maanantai 12. kesäkuuta 2017

Poliisi ottanut kiinni satoja mielenosoittajia Moskovassa...


Hmmmmm - vai niin - ei jaksa yllättää...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Poliisi ottanut kiinni satoja mielenosoittajia Moskovassa

Kansalaisjärjestö OVD-infon mukaan Moskovassa poliisi on ottanut kiinni ainakin 731 ihmistä, heidän joukossaan oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi.

Nyt toistetaan: HS:n kirjeenvaihtaja: "Poliisi tulkitsi mielenosoitukset luvattomaksi"
MOSKOVA

POLIISIT ovat ottaneet kiinni satoja ihmisiä kiinni Pietarissa ja Moskovassa mielenosoituksissa, jotka olivat osa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin koolle kutsumaa korruptionvastaisten mielenosoitusten aaltoa.

Mielenosoituksia järjestettiin kymmenissä muissakin venäläiskaupungeissa maanantaina. Myös muualla poliisit ottivat mielenosoittajia kiinni.

Itse Navalnyin poliisi otti kiinni jo ennen mielenosoituksen alkua. Hänet otettiin kiinni kotinsa edessä Moskovassa, kertoi hänen vaimonsa Julija Navalnaja Twitterissä.

”Terve. Tässä Julija Navalnaja. Aleksei pidätettiin kodin portailla. Hän pyysi kertomaan, että suunnitelmat eivät muutu: Tverskaja”, kirjoitti Navalnyin puoliso Navalnyin Twitter-tilillä. Sana Tverskaja viittaa siihen, että mielenosoitus on määrä pitää Tverskaja-kadulla Moskovan keskustassa.



Illalla Navalnyi oli jo oikeudessa. Hän saattaa saada pisimmillään 30 vuorokautta vankeutta.

ENITEN kiinniotettuja on Moskovassa, ainakin 731, tilannetta tarkkaileva OVD-info-järjestö kertoi illansuussa.



Moskovassa myös mielenosoittajia oli eniten. Keskustassa Puškininaukion lähistöllä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui ainakin tuhansia ihmisiä.

Heistä monet olivat nuoria, kuten edellisessä isossa Navalnyin koolle kutsumassa mielenosoituksessa maaliskuussa.

”En halua elää korruptoituneessa maassa, jossa palkat ja eläkkeet ovat pieniä”, Sergei Kireikin, 17, sanoi.

Neljän 18-vuotiaan opiskelijan joukko NastjaDmitriAnton ja Maksimei halunnut kertoa koko nimiään, sillä yliopistolla oli varoiteltu erottamisella, jos jää kiinni.

”Mutta mitään muuta keinoa mielipiteensä ilmaisemiseen ei ole”, ryhmään kuulunut Dmitri sanoi.

Kaikki sanoivat olevansa tyytymättömiä. Erityisesti häiritsi se, ettei esimerkiksi pääsyyttäjän tai pääministerin korruptioepäilyjä edes tutkita.

”En kannata Navalnyitä poliittisesti, mutta hänelle pitää antaa ansio siitä, että on yhdistänyt rivejä ja saanut esimerkiksi nämä mielenosoitukset aikaiseksi”, Maksim sanoi.


MAANANTAIN mielenosoitukset olivatkin jatkoa 26. maaliskuuta järjestetyille mielenosoituksille, jotka yllättivät sekä vallanpitäjät että analyytikot.

Ne olivat suurimpia vallanpitäjien vastustajien kokoontumisia vuosiin. Sytykkeenä oli Navalnyin ja tämän järjestön FBK:n julkaisema video, jolla esiteltiin pääministeri Dmitri Medvedevin korruptiota.

Maanantain mielenosoituksia pidettiinkin testinä, saako Navalnyi taas joukot liikkeelle.

Maanantai oli Venäjällä yleinen vapaapäivä, sillä 12. kesäkuuta on Venäjän itsenäisyyspäivä. Venäjä julistautui suvereeniksi valtioksi 12. kesäkuuta 1991.

