MIKÄ Jussi Halla-aho oikein on? Sillä poliitikko hän ei ole. Siis perinteisessä mielessä.
Yleensä poliitikot pyrkivät puhumaan asiat parhain päin. Pyöristämään särmät, ettei kukaan turhanpäiten pahastu.
Halla-aholta puuttuu tämä poliitikoille ominainen miellyttämishalu. Se on käynyt ilmi perussuomalaisten puheenjohtajakiertueella.
Monotonisella äänellä Halla-aho kertoo tenteissä näkemyksensä. Hän ei emmi. Hän ei pohdi. Hän toteaa. Puhe on täsmällistä, lauseet kokonaisia. Poliittista kermavaahtoa ei ole.
Halla-ahon maailmankuva on nihilistinen – mutta se on sisäisesti looginen, ainakin Halla-aholle. Kuulee, että Halla-aho uskoo omaan asiaansa.
Halla-aho on tähän asti profiloitunut vain ja ainoastaan maahanmuuttokysymyksillä ja jossain määrin EU-kritiikillä.
Puheenjohtajatenteissä Halla-aho on kuitenkin joutunut vieraille vesille.
VIIKKO sitten Vantaan tentissä Halla-aho totesi, että perussuomalaisten julkisissa puheissa korostuvat liiaksi vähäosaiset, työttömät ja eläkeläiset.
”Meidän kannatusprosenttimme eläkeläisten ja työttömien keskuudessa on erittäin huono riippumatta siitä, millaista politiikkaa harjoitamme”, Halla-aho sanoi maanantaina HSTV:n haastattelussa.
Halla-ahon mielestä työttömistä ja eläkeläisistä ei siis kannata puhua, koska he eivät äänestä perussuomalaisia.
Eikä heidän puolestaan kannata myöskään ilmeisesti tehdä mitään – sillä he eivät äänestä, vaikka puolue tekisi millaista politiikkaa.
Näkemys ei kuulosta kovin perussuomalaiselta – ainakaan siinä mielessä kuin puolue on tähän asti tunnettu.
Onhan se ”unohdettua kansaa” puolustaneen Smp:n perillinen.
Perussuomalaisten säännöissä todetaan, että puolueen ”päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu”.
Eikä siinä kaikki.
Puolue erikseen määrittelee säännöissään nämä epäoikeudenmukaisesti kohdellut väestöryhmät. Listan ensimmäisenä ovat lapsiperheet, kakkosena eläkeläiset ja kolmantena työttömät.
Jussi Halla-ahon lista on jotain ihan muuta. Halla-ahon mukaan perussuomalaisten viesti pitäisi eläkeläisten ja työttömien sijaan kohdistaa omalla palkallaan toimeentulevalle keskiluokalle.
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja valitaan kahden viikon kuluttua Jyväskylän puoluekokouksessa. Tunteet käyvät kuumina.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps) kirjoitti keskiviikkona, että ”riidankylväjät ovat liikkeellä ja puolueen hajoaminenkin on mahdollista”.
Halla-aho puolestaan totesi torstaina Facebookissa pitävänsä ”outona, että jotkut kutsuvat minua ’hajottajaksi’ ja kertovat, että heinäsirkat syövät puolueen, jos minut valitaan puheenjohtajaksi”.
Kiistaa on muun muassa puolueen jäsenhakemuksista.
Perussuomalaisissa kaikki puolueen jäsenet pääsevät puoluekokouksessa valitsemaan uutta puheenjohtajaa.
Jäseneksi pääseminen ei kuitenkaan tunnu olevan ihan helppoa.
Yleensä puolueissa uusi jäsen liittyy paikallisosastoon, josta hänet liitetään puolueen jäseneksi. Perussuomalaisilla kuvio menee päinvastoin. Ensin pitää liittyä puolueeseen, jonka jälkeen vasta pääsee paikallisjärjestöön.
Uudet jäsenet hyväksytään keskitetysti puoluehallituksessa.
Perussuomalaisissa velloo huhuja siitä, että Halla-ahon kannattajien jäsenhakemuksia olisi järjestelmällisesti hylätty puoluehallituksessa. Syynä on kuulemma se, että nykyinen puoluejohto ajaa puheenjohtajaksi Sampo Terhoa.
Halla-aho on sanonut puheenjohtajatenteissä, että hakemusten hylkäyksissä ”kaikki ei kestä päivänvaloa”.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan jäsenhakemuksia ei ole tänä keväänä hylätty tavanomaista enempää. Hylkäysprosentti on hänen mukaansa ollut yleensä 7–9 prosenttia, eikä määrä ole viime kuukausina muuttunut.
