VENÄJÄ ja Valko-Venäjä järjestivät vuonna 2017 yhdessä suuren Zapad-sotaharjoituksen. Syyskuun 14.–20. päivä pidetty harjoitus aiheutti valtaisan mediakohun.
Venäjän epäiltiin valmistelevan todellisuudessa hyökkäystä länteen ja mahdollisesti yrittävän ottaa haltuunsa niin kutsutun Suwałkin kapeikon, joka erottaa Kaliningradin muusta Venäjästä. Venäjän epäiltiin jopa miehittävän Valko-Venäjän.
Venäjä ilmoitti, että harjoitukseen osallistui 12 700 sotilasta, mutta lännessä levisi toinen toistaan hurjempia arvioita. Puhuttiin jopa 100 000 sotilaasta.
Puolustusvoimain komentaja
Jarmo Lindberg sanoi kuitenkin myöhemmin Ylen haastattelussa, että Zapadissa oli kyse puolustuksellisesta harjoituksesta.
Samaan tulokseen on tullut myös Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja
Vladimir Panschin, joka julkaisi tällä viikolla
raportin Zapad 2017 -harjoituksesta.
Panschinin raportista selviää kuitenkin, että harjoituksen taustalla saattoi olla paljon aggressiivisempi tavoite. Sotaharjoitus saattoi olla yksi ratas isommassa kuviossa, jossa testattiin länttä vastaan kohdistuvaa operaatiosuunnitelmaa.
EVERSTILUUTNANTTI PANSCHIN on sotatieteiden tohtori, joka on palvellut Suomen apulaispuolustusasiamiehenä Venäjällä. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta Suomen sotilastiedustelussa.
Panschinin raportin arviot tukeutuvat venäläisistä ja valkovenäläisistä julkisista lähteistä kerättyyn tietoon sekä liettualaisen tutkijan
Daivis Petraitisin tekemään analyysiin.
Venäjä on järjestänyt Zapad-nimellä kulkevia sotaharjoituksia ennenkin. Petraitisin mukaan vuonna 2017 Venäjä testasi kuitenkin ensimmäistä kertaa koko strategista operaatiosuunnitelmaa, joka on laadittu länttä vastaan käytävän hyökkäyssodan varalle.
Tämä hämäävästi myös Zapad-nimellä kulkeva operaatiosuunnitelma käsittää kolme vaihetta.
Ensimmäisessä vaiheessa Venäjän sotavoimat tekevät yllätyshyökkäyksen länteen vallatakseen jonkin sillanpääaseman eli käytännössä maa-alueen. Toisessa vaiheessa valtaus varmistetaan ja tilanne vakautetaan. Kolmannessa vaiheessa Venäjä puolustaa vallattua aluetta kaikin käytettävissä olevin keinoin.
PETRAITISIN arvion mukaan Venäjä olisi harjoitellut operaation ensimmäistä vaihetta eli yllätyshyökkäystä vuoden 2017 heinäkuun alussa. Harjoituksissa oli mukana 14 000 sotilasta.
Operaation toista vaihetta eli vallattujen asemien vakauttamista Venäjä olisi testannut useissa heinä- ja elokuussa pidetyissä sotaharjoituksissa. Niihin osallistui noin 27 000 miestä.
Syyskuussa järjestetty kohuttu Zapad-sotaharjoitus olisi ollut osa kolmannen vaiheen harjoittelua, jossa puolustauduttiin Naton vastahyökkäystä vastaan.
Petraitisin mukaan kolmas vaihe toteutettiin 12.9.–26.10. välisenä aikana. Hän arvioi, että siinä oli mukana 27 000 sotilasta.
VENÄJÄ itse pyrki antamaan sotaharjoituksen syyskuisesta aktiivivaiheesta kuvan, että siinä harjoiteltiin kumouksellisten voimien torjuntaa.
”Julkisuudessa kuvattu sotaharjoitusjoukkojen voiman käyttö ja taistelutoiminnan laatu olisi ollut rajusti ylimitoitettua ja tarkoitukseen sopimatonta, mikäli sotaharjoituksessa olisi todellisuudessa toimittu kumouksellisia voimia ja heidän tukijoitaan vastaan”, Panschin kirjoittaa raportissaan.
”Kaiken julkisuudessa olleen tiedon perusteella uskottavampi harjoitusskenaario oli se, että Zapad 2017 -harjoituksessa Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittelivat perinteisin asein käytyä sodankäyntiä puolustusliitto Naton joukkoja vastaan.”
PETRAITIS on arvioinut, että Venäjän operaatiosuunnitelmassa ensimmäinen vaihe eli sillanpään valtaus kestää viikosta muutamaan viikkoon. Toinen vaihe, jossa varmistetaan sotilaallinen menestys ja pyritään lopettamaan konflikti, kestää yhdestä kolmeen kuukauteen.
