torstai 3. syyskuuta 2020

Pikakäynti Selkäsaaressa tänään...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään Selkäsaaressa, koska sää kaiken kaikkiaan oli suosiollinen.
Kyllä - kesäautolla Hahtisaareen ja veneellä kotipoukamaan - helppo juttu. Noustessamme ylös mökille näimme nuoren hirven kulkevan läpi saaritonttimme. Oli se upea näky...
Vamoni kävi lähimaastossa puolukoita poimimassa ja minä hoitelin puuhommia. Polttelin muun muassa tulistelupaikalla risuja ja irrottamiani pieniä kantoja. Kopsin muutaman kuusipökäleen klapeiksi ja pistin osan katokseen. Raahasin kaadetun lähikuusen oksia kivikasvirykelmien läheisyyteen. Vaimoni peittelee istutukset aikanaan talven varalta.
Totesimme, että hirvikärpäsiä on liikkeellä. Niitä saattaa löytyä vielä kotonakin.
Kahvittelun jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin Hahtisaareen. Mukava pikakäynti...
Niin - kirjoitettakoon se taas, että kotiin ajellessamme se tuttu "Audimies" pääsi taas yllättämään. Tällä kerralla väärältä puolen ohi ja aika haipakkaa näytti etenevän näkymättömiin. Lätsäpäinen nuorimies oli liikkeellä vanhalla farmariautolla.
Niin kuin olen aiemminkin kirjoittanut meidän kesäautomme eli VW Doppel TD aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä joissakin autoilijoissa, vaikka ajelemme nopeusrajoitusten mukaan, vähän joskus ylikin. Autostamme on päästävä ohi...

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua vesille lähtöön. On upea aamu ja päivästä/iltapäivästä/alkuillasta tulee oletettavasti myös kalastusfiilistelyyn=nostalgia-ajeluun ihan mukava rupeama.

Perästä kuuluu sano...

Merellä eli lähivesillä klo 11.45-20.15 - kyllä. Ajelin kalakaverini kanssa ensin Hahtisaaresta Siikalahdelle, oikeastaan ensin lähelle Rivinkarin uutta siltaa. 

Onget pyyntiin ja annoimme tuulen viedä venettä Siikalahdelle = ekokalastusta. Olihan siellä oikeita uistelijoitakin, pari kaveria pienellä veneellä. Heille näytti tulevan tämän tästä ahven - niin meillekin.

Olimme ankkurissa parissakin paikassa, mutta ei kunnon jymähdyksiä tullut. Toki muutama ahven.

Ajelimme Kraaselin sillan jälkeisen kiviryppään läheisyyteen. Se tuttu - suurin kala - pääsi siinä kohdassa karkuun, mutta onnistuin nostamaan ylös pienen särjen, jonka viipaloin myöhemmin. 

Ajelimme Laitakarin kaupunginpuoleiseen päätyyn. Ankkuroiduimme ilmeisesti liian etäälle rimamöljistä, eivät olleet kalat liikkeellä. Tuuli keinutti reippaasti venettä. 

Tämän jälkeen ajelimme Pikkuleton saariryppään läheisyyteen ja annoimme tuulen viedä venettä Kojukallion suuntaan = taas ekokalastusta. Pari ahventa. Ankkuroiduimme minulle tutulle pyyntipaikalle. Ei mitään. Tarkistimme markettikatiskan. Ei mitään.

Päätimme ajella meidän mökkipoukamaan ja käväistä mökillä sekä läheisessä metsikössä.

Näin teimme. Kävimme sauvakävelemässä kivirakalla, pirunpellolla myös vuoden 1918 muistomerkillä. Kuuntelimme saaren hiljaisuutta ja ihalimme upeita kuusia...

Lähdimme saaresta ja ajelimme Lehmikiven karikon kupeeseen. Ankkuroiduimme. Eivät olleet kalat liikkeellä. Annoimme taas tuulen viedä venettä = edelleen ekokalastusta. Yksi iso ja useita hiukan pienempiä ahvenia saimme veneeseen.

Ajelimme Hahtisaareen. Heittelimme pienimmät ahvenet takaisin mereen. Oli täysi työpäivä kalastuksen merkeissä. Ahvenia kahden perheen tarpeisiin - hyvä niin...

Ahvenet on omalta osalta perattu ja ne ovat pakastimessa. Perkeet jätin harakoille.

.

tiistai 1. syyskuuta 2020

Ihmiselämän marssijärjestys...

Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin - takavuosikymmeninä lehtien yleisönosastoillekin - eli ihmiselämän marssijärjestyksestä.

Se on kummallinen ja osittain vääränlainenkin. Miksi? Siksi, että esimerkiksi perhettä perustettaessa pitäisi olla kohtuuhintainen, riittävän tilava asunto sopivalla etäisyydellä esim. päivähoitopaikasta, koulusta  ja harrastusmahdollisuuksista.

Mikäli julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä, pitäisi olla mahdollisuus hankkia asiallinen kulkuneuvo, meidän olosuhteissamme se lienee esim. tila-auto.

