tiistai 30. toukokuuta 2017

Mielenkiintoista kadunvarsijutustelua lehtiartikkeleista...

Hetki sitten juttelin kadunvarressa naapureitteni kanssa. Heillä on kakkosasunto/lomasunto Tervolassa ja ovat olleet monta päivää ison leivinuunin purkutöissä. Käyttävät kuulemma pirtin lattiankin samalla auki.
Kuinka ollakaan naapurin rouva haki kaksi lehtileikettä, jotka hän oli pelastanut vanhasta lehtinipusta.
Hän totesi:"Katsoppa, mitä sinä olet kirjoittanut Pohjolan Sanomissa vuonna 1998 ja Lounais-Lapissa vuonna 2003! Samat jutut voisi kirjoittaa tänäänkin. Juuri mikään ei ole muuttunut!"

Kiitin lehtileikkeistä, jotka hetki sitten lukaisin läpi. Nimenomaan Pohjolan Sanomien lehtileike oli erityisen mielenkiintoinen. Se oli sitä aikaa, kun vielä sain tekstini silloin tällöin läpi julkaisuun.

Keskiviikkona 2. syyskuuta 1998 Pohjoista puhetta-palstalla oli kirjoitukseni nimellä: Kemin kaupungin talous ja päättäjien vastuu/vastuuttomuus ihan suuren, valtuuston istunnosta otetun mustavalko valokuvan kanssa.
Erinomainen teksti vaikka olen jäävi näin sanomaankin. Tekstin loppuosassa kirjoitan koko Kemi-Tornion talousalueen yhteisestä strategiasta. Rivien välissä oikeastaan kuntaliitoksesta, mutta sille kävi miten kävi sitten myöhemmin...


Mutta nythän mä vasta hokasin!


Luettuani tarkemmin em. lehtileikettä tekstini alla oli edesmenneen kaupunginjohtajan Juhani Leinon teksti nimellä: Valmistelun vaikeus ja päättämisen. Hän kommentoi silloisen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan Väinö Kuirin kyselyjä ja Kemin ongelmallista taloustilannetta. Kaikki kulminoitui silloin korkeaan työttömyyteen, joka oli 25%. Leinon mukaan pääsyy oli kuitenkin valtionosuuksien romahtaminen...

Niinistö lähtee presidentinvaaleihin ylivoimaisena suosikkina...

Kyllä! Sauli Niinistö on ylivoimainen jos ja kun hän on presidenttiehdokkaana seuraavissa vaaleissa - ei kahta sanaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   HS-analyysi

Niinistö lähtee presidentinvaaleihin ylivoimaisena suosikkina – kahdeksan syytä, joiden takia häntä on vaikea voittaa

Niinistön asema vaaleihin lähdettäessä on harvinaislaatuisen hyvä.

Niinistö hakee jatkokautta – juhlavuosi vaikeuttaa kampanjointia



00:06 / 00:20

Mainos1 / 1Päättyy 13 s.
Nyt toistetaan: Niinistö hakee jatkokautta – juhlavuosi vaikeuttaa kampanjointia
PRESIDENTTI Sauli Niinistö ilmoitti maanantaina, että hän tavoittelee ensi vuoden vaaleissa toista kautta Suomen presidenttinä.

Niinistön asema vaaleihin lähdettäessä on harvinaislaatuisen hyvä lukuisista syistä.

Venäjä

Presidentin tärkeä – monen mielestä tärkein – tehtävä on pitää huolta siitä, että Venäjästä ei tule Suomelle uhkaa. Presidentin täytyy vaalia suhteita Venäjän johtoon, nykytilanteessa Vladimir Putiniin, ja huolehtia yhdessä valtioneuvoston kanssa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Tehtävä ei ole helppo, ja Niinistölläkin on ollut Venäjä-suhteessa vaikeat hetkensä. Silti Suomen kansa on tyytyväinen siihen, miten Niinistö on pitänyt itänaapurisuhdetta kunnossa.

Gallupit

Mielipidemittauksissa Niinistön suosioluvut vaikuttavat enemmän pohjoiskorealaisilta kuin sellaisilta, mihin länsimaisessa demokratiassa on totuttu.

Niinistön kansansuosio on poikkeuksellinen suomalaiselle poliitikolle. Noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta arvioi Helsingin Sanomien kyselyssä viime vuonna, että Niinistö on onnistunut tehtävässään erittäin tai melko hyvin. Erittäin hyvän arvosanan antoi lähes puolet vastaajista.