Puoluehallitus ei perustele hylkäyksiä millään tavalla. Hylkäysten syynä voivat ilmeisesti olla esimerkiksi hakijan rasistiset kirjoitukset tai rikostuomiot.
Kovin jupina on käyty puoluehallituksen 21. huhtikuuta pidetystä kokouksesta. Siinä kokouksessa hyväksytyt jäsenet ehtivät vielä ilmoittautua puoluekokoukseen. Huhujen mukaan kokouksessa olisi hylätty iso määrä jäsenhakemuksia.
Tarkkaa hylkäyslukua puolue ei ole aiemmin suostunut kertomaan.
Slunga-Poutsalon mukaan huhut eivät pidä paikkaansa. Hän kertoo, että kyseisessä kokouksessa hyväksyttiin pari sataa uutta jäsentä. Hylättyjä hakemuksia oli hänen mukaansa 11.
Paljon hakemuksia jäi kuitenkin käsittelemättä. Puoluesihteerin mukaan syynä oli se, että kokouksen aika ei riittänyt. Hakemukset käsitellään yksi kerrallaan.
SÄÄNTÖJENSÄ mukaan perussuomalaisten toiminnan lähtökohta on ”kristillissosiaalisuus”. Halla-ahon johdolla puolue ei olisi kovin sosiaalinen. Eikä järin kristillinenkään.
Nykyinen puheenjohtaja Timo Soini on harras katolilainen. Halla-aho on puolestaan agnostikko. Vantaan puheenjohtajatentissä Halla-aho toivoi, että puolueen ohjelmissa ”uskontolähtöiset ja arvokysymykset voisi jättää vähemmälle”.
”Olen arvokonservatiivi, mutta en koe tarvetta tehdä sillä politiikkaa.”
Suomen Kuvalehti kertoi keskiviikkona, että Halla-aholla on avioliiton ulkopuolinen lapsi.
Perussuomalaiset on perhearvoja korostava konservatiivinen puolue, joten periaatteessa uutisen voisi luulla heikentävän Halla-ahon mahdollisuuksia. Toisaalta uutinen toi Halla-ahon imagoon inhimillisen särön, josta saattaa olla hänelle myös hyötyä.
Perussuomalaiset äänestävät puheenjohtajastaan 10. kesäkuuta. Samalla he vastaavat kysymykseen: mikä puolue perussuomalaiset oikein on?
Yleensä poliitikot pyrkivät puhumaan asiat parhain päin. Pyöristämään särmät, ettei kukaan turhanpäiten pahastu.
Halla-aholta puuttuu tämä poliitikoille ominainen miellyttämishalu. Se on käynyt ilmi perussuomalaisten puheenjohtajakiertueella.
Monotonisella äänellä Halla-aho kertoo tenteissä näkemyksensä. Hän ei emmi. Hän ei pohdi. Hän toteaa. Puhe on täsmällistä, lauseet kokonaisia. Poliittista kermavaahtoa ei ole.
Halla-ahon maailmankuva on nihilistinen – mutta se on sisäisesti looginen, ainakin Halla-aholle. Kuulee, että Halla-aho uskoo omaan asiaansa.
Halla-aho on tähän asti profiloitunut vain ja ainoastaan maahanmuuttokysymyksillä ja jossain määrin EU-kritiikillä.
Puheenjohtajatenteissä Halla-aho on kuitenkin joutunut vieraille vesille.
VIIKKO sitten Vantaan tentissä Halla-aho totesi, että perussuomalaisten julkisissa puheissa korostuvat liiaksi vähäosaiset, työttömät ja eläkeläiset.
”Meidän kannatusprosenttimme eläkeläisten ja työttömien keskuudessa on erittäin huono riippumatta siitä, millaista politiikkaa harjoitamme”, Halla-aho sanoi maanantaina HSTV:n haastattelussa.
Halla-ahon mielestä työttömistä ja eläkeläisistä ei siis kannata puhua, koska he eivät äänestä perussuomalaisia.
Eikä heidän puolestaan kannata myöskään ilmeisesti tehdä mitään – sillä he eivät äänestä, vaikka puolue tekisi millaista politiikkaa.
Näkemys ei kuulosta kovin perussuomalaiselta – ainakaan siinä mielessä kuin puolue on tähän asti tunnettu.
Onhan se ”unohdettua kansaa” puolustaneen Smp:n perillinen.
Perussuomalaisten säännöissä todetaan, että puolueen ”päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu”.
Eikä siinä kaikki.
Puolue erikseen määrittelee säännöissään nämä epäoikeudenmukaisesti kohdellut väestöryhmät. Listan ensimmäisenä ovat lapsiperheet, kakkosena eläkeläiset ja kolmantena työttömät.