POLIISIT hajottivat mielenosoitusta kovaotteisesti, sillä viranomaiset tulkitsivat sen luvattomaksi.

Moskovan viranomaiset olivat jo antaneet maanantain mielenosoitukselle luvan ja osoittaneet paikaksi Akateemikko Saharovin valtakadun keskustaa ympäröivän Puutarhakehän ulkopuolella. Sunnuntai-iltana Navalnyi kuitenkin ilmoitti viestipalvelu Twitterissä, että mielenosoitus järjestetäänkin Moskovan pääkadulla Tverskajalla.



Blogissaan hän kertoi tarkemmin syyksi, että viranomaiset olivat painostaneet yrityksiä olemaan toimittamasta sovitulle mielenosoituspaikalle äänentoisto- ja kuvauslaitteistoa. Hänen mukaansa tällä oli tarkoitus nöyryyttää mielenosoittajia.

Vallanpitäjät tulkitsevat lakia niin, että yli yhden ihmisen mielenosoituksiin pitää aina saada paikallisviranomaisten lupa. Usein sitä ei anneta tai mielenosoituspaikaksi osoitetaan jokin muu kuin toivottu paikka.

Opposition mielestä perustuslaki takaa kokoontumisvapauden, eikä lupia tarvitsisi kysyä. Usein oppositio on silti kysynyt, sillä tavalliset ihmiset tulevat mieluummin niin sanottuihin luvallisiin mielenosoituksiin, joissa poliisi ei yleensä ota ihmisiä kiinni.

YLEISEN vapaapäivän vuoksi Tverskajalla oli useita tapahtumia. Sekä Puškininaukiolla että Voitonaukiolla oli isot lavat, joilla esitettiin lähinnä musiikkia.

Niinpä mielenosoituksen vieressä oli balalaikashow.

Merkittävämpi oli Venäjän historiasta kertova ulkoilmanäyttely katapultteineen. Kaupunki oli sen vuoksi katkaissut Tverskajasta Puškininaukion ja Maneesinaukion välisen osuuden liikenteeltä.

Niinpä mielenosoitus jakaantui lopulta kolmeen osaan.

Pääjoukko kokoontui historianäyttelyn porteille, sillä kaikki sinne haluavat joutuivat kulkemaan metallinpaljastamien läpi. Toinen joukko oli näyttelyalueella. Kolmas Puškininaukion toisella laidalla sanomalehti Izvestijan vanhan toimitalon edessä.

Ryhmillä oli yhteisiä huutoja, kuten ”Venäjä ilman Putinia” ja ”Putin on rosvo”. Kun poliisi otti mielenosoittajia kiinni, muu joukko huusi ”häpeä, häpeä”.

Poliisien otteet olivat erityisen kovakouraisia Izvestijan edustalla, jossa he käyttivät myös pamppuja.

NAVALNYI kehotti etukäteen mielenosoittajia ottamaan mukaansa Venäjän lippuja ja kävelemään rauhallisesti. Juuri niin tekivät monet muutkin kaupungilla aikaa viettäneet. Se vaikeutti poliisien tekemää arviointia siitä, ketkä olivat osa mielenosoitusta ja ketkä eivät. Lisäksi poliisille arveltiin olevan kiusallista ottaa kiinni ihmisiä itsenäisyyspäivänä pääkaupungin pääkadulla vain siksi, että he kantavat Venäjän lippua.

Poliisit kuitenkin ottivat kiinni lippuja heiluttavia mielenosoittajia eri puolella maata.


NAVALNYI on käynyt keväästä asti presidentinvaalikampanjaansa. HS seurasi tilaisuutta Rjazanissa. Jutun voi lukea tästä.

Maaliskuiset mielenosoitukset olivat käytännössä Navalnyin yksin mobilisoimia. Hän kutsui ihmisiä paikalle suositussa blogissaan ja videoviesteissään.