Perhe-elämän alkuvaiheissa usein ollaan yhden ihmisen ansiotulon varassa, joten esim. matkustamiseen, lomailuun ei välttämättä ole juurikaan mahdollisuuksia. Puhumattakaan mahdollisuudesta hankkia esim. kesämökkiä tai vastaavaa...

Kuulen jo aivan selvästi monen lukijan jupisevan: Johan ovat kovat vatimukset! Miksi kirjoitan vain perheistä? Suomessakin on paljon yksinäisiä ihmisiä. Totta mutta suurin osa on kuitenkin edelleen perheellisiä. 

Mielestäni edellä mainitut vaatimukset eivät ole kovat vaan asialliset, oikeastaan kohtuulliset.

Elämäntilanteen muuttuessa edellä mainitut asiat ohjautuvat kohdalleen, mikäli perheen vanhemmat ovat saaneet olla työnsyrjässä kiinni ja lapset kouluttautuneet ammatteihin.

Mahdollisesti asunto- ja muut velat on onnistuttu maksamaan.

Lasten lähdettyä maailmalle tilanne muuttu olennaisesti. Myöhäisemmässä vaiheessa vanhempien eläköityessä he mahdollisesti asuvat tilavassa huoneistossa, omistavat kesämökin, käyvät säännöllisesti lomamatkoilla ja vaihtavat autoa parin-kolmen vuoden välein. Ovat mahdollisesti intoutuneet pörssisijoittamisestakin... 

Kaikki taloudellisesti on lähestulkoon mahdollista, mikäli fyysisesti ja henkisesti ollaan vielä jotakuinkin kopillaan.

Lapset lapsenlapsineen käyvät "vanhuksia" kukaties silloin tällöin katsomassa - hyvä niin.

Jotenkin tuota ihmiselämän marssijärjestystä olisi syytä tasoittaa. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, lapsiperheiden asema on kaikkien eduskuntapuolueiden tavoitteissa priorisoitu korkealle...

Jotkut asiat pysyvät ja säilyvät...

Jotkut asiat pysyvät ja säilyvät - kyllä.

Kävin hetki sitten Kemin keskustassa asioimassa. Pitkästä aikaa myös pankissa. Jotakuinkin yhtäaikaa kanssani pankkiin tuli tuttu mies vuosien, oikeastaan vuosikymmenien takaa.

Matti Vuopala, joka parkkeerasi tutun punaisen Volvonsa pankin eteen. Matti tuli tutuksi Keijo ja Leena Salosen City-Kulman kahvion vakioasiakkaana. Minäkin kävin silloin tällöin 1980-luvulla kahviossa. Siellä oli paljon tuttua juttuseuraa...

Pankissa vaihdoimme muutaman sanan Kemin kaupungin tilanteesta. Panimme aika lailla toivoa suunnitellun biotuotetehtaan toteutumiseen.

Ajelin Hahtisaaren Nesteelle venebensiiniä hakemaan. Pois lähtiessäni tapasin tankilla henkilön, jonka toivon lähtevän kuntavaaliehdokkaaksi. Selvästi potentiaalinen tulevaisuuden päättäjä. Hänenkin kanssa oli biotuotetehdas esillä keskusteluissa. Sanoin hänelle, että seuraamme Selkäsaaren pohjoispäädystä mökiltämme silhuetin muuttumista.

Kävin Hahtisaaren venesatamassa veneellä. Oli suuri houkutus lähteä merelle. Jätin väliin - huomenna sitten kalastamaan...

Sisäsataman kautta ajellessani moikkasin Facebook-tekstieni vakilukijaa - tykkääjää.

Kotiin tultuani jatkan viikon päästä tapahtuvan puiden kaadon esivalmisteluja - hyvä niin.

maanantai 31. elokuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lueskeltuani nettiaineistoja kävi mielessä, että syksy iskee armottomasti päälle. 

Muistaakseni eilen katunaapurini totesi, että ensilumi tulee jo syyskuun loppupuolella. Se ei toki ihan mahdoton asia ole, tosin tuskin ensilumi vielä pysyvää ole mutta siltikin...

Huomenna on jo syyskuu ja kuntavaaleihin on aikaa ainoastaan kahdeksan kuukautta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vaaleja ei olisikaan vaan media on täynnä aivan muuta. Kukaties hyvä näin...

Kaivoin esiin vanhan vaalitekstini, jonka olen päivittänyt monta kertaa. Se on aina ajankohtainen teksti. Liittyy valtuutettujen aikaansaannoksiin ja vallan/tehtävien keskittymiseen aivan liian vähille harteille.  

Tarjosin sitä vuoden 2017 kuntavaalien alla paikallislehtiin. Sitä ei julkaistu. Kukaties pistän sen liikkeelle vuoden 2021 alkupuolella.

Nyt lähden pihalle fiilistelemään kauniiseen syysilmaan ja alustavasti varustautumaan syksyn/talven tuloon.

