SENTILLEEN. Sormi osoittaa taivaalle paikassa, jossa satelliitit voivat paikantaa esineitä ja ihmisiä hyvin tarkasti.
”Jos oikein virittää, voi paikkansa tietää pian lähes millilleen”, sanoo Poutanen. Paikannusta kun voi tarkentaa maan päällä eri laittein.
Paikkamme on suomeksi sanottuna Metsähovin geodeettinen asema Kirkkonummella, noin 30 kilometriä Helsingistä länsilounaaseen.
GEODEETTI Markku Poutasen sormen alla on yksi Suomen peruspisteistä.
Tästä pisteestä jokainen Suomen tontti, rakennus ja tie saavat korkeutensa, paikantavien satelliittien avulla. Juuri ne takaavat myös tarkasti älykännykkäsi paikan, jos sen sallit.
Useimmat sallivat, sillä älykännykkä lamaantuu ilman paikannusta eli koordinaatteja X (leveys), Y (pituus) ja Z (korkeus):
Karttaa emme ole tarvinneet enää aikoihin. Isä tai äiti ajavat navigaattorin opastamana mutkitta kaverin vuokramökille.
Merenkulkijat, purjehtijat ja retkeilijät, eivät enää kai pärjäisi ilman taivaallista gps:ää, ”kepsiä”.
Satelliittien avulla myös taksit löytävät perille. Turisti saa kännykkään kävelyreitin ravintolaan – ja entäs ne Pokémonit!
METSÄHOVISSA on kupolin alla antenni, joka havainnoi kaikkia paikantavia satelliitteja.
Antennissa on satelliittilaser. Se lähettää 2 000 pulssia sekunnissa satelliitteihin, jotka kiertävät Maata. Satelliittien prismat heijastavat pulssin Maahan.
”Valon kulkuajasta voi laskea, missä satelliitit kulkevat – ja samalla sen, missä olemme kännyköinemme”, sanoo Poutanen.
Geodeetti osaa poistaa kaikki paikalliset häiriöt, ja tulos on tarkka. Se ei aivan onnistu koulun geometrian opein.
Nyt jokamiehen paikannus on Suomessa viritetty alle 0,5 metrin tarkkuuteen. Senttejä kohti mennään. Ammattilaiset tarvitsevat sentintarkan tiedon vaikkapa merenpinnan mittauksiin.
POUTANEN tietää mistä puhuu, sillä hän on Paikkatietokeskuksen geodesian osaston johtaja.
Hän on säätänyt ja laskenut satelliittien paikannusta Suomen oloihin jo 1980-luvulta, jolloin apu taivaalta oli vasta tulollaan.
”Uusimme nyt laitteita. Urakka on valmis parin vuoden päästä. Metsähovi on 2020-luvulla yksi parhaista geodeettisista perusasemista maailmassa”, uskaltaa Poutanen sanoa.
Gps tarjosi jo 1990-luvulla maanpäällisiä sovelluksia. Paikannukseen perustuvia appseja on nyt tukulti bussien reittioppaista geokätköihin. Lisää tulee.
”Jopa vaivaisella sentillä on paikkatiedoissa väliä, jos esimerkiksi haluamme, että autot kulkevat 2020-luvulla ilman kuljettajaa”, muistuttaa Poutanen.
Matkapuhelinten uusi verkko 5g vaatii 2020-luvulla myös tarkkuutta. Ja tuleva 3d-kaavoitus, sekin vaatii tietoja sentilleen.
EUROOPPALAISET saivat juuri oman satelliittien paikannuksen, Galileon. Lopultakin, moni huoahti. Sen kehittely ja satelliittien lähettäminen taivaalle viivästyi vuosilla. Mutta nyt Euroopalla on 18 satelliittia. Niiden avulla Galileo jo toimii. Lennostoon tulee 2017 loppuun kahdeksan uutta. Lopulta satelliitteja on 30.
Niillä Galileo paikantaa hyvin tarkasti. EU odottaa, että Galileo kohentaa liikkuvuutta, kaupankäyntiä ja rahaliikennettä.
Galileo tuli kreivin aikaan, sanoo moni. Geopoliitikot uskovat, että omat koordinaatit ovat osa turvaamme. Eurooppa nojasi vuosia Yhdysvaltain gps:ään ja myös Venäjän Glonassiin.
”Satelliittien paikannus kehitettiin sotilaiden tarpeisiin, mutta Galileo on tehty siviileille.”
”Myös Kiinalla, Intialla ja Japanilla on paikantavat satelliittinsa. Globaalissa verkostossa on pian yli sata satelliittia.”
Poutanen korostaakin, että yhteistyö on voimaa. Satelliittien signaaleja voi poimia joka paikassa maailmaa.
”Metsähovi voi havaita esimerkiksi Kiinan BeiDou-satelliitit”, sanoo Poutanen, ja esittelee konehuoneessa välkkyvää vastaanotinta, jossa lukee ”Panda”.