Jussi Halla-ahon lista on jotain ihan muuta. Halla-ahon mukaan perussuomalaisten viesti pitäisi eläkeläisten ja työttömien sijaan kohdistaa omalla palkallaan toimeentulevalle keskiluokalle.
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja valitaan kahden viikon kuluttua Jyväskylän puoluekokouksessa. Tunteet käyvät kuumina.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps) kirjoitti keskiviikkona, että ”riidankylväjät ovat liikkeellä ja puolueen hajoaminenkin on mahdollista”.
Halla-aho puolestaan totesi torstaina Facebookissa pitävänsä ”outona, että jotkut kutsuvat minua ’hajottajaksi’ ja kertovat, että heinäsirkat syövät puolueen, jos minut valitaan puheenjohtajaksi”.
Kiistaa on muun muassa puolueen jäsenhakemuksista.
Perussuomalaisissa kaikki puolueen jäsenet pääsevät puoluekokouksessa valitsemaan uutta puheenjohtajaa.
Jäseneksi pääseminen ei kuitenkaan tunnu olevan ihan helppoa.
Yleensä puolueissa uusi jäsen liittyy paikallisosastoon, josta hänet liitetään puolueen jäseneksi. Perussuomalaisilla kuvio menee päinvastoin. Ensin pitää liittyä puolueeseen, jonka jälkeen vasta pääsee paikallisjärjestöön.
Uudet jäsenet hyväksytään keskitetysti puoluehallituksessa.
Perussuomalaisissa velloo huhuja siitä, että Halla-ahon kannattajien jäsenhakemuksia olisi järjestelmällisesti hylätty puoluehallituksessa. Syynä on kuulemma se, että nykyinen puoluejohto ajaa puheenjohtajaksi Sampo Terhoa.
Halla-aho on sanonut puheenjohtajatenteissä, että hakemusten hylkäyksissä ”kaikki ei kestä päivänvaloa”.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan jäsenhakemuksia ei ole tänä keväänä hylätty tavanomaista enempää. Hylkäysprosentti on hänen mukaansa ollut yleensä 7–9 prosenttia, eikä määrä ole viime kuukausina muuttunut.
Puoluehallitus ei perustele hylkäyksiä millään tavalla. Hylkäysten syynä voivat ilmeisesti olla esimerkiksi hakijan rasistiset kirjoitukset tai rikostuomiot.
Kovin jupina on käyty puoluehallituksen 21. huhtikuuta pidetystä kokouksesta. Siinä kokouksessa hyväksytyt jäsenet ehtivät vielä ilmoittautua puoluekokoukseen. Huhujen mukaan kokouksessa olisi hylätty iso määrä jäsenhakemuksia.
Tarkkaa hylkäyslukua puolue ei ole aiemmin suostunut kertomaan.
Slunga-Poutsalon mukaan huhut eivät pidä paikkaansa. Hän kertoo, että kyseisessä kokouksessa hyväksyttiin pari sataa uutta jäsentä. Hylättyjä hakemuksia oli hänen mukaansa 11.
Paljon hakemuksia jäi kuitenkin käsittelemättä. Puoluesihteerin mukaan syynä oli se, että kokouksen aika ei riittänyt. Hakemukset käsitellään yksi kerrallaan.
SÄÄNTÖJENSÄ mukaan perussuomalaisten toiminnan lähtökohta on ”kristillissosiaalisuus”. Halla-ahon johdolla puolue ei olisi kovin sosiaalinen. Eikä järin kristillinenkään.
Nykyinen puheenjohtaja Timo Soini on harras katolilainen. Halla-aho on puolestaan agnostikko. Vantaan puheenjohtajatentissä Halla-aho toivoi, että puolueen ohjelmissa ”uskontolähtöiset ja arvokysymykset voisi jättää vähemmälle”.
”Olen arvokonservatiivi, mutta en koe tarvetta tehdä sillä politiikkaa.”
Suomen Kuvalehti kertoi keskiviikkona, että Halla-aholla on avioliiton ulkopuolinen lapsi.
Perussuomalaiset on perhearvoja korostava konservatiivinen puolue, joten periaatteessa uutisen voisi luulla heikentävän Halla-ahon mahdollisuuksia. Toisaalta uutinen toi Halla-ahon imagoon inhimillisen särön, josta saattaa olla hänelle myös hyötyä.
Perussuomalaiset äänestävät puheenjohtajastaan 10. kesäkuuta. Samalla he vastaavat kysymykseen: mikä puolue perussuomalaiset oikein on?
- PerussuomalaisetSeuraa
- Marko JunkkariSeuraa