Niin - otin Messengerin kautta yhteyttä Kivelän Hannuun, josko hän tulisi kaatamaan ulottuvalla katkaisulaitteella puun tai kaksi.

Tulee tiistaina 08.09.2020 klo 8 - näin tämäkin asia menee eteenpäin. Intouduin tekemään alustavia monihaaraisen koivun alaoksien katkaisuja ja vein ne suoraan peräkärryyn. Voi olla, että huomenna jatkan vielä harjoituksia...

Keskiviikkona tavoitteena on tehdä kalakaverini kanssa nostalgiareissu vanhoille kalapaikoille...



sunnuntai 30. elokuuta 2020

Kaipolan tehtaan lakkauttaminen vaikuttaa myös mediataloihin – tulevaisuudessa lehdet painetaan todennäköisesti tuontipaperille

 Hmmmmm - vai niin - murheellista...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Kaipolan tehtaan lakkauttaminen vaikuttaa myös mediataloihin – tulevaisuudessa lehdet painetaan todennäköisesti tuontipaperille

VTT:n tutkijaprofessorin mukaan vaarana on, että osa suomalaisesta kierrätyspaperista päätyy nyt polttoon.

Uusiopaperi
Sanomalehtiä.
UPM Jämsän tehtaan kapasiteetti on noin 590 tonnia päivässä, joka vastaa karkeasti puolta Suomen paperikierrätyksestä.

UPM ilmoitti keskiviikkona sulkevansa Kaipolan tehtaansa Jämsässä. Kaipola on Suomen ainut sanomalehtipaperia valmistava tehdas, joten sen lakkauttaminen vaikuttaa myös moneen mediataloon.

Sanoma Median liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta kertoo, että Sanoman printtilehtien papereista valtaosa tulee juuri Kaipolan tehtaalta Jämsästä. Sanoma julkaisee noin 20 lehteä printtiversiona.

– Meillä on toki myös muita paperintoimittajia, esimerkiksi Skandinaviasta. Käytämme muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä tuotua paperia.

Putkirannan mukaan nyt on liian aikaista sanoa painetaanko lehdet jatkossa täysin ulkomailta tulevalle paperille. Myöskään mahdollisesta paperin hankintahinnan kasvusta Putkiranta ei osaa vielä antaa tarkempaa arviota.

– Toivottavasti näin ei käy. Sanomalehtipaperin saatavuus ei tule olemaan meille ongelma, mutta toki sen kotimaisuusaste laskee, Putkiranta toteaa.

Myös mediatalo Keskisuomalainen kommentoi Kaipolan lakkautamisen vaikutusta torstaina Ylelle. Konserni on yksi Suomen suurimmista sanomalehtipaperin kuluttajista.

– UPM on varmasti jatkossakin yksi kumppaneistamme. Tähän saakka meille on tullut jonkin verran paperia Venäjältä ja Ruotsista. Jatkossa UPM toimittaa sitä todennäköisesti Saksasta. Vaihtoehtoja ryhdytään nyt tutkimaan, Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kommentoi Ylelle.

Suomalainen paperi kilpailee laadulla

VTT:n tutkijaprofessorin Ali Harlinin mukaan suomalainen sanomalehtipaperi on ennen kaikkea kilpaillut laadulla, myös siksi että Suomesta saa hyvälaatuista kierrätyspaperia. Tällä hetkellä sanomalehtipaperin tuotanto Suomessa on myös tuottanut enemmän kuin vienyt.

– Ei Kaipolakaan kaiketi negatiivista tulosta tehnyt, mutta suhteessa kannattavuus ei ole ollut riittävä. Euroopassa on muistaakseni tällä hetkellä 28 sanomalehtipaperikonetta liikaa. Maailmanmarkkinoilla on myös muita toimijoita esimerkiksi amerikkalainen International Paper, jolla on maailmanlaajuisesti merkittävä osuus tämän tyyppisen paperin markkinasta. He myös pyrkivät erittäin alhaisiin tuotantokustannuksiin, kun Suomessa on pyritty erinomaiseen laatuun, Harlin summaa.

UPM Jämsän tehtaan kapasiteetti on noin 590 tonnia päivässä, joka vastaa karkeasti puolta Suomen paperikierrätyksestä. Harlinin mukaan kierrätyspaperia on tällä hetkellä jo viety melko isoissa määrin Ruotsin puolelle.

– Tällä hetkellä suuri osa tästä puolikkaasta menee Ruotsiin, jossa on muutama sanomalehtikone. Jossain vaiheessa Suomesta laivattiin myös Saksan suuntaan kierrätyspaperia, koska siellä on siistauslaitoksia, mutta tavaran kuljettaminen pitkiä matkoja ei ole kannattavaa.

Harlinin mukaan Euroopassa on tällä hetkellä käsillä tilanne, jossa kierrätyskuitua, oli kyseessä sitten kierrätyspaperi tai -kartonki, kertyy varastoon enemmän kuin kuluu.