Sitä edeltävä iso mielenosoitusliikehdintä alkoi joulukuussa 2011 vilpillisten parlamenttivaalien jälkeen. Liikehdintä kuitenkin laimeni keväällä 2012, kun Vladimir Putin palasi presidentiksi yhden kauden tauon jälkeen. Samalla otteet kovenivat.

Silloin mielenosoitukset keskittyivät isoihin kaupunkeihin, etupäässä Moskovaan.
Mellakkapoliisit kantoivat kiinniottamaansa miestä Moskovan keskustassa 26. maaliskuuta, jolloin oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kutsui edellisen kerran mielenosoituksen koolle. Hän on kutsunut koolle ihmisiä maanantaina uuteen mielenosoitukseen.
Poliisit pidättivät oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin mielenosoituksessa Moskovassa maaliskuun 26. päivä.

Trump ilmoitti nyt sen, mistä hän vaikeni Euroopan-matkallaan: Yhdysvallat on kuin onkin sitoutunut puolustamaan Nato-liittolaisiaan...

Hmmmmm - vai niin - pelimiehiä sano...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Trump ilmoitti nyt sen, mistä hän vaikeni Euroopan-matkallaan: Yhdysvallat on kuin onkin sitoutunut puolustamaan Nato-liittolaisiaan

Vielä Naton huippukokouksessa Trump keskittyi vaatimaan liittolaisilta lisää rahaa.





Romanian presidentti Klaus Iohannis ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden perjantaina.
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ilmoitti viikkojen välttelyn jälkeen perjantaina, että hän tukee puolustusliitto Naton perussopimuksen velvoitetta puolustaa liittolaisiaan.

Trumpille oli järjestetty toukokuun lopulla tilaisuus sitoutua selväsanaisesti Naton viidenteen artiklaan, jonka mukaan jäsenmaat puolustavat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan. Naton huippukokouksessa hän jätti tilaisuuden näkyvästi käyttämättä.

Sen sijaan Trump moitti Nato-liittolaisia liian vähäisistä maksuista, mikä hänen mukaansa tarkoitti, että muut jäsenmaat olivat Natolle ”velkaa”.

TODELLISUUDESSA Nato-maat ovat sitoutuneet korottamaan puolustusmenojaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2024 mennessä. Kyse ei ole velasta Yhdysvalloille.

Verkkolehti Politico paljasti Trumpin Euroopan-vierailun jälkeen, että presidentti oli poistanut valmiiksi kirjoitetusta puheestaan kohdan viidennestä artiklasta. Lehden mukaan ulkoministeri Rex Tillerson, puolustusministeri James Mattis ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja H. R. McMaster olivat etukäteen varmistaneet, että viides artikla mainitaan juhlapuheessa.

Vaalikampanjansa aikana Trump oli esittänyt väheksyviä huomautuksia Natosta ja asettanut Yhdysvaltain tuen ehdoksi liittolaisten maksuhalukkuuden. Ratkaisevan virkkeen poistoa Brysselin-puheesta on pidetty Trumpin omana ratkaisuna, johon Yhdysvaltain itsellisyyttä korostava neuvonantaja Steve Bannon on saattanut vaikuttaa.

MISTÄ Trumpin mielenmuutos mahtaa johtua?

Trump piti puheensa perjantaina Yhdysvalloissa vierailevan Nato-liittolaisen, Romanian presidentin Klaus Iohannisin rinnalla Valkoisessa talossa. Puheessaan Trump viittasi siihen, että Naton muiden jäsenmaiden yhteydenotot olisivat vaikuttaneet muutokseen.

”Kuten tiedätte, olen ajanut sitä, että Natoa vahvistetaan jakamalla vastuut ja kustannukset paremmin”, Trump sanoi.