Operaatiosuunnitelmassa on toisen vaiheen jälkeen tauko, jolloin Venäjän sotilaallinen aktiviteetti laskee. Tällöin joukkoja huolletaan ja valmistaudutaan kolmanteen vaiheeseen. Samalla vastustajaa suostutellaan konfliktin ratkaisemiseen rauhanomaisin keinoin.
Kolmannessa vaiheessa Venäjä puolustaa vallattuja asemiaan Nato-joukkoja vastaan. Koko Zapad-operaatiosuunnitelman toteutus eri vaiheineen voi kestää vuoden.
Petraitis katsoo, että vuoden 2017 kolmannen vaiheen harjoitteluun kuului myös Naton hyökkäyksen torjunta rajoitetulla ydinaseiskulla.
Sitä oli simuloitu muun muassa Iskander-ohjuksen laukaisulla Kapustin Jarin ampumakenttäalueella ja strategisen pommikoneen lennolla Baltian ja Norjan läheisyydessä.
Petraitisin mukaan Venäjä pelasi varsinaisten harjoitusten jälkeen lokakuun lopussa myös sotapelin pahimman vaihtoehdon: molemminpuolisen massiivisen ydinaseiden käytön.
Siihen liittyivät yhtäaikaiset ohjusten laukaisut Plesetskistä, kolmesta sukellusveneestä Barentsin- ja Ohotanmerillä sekä strategisesta pommikoneesta.
PANSCHIN sanoo olevansa Petraitisin kanssa samaa mieltä Zapadin tulkinnoista.
”Me puhumme periaatteessa samaa kieltä Petraitisin kanssa. Jos katsomme pelkästään Zapad-sotaharjoitusta, niin se oli puolustusharjoitus. Jos se pannaan isoon kuvaan, niin harjoituksen luonne muuttuu. Tämä on mielestäni oleellista huomata”, Panschin sanoo.
”Homma alkaa hyökkäyksellä, sitten aletaan puolustaa eli alkaa totaalinen puolustus. Se on erittäin järkeenkäypää, miten Petraitis sen selittää. Niin pitkälle en ole purkanut hänen tulkintaansa, että olisin lähtenyt tarkastamaan hänen lähteitään.”
Panschin kritisoikin sotilaita ja ennen kaikkea viestimiä kapeakatseisuudesta. Hän varoittaa, että jos julkisia lähteitä tulkitaan yksioikoisesti, niin silloin päädytään helposti juuri sellaiseen analyysiin kuin Venäjän johto haluaakin lännen päätyvän.
”Media tuijottaa yhtä asiaa jättäen huomiotta, mitä siinä sivulla tapahtuu silloin, kun puhutaan sotaväen asioista. Opetuksessa sanon oppilaille, että kun puhutaan harjoitusanalyysista, niin älkää koskaan katsoko vain sitä mitä tapahtuu, vaan katsokaa, mitä tapahtuu vierellä.”
ZAPAD-HARJOITUSTA on käytetty poliittisessa pelissä Venäjän lisäksi lännessä. Esimerkiksi strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti
Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta on arvostellut läntistä suhtautumista Zapad-harjoitukseen.
”Zapadista on tullut iskusana, jolla kuvataan laajemmin Venäjän yllättävää ja usein hyökkäyksellistä ja aggressiivista toimintatapaa. Zapadista on tullut ikään kuin symboli sille, mitä Venäjän pahat aikeet voivat sotilaallisesti tarkoittaa”, Raitasalo sanoi HS:n haastattelussa vuonna 2017.
Raitasalon mukaan lännen poliitikot, viestimet ja tutkijat ovat vahvistaneet innolla Venäjän haluamaa viestiä sen suuresta asemahdista. Myös eräiden pienten Nato-maiden edun mukaista on liioitella Venäjän uhkaa.
Raitasalo kaipasikin haastattelussa punnittua analyysia:
”Zapad on viestintää. Zapad on joukkojen harjoittelua. Ja saattaahan se olla, että Zapad on harjoituksen jälkeistä operaation valmistelua.”
Lähde:
Vladimir Panschin: ”Niin sotii kuin harjoittelee”: Tulkintoja Zapad-2017-sotaharjoitustapahtumista sekä arvio Venäjän asevoimien joukkojen käytöstä ja toimintatavoista Zapad-2017-harjoitukseen peilaten.
Oikaisu 18.1. klo 8.53: Vladimir Panschin on everstiluutnantti, ei majuri, kuten jutussa alun perin virheellisesti kerrottiin.