– Tämä johtuu pakkauspuolella siitä, että osa maista on kieltänyt jätemateriaalin maahantuonnin. Se vaikuttaa kaikkiin kuitukiertoihin.

Kierrätyspaperi voi päätyä polttoon

Harlinin mukaan on olemassa myös riski, että osaa Suomessa syntyvästä kierrätyspaperista ei nyt kyetäkään uusiokäyttämään.

– Onhan tässä sellainenkin riski, että raaka-ainetta menee entistä enemmän polttoon. Ei tiedä tapahtuisiko se poltto sitten meillä vai muualla, mutta sellainen mahdollisuus on olemassa. Erityisesti huonompilaatuinen kierrätyspaperi saattaa päätyä helpommin hylkyyn ja sieltä energiaksi, Harlin avaa.

Yksi mahdollisuus on kehitellä kierrätyspaperille täysin uusia käyttökohteita. Harlinin mukaan kierrätyspaperia voidaan jo nyt hyödyntää moniin muihinkin tarkoituksiin kuin sanomalehtiin.

– Kiertokuitua voidaan käyttää esimerkiksi pehmopapereihin, kuten wc-paperin tuottamiseen. Kierrätyspaperia voidaan käyttää myös erinäköisissä rakennuseristeissä, rakennuslevyissä – näissä on mukana myös muita kiertomateriaaleja. Nämä olisivat nopeasti toteutettuna helpoimpia.

Harlinin mukaan Suomen tuottamalle kierrätyspaperin määrälle on kuitenkin vaikeaa keksiä nopeasti mitään selvää sijoituskohdetta, joka hyödyntäisi sitä samalla tapaa kuin sanomalehtituotanto.

– Käytännössä aika monet uusista selluloosan aplikaatioista eivät vaadi pitkäkuituista korkealaatuista selluloosaa, jota meillä tehdään, esimerkiksi pakkausteollisuuden kannalta. Siellä voisi siis olla tiettyjä mahdollisuuksia. Nämä ovat kuitenkin aikalailla start-up -juttuja. Meillähän on esimerkiksi yksi start-up, joka on ilmoittanut pystyvänsä valmistamaan kiertokuidusta tekstiilikuitua, Harlin pohtii.

Harlinin mukaan myös polttoaine voisi olla yksi kierrätyspaperin sijoituskohde.

– Esimerkiksi ST1 tekee biopolttonesteitä, ja on halunnut tehdä sitä puupurusta. Kiertokuitu olisi siihen helpompi. Olisihan se kuitenkin aika järjetöntä käyttää kiertokuitua sellaiseen,koska siitä voidaan vielä valmistaa paperia, Harlin summaa.

Lue lisää:

"Ihmiset muuttavat ja kylä tyhjenee", pelkää jämsäläinen Eila Vihijärvi – kaupunginjohtaja muistuttaa, että vaarassa ovat muutkin kuin tehtaan työpaikat

"Monikaan työporukastamme ei osannut ajatella, että koko tehdas suljettaisiin" – työpaikkansa menettävä Marko Ahonen on huolissaan enemmän työkavereistaan kuin omasta tulevaisuudestaan

Avointa Keskustan puheenjohtajavalintaan liittyvää keskustelua...

Avointa Keskustan puheenjohtajavalintaan liittyvää keskustelua - kyllä. Olen kuluvan vuoden puolella yrittänyt viestittää Keskustan päättäjille, että he valitsisivat nykyisen puheenjohtajan Katri Kulmunin yksimielisesti jatkokaudelle.

Turhaan...

Perusteluina olen muun muassa todennut, että hänen työnsä on kiistatta kesken. Hän on joutunut poikkeuksellisen vaikeaan tilanteeseen, jota ei ole helpottanut kirottu koronavirus-ongelma - päinvastoin.

Mielestäni hän on Keskustan puheenjohtajatahtävän hoitanut asiallisesti. Se ei ole syynä Keskustan kannatuksen alamäkeen. Toisaalta olen ehdottoman varma, että väitetty puheenjohtajavaihdos vaikuttaisi kannatuslukuihin myönteisesti.

Ehdokkaita on tällä hetkellä neljä, josta kaksi on selvästi "karussa", irtiotossa.

Ikävintä mielestäni on se, että mediassa ja somessa kylvetään aivan turhaan epäsopua Keskustan jäsenten keskuuteen "kilpalaulannan" elementein. Annetaan ymmärtää, että Keskustan puheenjohtajavalinta olisi eräänlaista aluepolitiikkaa - ei - se on kaiken, koko maan kattavaa Suomi-politiikkaa.

Oulun puoluekokouksessa puheenjohtajavalinta ratkennee toisella kierroksella. Sen ratkaisevat lähinnä kolmanneksi tulleen henkilön kannattajat. Näin yksinkertaista se loppujen lopuksi on...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli hiukan orpo olo - ei mitään tekemistä. No mikäli entiset merkit paikkansa pitävät, varmaan kohta on taas jotain ennalta suunnittelematonta aktiviteettia.