Vahvuuden vaikutelma

Niinistö antaa presidenttinä vahvan vaikutelman. Hän ei ehkä ole kaikkein taitavin tai karismaattisin puhuja, mutta määrätietoisen ja vahvan vaikutelman hän osaa antaa. Se on ajan henkeen sopiva profiili presidentille.

Maailmalla on paljon epävarmuuksia. Vaikka Venäjän suhde länsimaihin ei ole viime aikoina enää kiristynyt, Ukrainan sota ja Venäjä-tilanteen kriisiytyminen ovat yhä kansalla tuoreessa muistissa. Moni äänestäjä epäröisi varmasti tällaisessa tilanteessa vahvan presidentin korvaamista vähemmän vahvalla, vaikka kaupassa voisi saada tilalle lisää hauskuutta tai positiivisuutta.

Haavisto-huuman hyytyminen

Vihreiden Pekka Haavisto vastasi edellisten presidentinvaalien ilmiöstä. Vuonna 2012 Haavisto oli ajan hengen mukainen ehdokas. Hänen taakseen kerääntyi todellinen kansanliike – ja silti hän koki murskatappion Niinistölle vaalien toisella kierroksella. Niinistö keräsi 62,6 prosenttia ja Haavisto 37,4 prosenttia äänistä.

Nyt Haavisto on taas ehdolla, mutta on vaikea nähdä, miksi hän voittaisi Niinistön tällä kertaa, kun se ei viimeksi onnistunut. Edellisten vaalien jälkeen Haavisto on tehnyt arvokasta ja presidentillistä työtä, mutta se on ollut pitkälti näkymätöntä suuren yleisön silmissä.

Vihreiden oppositioasema olisi antanut perinteisemmälle oppositiopoliitikolle eväitä nostaa profiilia epäsuositun hallituksen kaudella, mutta Haavisto ei ole tällaiseen lähtenyt.

Kovan vastustajan puute

Katsotaanpa, ketä muita Niinistöllä on vastassaan kuin Haavisto.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen on kokenut ja ansioitunut viime aikoina ulkopolitiikassa. Hänen julkikuvansa on kiillottunut heikommista ajoista, ja hänellä on ajan henkeen sopiva ehdokasprofiili. Epäsuositumpaa istuvaa presidenttiä vastaan Vanhanen voisi jopa pärjätä, mutta Niinistöä vastaan Vanhasen vahvuuksia on vaikea havaita.

Niinistön ilmoitus valitsijayhdistyksen kokoamisesta voi vaikuttaa muiden puolueiden intoon asettaa omia ehdokkaita.

Sdp:llä on ollut vaikeuksia löytää ehdokasta. Jutta Urpilainen olisi pystynyt erottautumaan Niinistöstä, mutta yhtä hyvää ehdokasta demareilla ei ole jäljellä Urpilaisen kieltäydyttyä.

Perussuomalaisten todennäköisin ehdokas on Sampo Terho. Puolueen asema presidentinvaaleissa on ollut vaikea eikä puolueen huono suosio auta asiaa. Vasemmistoliiton ehdokas on Merja Kyllönen. Hän, samoin kuin Rkp:n ja kristillisten ehdokkaat, lienee sivustakatsoja.

Presidentillisyys

Yksi tärkeä kriteeri presidentinvaaleissa on ehdokkaan presidentillisyys. Kansa äänestää sellaista ehdokasta, jonka he pystyvät näkemään presidenttinä. Tähän vaikuttavat ikä, karisma, perhetilanne, ulkonäkö, ulosanti ja muut seikat. Niinistö oli presidentillinen jo ministerinä ja on presidenttinä kasvanut päivänpolitiikan yläpuolelle.

Historia

Suomen presidentit ovat perinteisesti olleet vahvoilla, tai oikeastaan hyvin vahvoilla, jos he hakevat uutta kautta. Historiasta löytyy vain pari poikkeusta, jolloin istuva presidentti on hävinnyt vaalin.

Vuonna 1937 presidentti P.E. Svinhufvud hävisi Kyösti Kalliolle. Vuonna 1956 J.K. Paasikivi ei varsinaisesti asettunut ehdolle, mutta hänet vedettiin omalla suostumuksellaan mukaan ”mustana hevosena” kesken äänestysten. Paasikiven suosio ei kuitenkaan riittänyt voittoon. Yli 60 vuoteen istuva presidentti ei ole vaaleja hävinnyt.

