät. Arvostelin etukäteen ohjaaja Aku Louhimiehen uusinta yli 7 miljoonaa euroa maksanutta teosta täysin tarpeettomana.

Olen vaimoni kanssa katsonut uusimman version kaikki viisi osaa Yle Areenalta muutaman päivän aikana. Viimeisimmän osan hetki sitten.

On pakko tunnustaa, että kyllä tuo elokuva kalleudestaan huolimatta kannatti tehdä. Entisiin versioihin verrattuna siitä saa tavallaan syvyyttä ja erilaista perspektiiviä sotatapahtumiin ja niihin liittyviin henkilökuviin...

Tuhansia sähköttämiä Savon alueella – lumi painaa puita linjojen päälle, myrskytuulet vasta tulossa...

Hmmmmm - vai niin - tuttuakin tutumpi jokatalvinen juttu! Kuinka monta kertaa minäkin olen kirjoittanut artikkelin ongelman poistamisesta...

On lähes maailman yksinkertaisimpia ja selvimpiä asioita kaataa puut sähkölinjojen läheisyydestä > tehdä kunnollinen turvavyöhyke! 

Tietysti sekin vaatii hiukan rahaa mutta huomattavasti vähemmän kuin kaivaa sähkökaapelit maahan.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Tuhansia sähköttämiä Savon alueella – lumi painaa puita linjojen päälle, myrskytuulet vasta tulossa

Järvi-Suomen Energian mukaan keskiviikon vastaisena yönä lähestyvä myrskyrintama saattaa aiheuttaa pahojakin tuhoja.
Myrskyt
Sähkölinja
Toni Pitkänen / Yle
Sähköt ovat olleet poikki tiistain aikana enimmillään hieman yli 14 000 kotitaloudesta.
Eniten ongelmia on Savon alueella. Iltapäivällä Järvi-Suomen Energian ja Savon Voiman Verkossa asiakkaissa oli tuhansia sähköttömiä.
Huonoin tilanne oli Savossa Mikkelissä, Kangasniemellä ja Pieksämäellä.
– Tilanne johtuu siitä, että puihin kertyi nopeasti lunta ja puut ovat taipuneet linjojen päälle, kertoo Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu.
Hutun mukaan säätietojen perusteella illalla alkaa pakastua ja kun tiistainen lumisade oli melko märkää, se tarkoittaa sitä, että lumi tarttuu puiden oksiin.
– Seuraava myrskyrintama on tulossa yön aikana. Aamukuuden maissa tätä päivää huomattavasti vaikutuksiltaan suurempi myrsky on meidän alueellamme ja saattaa tehdä pahojakin tuhoja, Huttu sanoo.
Korjauksia tehdään tehdään Hutun mukaan 50 asentajan voimin ja pyrkimyksenä on saada tämän päivän viat korjattua päivän aikana
– Lunta on tullut maastoon parikymmentä senttiä ja se, sekä pimeys hidastavat toimenpiteitä ja kohteelta toiselle siirtymistä maastossa.
Järvi-Suomen Energia muistuttaa, että puita ei saa missään tapauksessa itse poistaa linjoilta omatoimisesti eikä mahdollisiin maassa oleviin johtoihin saa koskea sähköiskun vaaran takia.
– Vikapalvelunumeroomme 0800 90440 kannattaa soittaa vain, jos tietää vian aiheuttajan, kuten sähkölinjaan nojaavan puun tai valot käyttäytyvät epämääräisesti eli himmenevät ja kirkastuvat, Huttu sanoo.
Hutun mukaan myös silloin on hyvä olla sähköyhtiöön yhteydessä, jos sähköttömyys pitkittyy ja mennään jo menty keskiviikon yli.

Kim uhosi Trumpille – varoittaa suunnanmuutoksesta ydinvoiman osalta ellei joustoa löydy...

Hmmmmm - niinpä - tuttuakin tutumpia uutisia heti vuoden ensimmäisenä päivänä. Taktikko ja diilimies ottavat mittaa toisistaan. "Puhe parasta!" ennen sanottiin. Ilmeisesti näin tässäkin tapauksessa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Kim uhosi Trumpille – varoittaa suunnanmuutoksesta ydinvoiman osalta ellei joustoa löydy