Eipä aikaakaan kun vaimoni mainitsi Ajoksen tutuilla puolukkapaikoilla käymistä iltapäivällä. Todennäköisesti menemme. 

Niinhän siinä kävi, että edellä mainittu puolukkareissu vaihtui perunannostoon. 

Kyllä - tyhjensimme maakellaristamme loput, itäneet viime vuoden perunat kompostiin ja nostimme tämän kesän tuotannon.

Poikkeuksellisen aikaisin. Miksi? Siksi, että kaalenvarret ovat olleet jo jonkin aikaa laossa, emme ole niitä alkaneet katkomaan.

Viime vuotiseen verrattuna sato on erinomainen - laadullisesti ja määrällisesti. Haluamatta mainostaa enemmälti, käytimme ensimmäistä kertaa takuuvarmoja perunansiemeniä - Challenger ja Colomba - yhteensä 5 kg, jotka ostimme Keminmaan Hankkijalta.

Olemme syöneet "uusia perunoita" jo tovin eli yhden penkillisen ja nyt nostimme ylös neljä penkillistä. En lähde irrottelemaan perunoiden koolla...

Kuulen joidenkin lukijoiden ääneen pohdiskelevan, kannattiko nostaa näin aikaisin. Kyllä kannatti, sillä käytössämme on hyvä maakellari ja onpahan tuokin pois mielenpäältä...

lauantai 29. elokuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

 Kirjoitin eilen: Huomenna lauantaina on nuohouspäivä eli Peltoniemen Juha on liikkeellä.

Voi olla, että mekin menemme käväisemään saaressa, sillä ilmat/tuulet näyttävät olevan siedettävät...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin Karjalahdella muovi-, metalli- ja lasikierrätyskonteilla sekä pullo- ja tölkkipalautuksessa Prismassa.

Takaisin kotiin ajellessani 40 km/h- alueella joku älypää harmaalla farmariautolla suhautti ohi, nopeus arvioni mukaan ainakin tuplaten. Kiire oli kaverilla jonnekin...

Nyt valmistelemme Selkäsaareen lähtöä.

Olimme Selkäsaaressa sopivan työrupeaman. Kaadetut puut ovat sillä mallilla, että talvi voi tulla.
Kopsin puita aikamoisen määrän klapeiksi. Koemielessä toin saaresta kaksi isoa kassillista klapeja kotiin kuivumaan. Saattaa olla, että toista kokeilua ei toteuteta.
Vaimoni kävi poimimassa puolukoita. Eivät ole vielä kaikki kypsiä. Hyviä sosemarjoja kuitenkin.

Vaimoni laittoi erinomaisen aterian tulistelupaikalla. Kyllä maistui.

Soitin Peltoniemen Juhalle. Oli "korttelin päässä" tulossa pohjoispäätyyn. Sovimme avaimen paikan ja laskutuskuviot nuohouksesta.

Ajelimme rauhallisesti Hahtisaareen. Oli mukava saarikäynti.

Niin - hirviä tuntui olleen liikkeellä. Rantahietikossa usean hirven jälkiä ja lähimaastossa "melkein höyryäviä" hirvenpapanoita.
Varpushaukat lentelivät lähistöllä, korppikin käväisi meitä tervehtimässä ja pari oravaa liikkui lähipuissa oudosti ääntelehtien...

perjantai 28. elokuuta 2020

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävin tänään testaamassa uusia ostomatoja ja osittain uusia jigikoukkuja eli istuin veneessä muutaman tunnin tutulla alueellassa Kemin Selkäsaaren pohjoispäädyssä.

Niin - eilen mereen laittamani markettikatiska oli tyhjää täynnä. Ei ainuttakaan kalaa. Sirsin sen paikkaa hiukan.

Kyllä uutuudet toimivat, mutta vain pikkukalaa - ahventa - oli liikkeellä. Savustukalan kokoluokkaa oli pari ja muutama pääsi karkuun, kun en vielä raskinut vaihtaa pariin jigionkeen uusia koukkuja.
Toiseen pilkkiin vaihdoin jigikoukun ja kyllä kalat napsahtivat nätisti kiinni...
No - tein päivän hyvä työn ja päästin kalat takaisin ämpäristä mereen kasvamaan.

Seuraavalla kerralla ajelen takavuosikymmenien "soutuvenekalastuspaikoille" eli Laitakari- Juurakko-Kraaseli-Siikalahti-alueelle. Yritän saada kalakaverini mukaan ensimmäistä ja kukaties viimeistä kertaa tälle kesälle/alkusyksylle.
Hahtisaareen tultuani totesin Tommin pakettiauton olevan parkissa ja vene pois laiturista. Ilmeisesti Tommi ja Katariina, kukaties muitakin - ovat menneet saareen.

Huomenna lauantaina on nuohouspäivä eli Peltoniemen Juha on liikkeellä.
Voi olla, että mekin menemme käväisemään saaressa, sillä ilmat/tuulet näyttävät olevan siedettävät...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin taas kerran puhdistaa "sähköpostilaatikkoani", sillä Elisalta oli tullut viesti, että laatikon kapasiteetti oli äärirajoilla. Poistin aikamoisen määrän muun muassa sellaisia sähköposteja, joissa oli kuvia...