Trumpin mielestä hänen työnsä on tuottanut hedelmää, koska ”rahaa on alkanut virrata Natoon”.

Trump kiitteli erikseen Iohannisia siitä, että tämä oli kasvattanut maansa puolustusbudjettia. Romania liittyi Natoon vuonna 2004.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Romanian presidentti käytti tilaisuutta hyväkseen mainostaakseen yhteisen puolustuksen merkitystä ”aggressiivista Venäjää” vastaan.

”Mielestäni meidän pitää puhua hyvin selkeästi, yksinkertaisesti ja suoraan Venäjästä ja Venäjän kanssa”, Iohannis sanoi.

Mitä tänään 12.06.2017 klo 9-12...

Ajelin pulpettiveneellä Kemin Hahtisaaresta Selkäsaaren läheisyydessä olevan Lehmikiven karikon kupeeseen kokemaan kaksi katiskaa. Sen verran pohjoistuuli painoi venettä karikkoa päin, että täytyi olla kohtalaisen rivakkana.
Muutamia kymmeniä pieniä ahvenia, otin ämpäriin muutamia ja loput takaisin mereen. Otin katiskat saman tien mukaani ja ajoin Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja pistin ne pyytämään uuteen paikkaan. Samalla annoin veneen ajelehtia pohjoisrannan läheisyyteen ja ankkuroiduin.

Jähti lähti sisäsatamasta liikkeelle. Kojukallion kohdalla olivat purjeet jo ylhäällä. Pohjoistuuli vei mukavan näköisesti alusta.

Välittömästi veneeni läheisyyteen ilmestyi lokki odottelemaan mahdollisia makupaloja.

Kaksi jigionkea ja pilkki veteen ja...

Pientä ahventa alkoi tulla, pilkki oli taas tehokkain. Keltainen jigi tuntui kiinnostavan enemmän kuin ruskea. Pilkissä oli pari kunnon "tömäisyä", mutta en saanut nostetuksi kaloja veneeseen saakka. Riittävän nopea, aggressiivinen veto oli hiukan "ruosteessa", olihan tämä ensimmäinen onkireissu tälle kesälle.

Ongella ehtii mietiskellä kaiken maailman asioita - pieniä ja suuria. Tuli vahva tunne, että tänä kesänä käyn ongella lähinnä kotitarpeiksi.

Onneksi madot loppuivat, joten lähdin ajelemaan rantaan ja samantien kotiin kalojen perkkaukseen. Kalat ovat perkattuina, veret "lypsettyinä" ja pestyinä pakastimessa.

Perkeet upotin tontin kulmalle multaan. Luonto hoitaa ne siellä tehokkaasti...



sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Paavo Väyrynen: Valmistaudumme eduskuntavaaleihin...



Paavo alkoi kiinnittää lähtötelineitä uusiin eduskuntavaaleihin, todennäköisesti aivan turhaan...

Suora nettilainaus Uusi Suomi-lehdestä hiukan tuunattuna:


Valmistaudumme eduskuntavaaleihin

Perussuomalaisten puoluekokouksen päätökset synnyttävät ammottavan aukon Suomen poliittiseen elämään. Maaseutua puolustava ja köyhän asiaa ajava vennamolaisuus jää kodittomaksi, vaikka sitä globalisaation ja ylikansallisen yhdentymisen synnyttämien vaikeuksien keskellä erityisesti tarvittaisiin.
On sisänsä hyvä, että Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka tiukentuu. Siihen on painavat syyt, kun Suomen hallituksen linja on ollut liberaalimpi kuin lähes kaikkien muiden EU-maiden politiikka. Uskon, että Perussuomalaisten tiukempi ote vaikuttaa myönteisesti muidenkin suomalaisten puolueiden maahanmuuttopolitiikkaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Perussuomalaisten linja muuttuu kielteiseen suuntaan.
Perussuomalaiset ei ole tähänkään mennessä puolustanut Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana. Hallituksessa puolue on tukenut askeleita Suomen sotilaallisen liittoutumisen suuntaan.
Timo Soinin ja Jussi Halla-ahon näkemyksissä on kuitenkin selvä ero.
Soinikin on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta ei ole sitä näkyvästi ajanut. Venäjään hän on suhtautunut asiallisesti ja rakentavasti.
Halla-aho kannattaa avoimesti Suomen sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. Hänellä on vahva kielteinen asenne Venäjää kohtaan.
Jussi Halla-aho kannattajineen on korostanut kansallismielisyyttään ja isänmaallisuuttaan. Tämä kuitenkin näyttäytyy enemmänkin ulkomaalaisvastaisuutena kuin Suomen itsenäisyyden, suvereniteetin, puolustamisena.
Eurooppa-politiikassa halla-aholaiset eivät ole erottautuneet muista perussuomalaisista.
Kaikki perussuomalaiset kosiskelevat kansaa arvostelemalla Euroopan unionia ja väläyttelemällä kansanäänestystä siitä eroamisesta, vaikka tietävät sen nykyoloissa mahdottomaksi. Sen sijaan kantaa ei oteta siihen polttavan ajankohtaiseen kysymykseen, olisiko Suomen erottava maamme taloutta vahingoittavasta ja itsenäisyyttämme vaarantavasta euroalueesta. Asiaa koskenut kansalaisaloitekin haudattiin perussuomalaisten johdolla perustuslakivaliokuntaan.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho haluaa Perussuomalaisten jatkavan hallituksessa, mutta vaatii, että myös heille tärkeät hallitusohjelman kirjaukset toteutetaan. Jos näin toimitaan, hallitus joutuu muun muassa torjumaan komission tuoreet ehdotukset euroalueen kehittämiseksi.
Jos nykyinen hallitus hajoaa, toimintakykyisen ministeristön muodostaminen voi käydä mahdottomaksi. Saatamme olla ajautumassa ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.
Tässä olisi monia hyviä puolia. Yksi niistä olisi se, että epäonnistunut sote-uudistus lykkääntyisi ja se saataisiin vielä uuteen valmisteluun.
Kansalaispuolue ryhtyy varmuuden vuoksi heti valmistautumaan eduskuntavaaleihin. Jo lähiaikoina asetamme ensimmäiset kansanedustajaehdokkaat ja ryhdymme kouluttamaan heitä vaalityöhön.
Suomen seuraavia eduskuntavaaleja hallitsevat samat teemat kuin muiden länsimaiden viimeaikaisia vaaleja ja kansanäänestyksiä.
Globalisaatio ja ylikansallinen yhdentyminen ovat synnyttäneet vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.
Ihmisten väliset tulo- ja varallisuuserot ovat rajusti kasvaneet. Kasvun tyrehtyminen on johtanut elintason laskuun ja kansaa köyhdyttäviin julkisen talouden leikkauksiin Suomessa ja useimmissa muissa euroalueen maissa.
Tuotannon ja työpaikkojen alueellinen keskittyminen on synnyttänyt hallitsemattomia muuttoliikkeitä sekä valtioiden sisällä että niiden välillä.
Samaan aikaan kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet, kun valtaa on siirtynyt globaaleille markkinavoimille ja ylikansalliseen päätöksentekoon.
Kansalaispuolue ajaa aktiivista ihmiskuntapolitiikkaa, jolla globalisaatio saadaan hallintaan ja päästään korjaamaan sen synnyttämiä epäkohtia. Euroopan unionissa päätösvaltaa tulee palauttaa ylikansallisesta päätöksenteosta takaisin jäsenmaille.
Kansalaispuolue puolustaa kaikin voimin Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Ajamme hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Vastustamme keskittävää metropolipolitiikkaa ja kehitämme tasapuolisesti koko Suomea.
Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Kansalaispuolue on valmis yhteistyöhön kaikkien muiden puolueiden kanssa.