Kimin uudenvuodenpuhe oli maan tapaan mahtipontinen ja julistava.
Pohjois-Korea
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kättelevät Singaporessa.
Kevin Lim / EPA
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un sanoo olevansa sitoutunut ydinaseista luopumiseen, mutta varoittaa suunnan muutoksesta, mikäli Yhdysvallat ei lievennä kantaansa. Kim antoi varoituksensa uudenvuodenpuheessaan. Samalla hän kuitenkin ilmoitti olevansa valmis tapaamaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpia milloin tahansa.
Kim on jo aiemmin vaatinut kansainvälisten sanktioiden kumoamista, mutta Yhdysvallat ei ole suostunut lievennyksiin ennen kuin Pohjois-Korea luopuu ydinaseohjelmastaan.
Pohjois-Korean johtajan uudenvuodenpuhetta odotettiin mielenkiinnolla, sillä Kimin viime vuoden puhe avasi tietä ennennäkemättömälle kansainväliselle diplomatialle erityisesti Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen suuntaan. Lisäksi eristäytyneen maan johtajan puhe on kertonut maan suunnasta ulkovaltoihin nähden.
Kim tapasi Trumpin Singaporessa kesäkuussa 2018, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Pohjois-Korea on ilmeisesti purkanut joitakin testauslaitoksia, mutta on olemassa väitteitä siitä, että se jatkaa aseohjelmaansa.
Trumpin lisäksi Kim tapasi viime vuonna myös Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin. Huipputapaamisia Moonin kanssa oli kaikkiaan kolme kertaa.
Viime vuoden lähentyminen toi muutoksen maan aiempaan eristäytyneeseen linjaan, sillä Pohjois-Korea aiheutti kansainvälistä huolta erityisesti ydinkokeillaan ja ohjustestauksillaan vuonna 2017.
Odotettavissa on, että Kim ja Trump tapaavat alkuvuodesta tänä vuonna. Presidentti Trump on sanonut odottavansa toista huippukokousta, mutta lopullista ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu, kirjoittaa Britannian yleisradioyhtiö BBC(siirryt toiseen palveluun). Joidenkin arvioiden mukaan ajankohta voisi olla helmikuussa.
Kim Jong-unilla on suunnitelmissa matkustaa myös huippukokoukseen Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin, mutta täkään suunnitelmaa ei ole vielä vahvistettu.
Kimin puhe välitettiin valtiollisessa televisiossa uudenvuodenpäivänä.
Lue myös:
Pohjois-Korean johtajan uudenvuodenpuhe kertoo maan suunnan – puhetta odotetaan kotimaassa ja ulkomailla
Pohjois-Korean johtaja lähetti kirjeen Etelä-Korean presidentille – haluaa tavata entistä säännöllisemmin
Junadiplomatiaa Etelä- ja Pohjois-Korean välillä – rajalla pidetty seremonia tahdonosoitus rautateiden yhdistämisestä
Lähteet: AP, AFP, REUTERS

Lupaukseni vuodelle 2019...

Niinpä - kyllä alla oleva luettelo soveltuu eläkeläisellekin "soveltuvin osin", vaikka yleensä en tee minkäänlaisia uudenvuodenlupauksia.



Lumitöitä 2018>2019 -yöllä ja vahän muutakin...

En ole koskaan tähänastisen elämäni aikana tehnyt lumitöitä juuri uudenvuodenvaihteessa. Nyt tein välttääkseni niihin ryhtymisen heti aamusella.
Emme ole koskaan olleet uudenvuodenjuhlijoita. Toki joskus on tullut otetuksi lasillinen jopa kaksikin viintä vuoden vaihtuessa. Nyt ei sitätkään.
Miksi? 
Siksi että meillä on Pikkupuolella yövieras, jonka kaupungissakäyntiä autolla avitimme...

Niin - yöllä lunta pihalla kolatessani pohdiskelin taas kerran vallitsevaa ilotulitusintoa lähettyvillä. 
Emme ole koskaan ampuneet raketteja uudenvuodenvaihteessa. Toki saattaa olla, että poikien ollessa pieniä, jotain pieniä sähikäisiä sytyteltiin. Siitä ei minulla ole muistikuvaa. 
Tinoja joskus valettiin ja tuotoksia parhain päin tulkittiin...

Tuo ilotulitustouhu on tuntunut aina niin turhanpäiväiseltä rahanhaaskaukselta. Näyttää siltä, että siihen ollaan hakemassa kansainvälisesti ja kansallisestikin uusia toimintatapoja - hyvä niin.

Hetki sitten lumiaura meni mennen tullen Kainuunkadulla, se tietää palteiden kolaamista etteivät jäädy/tamppaannu paikoilleen eli hyötyliikuntaa nuoskalumella on edessä...

Edelliseen jatkoa: Lumihommat on tehty.