Muutin myös tilapaisesti sähköposti-/roskapostiasetuksia. Katsotaan, auttoiko toimenpiteet sähköpostin toimivuuteen. 

Pohdiskelen, josko lähtisin iltapäivällä kalaan testaamaan ostomatoja ja uusia jigikoukkuja.

Samalla voisi katsoa, onko eilen vesille viemämme markettikastiska toiminut toivotulla tavalla.

torstai 27. elokuuta 2020

Ulkolinja: USA:n sairas terveydenhuolto

Katselin hetki sitten alla olevan dokumentin. Antoi ajattelemisen aihetta. Kyllä on hienoa asua Suomessa...


Ulkolinja: USA:n sairas terveydenhuolto 

  • 1 h 11 min
  • 1 v 11 kk
  • 32422 katselua

Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman kallein - silti se ei toimi. 28 miljoonaa kansalaista on ilman sairausvakuutusta, eikä heillä ole varaa hoitaa terveyttään. Järjestelmä ei perustu sairaiden hoitoon vaan puhtaasti terveysalan yritysten voitontavoitteluun. Se tappaa potilaansa, sanoo asiantuntija.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Eilen illansuussa päätimme, että lähdemme tänään aamulla Selkäsaareen. Olemme olleet siellä viimeksi viikko sitten.

Hiukan pääasiassa puuhommia minun ajatuksissani ja mahdollisesti sen viimeksi montusta ylös äheltämämme kiven siirtäminen. Vaimoni käväissee katsomassa, onko metsässä puolukoita ja ovatko ne kypsiä poimittaviksi.
Pois lähtiessämme iltapäivällä otan todennäköisesti toisen "markettikatiskoista" ja jätän sen pyytämään tutulle vesialueelle.
Kukaties käyn loppuviikosta kokeilemassa, toimivatko ostomadot uusissa jigikoukuissa ja kesäpilkissä...
Kyllä - lehden postilaatikosta hakiessani totesin syksyistä aamukosteutta olevan jo aistittavissa, mutta eiköhän tuo ala kuivata, kun aurinko paistaa ja on kevyttä tuulenvirettäkin.
Nyt aamutoimiin ja saareenlähtövalmisteluihin.
Tulimme hetki sitten saaresta. Hommat tehty mitä pitikin. Tuli rajanaapuriakin jututettua. Esillä oli muun muassa suunnitelmat Selkäsaarenpolusta. Toivottavasti mökkiläisillä aikanaan aktiviteettia riittäa...
Olihan se taas saaresta poislähtö! Vaikka tuuli ei ollut pahin mahdollinen, mutta vesi oli matalalla ja korkealaitaiseen veneeseen tuuli ottaa niin perkeleesti...
Kaikesta huolimatta hyvä reissu taas kerran.

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Mitä tänään tähän asti....

Perinteisten aamutoimien jälkeen aistittuani sateisen keskiviikkoaamun kävi mielessä, että nyt ollaan vaan. Ei juuri muutakaan voi mutta...

Nyt on rauhallista aikaa orientoitua tämän iltapäivän Kemin tarkastuslautakunnan kokoukseen kaupunhintalon valtuustosalissa.

Esityslistan mukaan paikalla on myös Kemin kaupungin uusi kaupunginlakimies Eerika Pekkala - hyvä niin. 

Kyllä - Eerikan osalta niin sanottu neljän sekunnin sääntö toimi erinomaisesti: Kädenpuristus, katsekontakti ja ensimmäiset sanat...

Oli hyvä, keskusteleva kokous. Ymmärtääkseni tarkastuslautakunnan jäsenet saivat uskonvahvistusta toiminnalleen tilintarkastajan asiallisenselkeästä esityksestä, ei kahta sanaa...

tiistai 25. elokuuta 2020

Nyt se taas alkaa...

Nyt se taas alkaa - kyllä. Tänään on tämän valtuustokauden viimeisen kvartaalin, neljänneksen ensimmäinen sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous Kemin kaupungintalon valtuustosalissa...

Muistutan toistamiseen, että Kemin kaupungin kotisivuilla on muun muassa kaikkien lautakuntien, jaostojen, kaupunginvaltuuston ja kaupungingallituksen esityslistat ja tarkastetut pöytäkirjat. Niitä on syytä käydä tutkiskelemassa.

Varsinkin jos olet lähdössä kuntavaaliehdokkaaksi. 

Niinkuin muistat, seuraavat kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021. Kaikilla ryhmittymillä on aktiivinen ehdokashankinta käynnistynyt... 


maanantai 24. elokuuta 2020

Helsingin pörssi nousi yli maagisen 10 000 pisteen rajan...

Hmmmmm - niinpä - ihan mukava pörssipäivä tänään... 