Suosittu puoliso

Presidenttikisassa puolisolla on merkitystä enemmän kuin muussa poliittisessa kamppailussa, vaikka harvoin puoliso ratkaisevaan rooliin nousee.

Jenni Haukio on Niinistön ensimmäisen presidenttikauden aikana esiintynyt arvolleen sopivasti, välttänyt mahdolliset karikot ja onnistunut harvoissa korkean profiilin esiintymisissään.

Haukion suosiosta on vähän tutkittua tietoa, mutta kokemusperäisesti on helppo todeta, että Haukiota pidetään hyvänä valtakunnan ensimmäisenä naisena. Todisteena käy vaikkapa iltapäivälehtien Haukio-ihailu.

Sipilä: Eurooppalainen puolustus tiivistyy Naton lisäpanostuksista...


Hmmmmm - niinpä - selkeästi uuseurooppalainen tilanne puolustussektorilla...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Sipilä: Eurooppalainen puolustus tiivistyy Naton lisäpanostuksista

Pääministerikokouksessa muistutettiin, että Suomi luottaa eurooppalaiseen puolustukseen, kun taas Ruotsi turvaa Yhdysvaltoihin.
Yle maailmalla: Tukholma

Pohjoismaiden pääministerit.
Pohjoismaiden pääministerit pitelivät kokouksensa aluksi palloa, jonka logot kertovat kestävän kehityksen yhteistyöstä.Hannele Muilu / Yle
BERGEN
BERGEN Viime viikon Nato-kokous nousi puheenaiheeksi myös Norjan Bergenissä, missä Pohjoismaiden pääministerit ovat koolla.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kovisteli Naton jäsenmaita lisäämään puolustusmenojaan.
Vaatimus on kuultu Yhdysvalloilta ennenkin. Nyt Trump kuitenkin puhui asiasta tiukkaan sävyyn ja jäsenmaat ovat alkaneet ottaa vaateet tosissaan.
Vaatimusten mukaan Nato-maiden olisi käytettävä puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Useimmat jäsenmaat ovat kaukana tuosta tavoitteesta.

Sipilä pitää mahdollisuutena

Niin ikään Euroopan tulisi ottaa lisää vastuuta omasta turvallisuudestaan ja aiheutuvista kustannuksista. Pääministeri Juha Sipilän mukaan se ei ole välttämättä huono vaatimus.
– Nyt saadaan ikkuna auki eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämiseen, Sipilä muistutti.
Sipilän mukaan yhteistyön mahdollisuuksia näkee myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.
–EU-maat voivat tehdä enemmän yhdessä ja se hyödyttää myös Suomea.
Yhteistyötä voitaisiin Sipilän mukaan lisätä vaikkapa tietoturvahyökkäyksiin varautumisessa.

Ruotsi korosti Suomi-yhteistyötä

Pohjoismaista Norja, Tanska ja Iskanti kuuluvat Natoon. Suomi ja Ruotsi ovat Naton kumppanimaita. EU:hun Pohjoismaista kuuluvat Suomi, Ruotsi ja Tanska.
Nato-maa Tanska kasvattaa puolustusmenojaan selvästi, pääministeri Lars Løkke Rasmussen kertoi. Hän muistutti, että Naton puolustusemenoista sovittiin jo Walesissa 2014.
– Tämä ei ollut uusi signaali, vaikkakin asia on nyt ilmaistu eri tavalla. Se on omaksi parhaaksemme, Rasmussen muotoili.
Myös Ruotsin pääministeri Stefan Löfven korosti Ruotsin satsaavan lisää puolustukseen, vaikka se ei Naton jäsen olekaan.
– Lisäksi Ruotsilla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia, joista tärkein on Suomen kanssa, Löfven sanoi.
Suomella ja Ruotsilla on kahdenvälisiä sopimuksia toistensa lisäksi muun muassa Yhdysvaltain ja Britiannian kanssa.