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Helsingin pörssi nousi yli maagisen 10 000 pisteen rajan – professori Vesa Puttosen mukaan sillä ei kuitenkaan ole taloudellista merkitystä

10 000 pisteen rajaa pidetään psykologisesti merkittävänä.

Pörssit
Helsingin pörssin yleisindeksi ylitti 10 000 rajan
Samuli Huttunen / Yle

Helsingin pörssin osakkeiden hinnan muutosta kuvaava OMXH-yleisindeksi puhkaisi tänään aamupäivällä maagisenakin pidetyn 10 000 pisteen rajan.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mielestä asiassa ei tosin ole mitään muuta huomionarvoista kuin pyöreät luvut.

– Tasaluvut kiehtovat ihmisiä ja ovat sijoitusviihdettä. Itse en indeksitasoa edes seuraa.

Vaikka pisterajaa on pidetty psykologisesti merkittävänä, taloudellista merkitystä ei Puttosen mukaan lukuun liity.

– Taloudellinen merkitys liittyy siihen, jos osakekurssit ovat vuoden aikana nousseet tai laskeneet esimerkiksi 10 prosenttia. Sitähän indeksi pyrkii kuvaamaan. Absoluuttinen taso ei kuitenkaan kerro oikeastaan yhtään mitään.

Miksi indeksi kipusi haamurajan yli?

Ensimmäistä kertaa yleisindeksi ylitti 10 000 pisteen rajan vuonna 1999. Edellisen kerran ylitys puolestaan tapahtui tämän vuoden tammikuussa(siirryt toiseen palveluun).

Professori Vesa Puttosen mukaan osakeindeksin kasvu vuonna 2020 kuvastaa pääsääntöisesti kahta asiaa.

– Osa yrityksistä on menestynyt kohtalaisesti tai jopa hyötynyt koronatilanteesta, ja loputkin ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa kohtuullisen hyvin, hän sanoo.

Lisäksi maaliskuussa valtiot ja keskuspankit ilmoittivat ryhtyvänsä mittaviin elvytystoimenpiteisiin.

– Korot ovat nollassa ja uutta rahaa painetaan. Osakkeet tarjoavat hyvän vaihtoehdon korkosijoituksille sijoittajan näkökulmasta.

Puttonen muistuttaa, että osittain indeksitasoon vaikuttavat myös tekniset syyt. Koronavirustilanteen vuoksi esimerkiksi moni yritys on maksanut puolet osingosta keväällä ja pyrkii syksyllä maksamaan toisen puolen.

– Jos moni yritys maksaa samana päivänä osinkoa, indeksi laskee. Sillä ei kuitenkaan ole mitään informaatioarvioa. Oskkeenomistajat eivät vaurastu eivätkä köyhdy.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Vesa Puttonen kehottaa sijoittajia olemaan tekemättä hätiköityjä päätöksiä yksittäisen indeksiluvun pohjalta.Toni Määttä / Yle

Mitä sijoittajan kannattaa nyt tehdä?

Vesa Puttosen mukaan 10 000 pisteen ylityksen perusteella sijoittajan ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä.

– Kurssien noustessa osa saattaa innostua, mutta on syytä muistaa että yksittäinen indeksiluku ei ole signaali ostaa tai myydä.

Sen sijaan hän suosittelee tarkastelemaan esimerkiksi osakkeiden arvostustasoa ja yritysten tuloskuntoa.

– Ne ovat sijoittajan kannalta kiinnostavia asioita.

Lue lisää:

"Joku päivä tästä koronakriisistä tullaan ulos, ja elämä jatkuu" – Osakemarkkinat toipuneet koronaromahduksesta odotettua paremmin

Suomessa on nyt osakesijoittajia enemmän kuin koskaan – moni on tienannut pörssien koronahuumassa, mutta vaara ylihintaisista osakkeista kasvaa

Kuusi syytä, miksi kullan hinta on ennätyskorkealla – Varoitus: jos oikein hyvin käy, kullan arvo voi pudota nopeasti


Elokuun viimeinen täysi viikko käynnistyi...

Elokuun viimeinen täysi viikko käynnistyi - kyllä, näinkö se kesä sitten vilahti ja syksy saa...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työhaalarin päälle ja lähdin pihalle valmistelemaan syksyn tuloa. Siihen liittyy tavaroiden paikasta toiseen siiretelyä ja totta kai luonnollisesti ruohonleikkurin perässä kävelyä. Viimeksi mainittua joutunee vielä harrastamaan muutaman kerran ennen lumien tuloa.

Land Rover on Auto Patulla anturin vaihdossa ja pikkuvikojen korjauksessa. Ilmeisesti sieltä päivällä soitellaan, että sovitut työt on tehty...

Taidan tänään "ulkoiluttaa" Mersua päärakennuksen autotallista ja tutkia aiemmin "mainostamaani" Pukkilan 6-kulmaista retrolaattatilannetta.

Kyllä - Pukkilan laattoja löytyy kymmenisen laatikollista, löytyy myös pieniä sinertäviä nelikulmaisia laattoja niitäkin kukaties kymmenisen laatikollistai. Olisihan tuo hyvä, jos näillekin löytyisi käyttökohde...

Voi olla, että intoudun viemään metalliromua Syväkankaan Monitarmoon kesäautollamme.

Viimeiseen sen verran, että vaimoni keräsi kuorman ja lähti viemään ne välittömästi. Kertoi vievänsä uuden kuorman keskustaan Good Will-myymälään - hyvä niin...

Kyllä - abs-anturi vaihdettu ja oikean puolen etuoven ikkunannostinta tutkittu. Vaijeri ollut kuulemma sykkyrällä, katkennut. Mikä senkin on katkaissut? Muutama vuosi sitten molempien etuovien vaijerit uusittiin. Taisi olla ns. "maanantaivajeri". 

Ovesta verhoilut pois, ikkuna teipeillä kiinni ja vaijeri on tilattu. Tulee uusi reissu Auto Patulle aikanaan.

Välillä käy mielessä edesmenneen naapurini sanat:"Elämä menee turhan värkätessä."



sunnuntai 23. elokuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä käväisemään kesäautollamme keskustassa. Kyllä - hain kaksi 5 litran kanisteria bensiiniä Hahtisaaren Nesteeltä ja vein ne Hahtisaareen veneellemme. Samalla vein uuden muovisen säilytyslaatikon ja toimitin vanhan, rikkoontuneen kierrätykseen.

Katselin taas tuulia sisäsatamassa "sillä silmällä", että olisi hyvät rantautumiskelit Selkäsaareen. Tuskin tulee tänään lähdetyksi...

Ajelin Sauvosaaren urheilukentän kautta, parkkipaikkaa täytyi hakea hiukan etäämpää.

Olipa mukava juttutuokio portilla olleen toimissijan kanssa. Kyllä - Olavi Olli Virtala teki omaa osuuttaan nuorten huipputapahtuman toteutukseen.

Olli on ollut edellisessä elämässäni eli työelämässä lukuisia kertoja selvittämässä Veitsiluoto Oy:n, sittemmin ENSO:n ja sittemmin Stora Enson puunkäsittelyn saloja käydessäni oppilaiden kanssa tehtaalla. 

lauantai 22. elokuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme pitkästä aikaa lähteä yhteiselle kauppareissulle Karjalahdelle eli Kemin Prismaan.

Vaimoni hoiti ruokaostokset ja minä kalastukseen liittyvät - aika vähäiset - ostokset. Ostin yhden säilytyslaatikon, jigikoukkuja, perukkeita ja kaksi purkkia Master-onkimatoja.

Onkimatoja - miksi? Siksi, että minulla on hiipinyt taas takaraivoon ajatus, että nimenomaan isot ahvenet tykkäävät ostomadoista enemmän kuin oman matopellon "kompostimadoista". Lisäksi ainakin aiemmat ostomadot ovat olleet "lujia". Seuraavalla kerralla sekin tulee testatuksi.

Ajelimme Kemin keskustan kautta sisäsatamaan. "Kotipoukamaamme" Selkäsaareen olisi nyt helppo mennä, sillä vesi on korkealla, vaikka onkin kohtalaisen kova tuuli mutta "oikeasta" suunnasta.

Sauvosaaren urheilukentällä näytti olevan - lähialueen automäärästä päätellen - mukavasti väkeä - hyvä niin.

Kotiin oli taas mukava tulla nimenomaan siksi, että saamme kuulla tämän tästä tuosta kirotusta koronaviiruksesta.


perjantai 21. elokuuta 2020

Mielenkiintoinen aamupäivä tänään...

Mielenkiintoinen aamupäivä tänään - kyllä. 

Olin sopinut Kemin tietohallintokeskuksen Tiina Laukkasen kanssa eilen, että saavun tablet-päivitykseen/ohjeistukseen tänään aamulla.

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin keskustaan. Tunnin verran kävimme läpi - rennonmukavan jutustelun ohessa - tabletin saloja. 

Muun muassa Teams-asiaa alustavasti. Totesimme, että tuo kirottu koranavirus-ongelma ei ole ohi, joten varovaisuuteen on syytä suhtautua vakavasti.

Höyrykännykkääni liittyen sain Tiinalta lieväävakavampia moitteita. Totta - NOKIA LUMIA 800 - alkaa olla lähes turvallisuusriski..

Ajelin sisäsataman kautta ja totesin, että nyt iltapäivällä/illansuussa olisi ekokalastukseen tuulien puolesta erinomainen mahdollisuus.

Käväisin Sauvosaaren urheilukentän alueella. Tapasin eläkkeellä olevan opettajatuttavani, jonka kanssa ihailimme upeaa kenttää ja lähestyviä Nuorten SM-kisoja. Harmittelimme huomisen osalta sääennusteita. Yhdestä suusta totesimme, että toivottavasti sääennusteet tällä kerralla eivät toteudu.

Juttelimme Facebook-kirjoittelusta ja jigikalastuksestakin pienen tovin...