Norja toivoo yhteisharjoituksia

Ruotsissa ei juuri puhuta eurooppalaisesta puolustuksesta. Perinteisesti Ruotsi on turvannut Yhdysvaltoihin, ja kylmän sodan aikana Ruotsilla oli Yhdysvaltain salaiset turvatakuut.
Ruotsissa on ehditty pelätä, ettei Trumpin kaudella tukea löydykään. Pelko hälveni viime viikolla, kun Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tapasi Yhdysvalloissa kollegansa James Mattisin.
Tuliaisina oli lupaus, että Yhdysvallat kyllä tulee apuun, jos Ruotsi joutuu krisiin.
Norjan pääministeri Erna Solberg korosti Pohjoismaiden ja Naton yhteisiä harjoituksia.
– Atlanttiset siteet ovat tärkeät Norjalle, Solberg sanoi.

maanantai 29. toukokuuta 2017

Nostalgiarupeama You Tube-foorumilla...

Kuuntelen ja katselen silloin tällöin eräänlaisen nostalgiarupeaman You Tube-foorumilla.

Tänään illansuussa mm. Dmitri Hvorostovsky (Дмитрий Хворостовский) oli esillä erittäin runsaalla musiikkiannilla. 
Monia tunnettuja sävelmiä, suomalaisilla nimillä: Kurjet, Ajomies, Kulkukauppias, jne. , jotka todennäköisesti nuoremmille somekäyttäjille ovat täysin tuntemattomia. 

Oikeastaan tämän illansuun nostalgiahetken aloitin Mary Hopkin - Those Were The Days - kappaleella, josta on tehty maailmalla useitakin versioita. 

Sen jälkeen Dusty Springfield - Yesterday When I was Young. Nimenomaan edellä mainitusta kappaleesta on tehty valtavasti sovituksia kuuluisien laulajien voimin. Ehkä kuuluisin, tunnetuin heistä on Charles Aznavour. 
Muuten edellisen La Mama pistää aina kylmät/lämpimät väreet kulkemaan selkärangassa...
Barbra Streisand - Woman in Love on mielestäni upea kappale, jota silloin tällöin on myös mukava kuunnella.

Muun muassa edellä olevat olivat tänään vuorossa.

Hyvä päätös...

Toivottavasti tilanne Ylessä/Ylen ympärillä rauhottuu.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Väistyvän päätoimittajan kirje yleläisille: Ylen rooli yhteiskunnassa on tärkeämpi kuin oma roolini Ylessä

Yleisradion uutisjohtaja Atte Jääskeläinen jättää Yleisradion välittömästi. Näin hän kirjoitti uutis- ja ajankohtaistoiminnan henkilökunnalle eronsa syistä ja taustoista.
Yle
Ylen mediatalo.
Derrick Frilund / Yle
Olemme tänään yhteisymmärryksessä Ylen toimitusjohtajan ja hallituksen kanssa sopineet,
että väistyn Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan ja vastaavan päätoimittajan paikalta välittömästi.
Miksi?
Kohu Yleisradion ympärillä on henkilöitynyt minuun tavalla, joka on jo uhannut Yleisradion mainetta luotettavana journalistisena toimijana.
Koen, että Ylen rooli yhteiskunnassa on tärkeämpi kuin oma roolini Ylessä.
Viime viikkoina on käynyt selväksi, että pyrkimykseni johtaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta reilun ja vastuullisen journalismin tiellä ovat jatkuvasti epäilyksen alla.
Jätän työni Ylessä raskain mielin. Yle ja työ siellä ovat olleet minulle hyvin tärkeät. Yleläiset tekevät mielestäni Suomen parasta journalismia itseään säästelemättä.
On ollut hienoa johtaa tällaista joukkoa kohti uudistumista, onnistumisia ja saavuttaa asema kansainvälisenä esikuvana. Olemme tehneet valtavan upeita asioita yhdessä.
Yleisradio on yhteiskunnallisesti merkittävä toimija, joka on selvinnyt digitaalisesta murroksesta hienosti. Yle pyrkii reiluuteen ja vastuullisuuteen maailmassa, joka on täynnä väärää tietoa, manipulaatiota ja klikkien jahtaamista. Kunnioitan Ylen henkilökuntaa, joka tekee korkealaatuista ja hyvää journalismia joka päivä. Yle on paras paikka tehdä töitä Suomen kovimpien ammattilaisten kanssa.
Toivon, että tämä päätöksemme saa tilanteen rauhoittumaan ja yleläiset saavat työrauhan.
Itse siirryn seuraamaan Ylen journalismia median kuluttajana.
Kiitos näistä vuosista kaikille teille työkavereille. Yle antoi minulle paljon!
Atte