MAANMITTAUKSESSA on tultu pitkä matka kolmiomittauksista satelliitteihin. Geodeetit aloittivat kolmiomittauksin Suomen peruskartoituksen jo 1919. Se saatiin päätökseen 1987. Poutanen itse ehti Lapin mittauksiin.
Metsähovi mittaa satelliitteja automaattisesti. Osa laitteista on taajuuksille niin herkkiä, että kännykät pitää sulkea portilla.
PAINOVOIMAN muutoksia mittaa gravimetri. Sen heilahteluista voi seurata, milloin Metsähovin katoilla kävi lumenpudottaja.
Tai kun korppi istahtaa gps-antennille, Poutanen naurahtaa.
”Jos oikein virittää, voi paikkansa tietää pian lähes millilleen”, sanoo Poutanen. Paikannusta kun voi tarkentaa maan päällä eri laittein.
Paikkamme on suomeksi sanottuna Metsähovin geodeettinen asema Kirkkonummella, noin 30 kilometriä Helsingistä länsilounaaseen.
GEODEETTI Markku Poutasen sormen alla on yksi Suomen peruspisteistä.
Tästä pisteestä jokainen Suomen tontti, rakennus ja tie saavat korkeutensa, paikantavien satelliittien avulla. Juuri ne takaavat myös tarkasti älykännykkäsi paikan, jos sen sallit.
Useimmat sallivat, sillä älykännykkä lamaantuu ilman paikannusta eli koordinaatteja X (leveys), Y (pituus) ja Z (korkeus):
Karttaa emme ole tarvinneet enää aikoihin. Isä tai äiti ajavat navigaattorin opastamana mutkitta kaverin vuokramökille.
Merenkulkijat, purjehtijat ja retkeilijät, eivät enää kai pärjäisi ilman taivaallista gps:ää, ”kepsiä”.
Satelliittien avulla myös taksit löytävät perille. Turisti saa kännykkään kävelyreitin ravintolaan – ja entäs ne Pokémonit!
METSÄHOVISSA on kupolin alla antenni, joka havainnoi kaikkia paikantavia satelliitteja.
Antennissa on satelliittilaser. Se lähettää 2 000 pulssia sekunnissa satelliitteihin, jotka kiertävät Maata. Satelliittien prismat heijastavat pulssin Maahan.
”Valon kulkuajasta voi laskea, missä satelliitit kulkevat – ja samalla sen, missä olemme kännyköinemme”, sanoo Poutanen.
Geodeetti osaa poistaa kaikki paikalliset häiriöt, ja tulos on tarkka. Se ei aivan onnistu koulun geometrian opein.
Nyt jokamiehen paikannus on Suomessa viritetty alle 0,5 metrin tarkkuuteen. Senttejä kohti mennään. Ammattilaiset tarvitsevat sentintarkan tiedon vaikkapa merenpinnan mittauksiin.
POUTANEN tietää mistä puhuu, sillä hän on Paikkatietokeskuksen geodesian osaston johtaja.
Hän on säätänyt ja laskenut satelliittien paikannusta Suomen oloihin jo 1980-luvulta, jolloin apu taivaalta oli vasta tulollaan.
”Uusimme nyt laitteita. Urakka on valmis parin vuoden päästä. Metsähovi on 2020-luvulla yksi parhaista geodeettisista perusasemista maailmassa”, uskaltaa Poutanen sanoa.
Gps tarjosi jo 1990-luvulla maanpäällisiä sovelluksia. Paikannukseen perustuvia appseja on nyt tukulti bussien reittioppaista geokätköihin. Lisää tulee.
”Jopa vaivaisella sentillä on paikkatiedoissa väliä, jos esimerkiksi haluamme, että autot kulkevat 2020-luvulla ilman kuljettajaa”, muistuttaa Poutanen.
Matkapuhelinten uusi verkko 5g vaatii 2020-luvulla myös tarkkuutta. Ja tuleva 3d-kaavoitus, sekin vaatii tietoja sentilleen.
EUROOPPALAISET saivat juuri oman satelliittien paikannuksen, Galileon. Lopultakin, moni huoahti. Sen kehittely ja satelliittien lähettäminen taivaalle viivästyi vuosilla. Mutta nyt Euroopalla on 18 satelliittia. Niiden avulla Galileo jo toimii. Lennostoon tulee 2017 loppuun kahdeksan uutta. Lopulta satelliitteja on 30.
Niillä Galileo paikantaa hyvin tarkasti. EU odottaa, että Galileo kohentaa liikkuvuutta, kaupankäyntiä ja rahaliikennettä.
Galileo tuli kreivin aikaan, sanoo moni. Geopoliitikot uskovat, että omat koordinaatit ovat osa turvaamme. Eurooppa nojasi vuosia Yhdysvaltain gps:ään ja myös Venäjän Glonassiin.
”Satelliittien paikannus kehitettiin sotilaiden tarpeisiin, mutta Galileo on tehty siviileille.”
”Myös Kiinalla, Intialla ja Japanilla on paikantavat satelliittinsa. Globaalissa verkostossa on pian yli sata satelliittia.”
Poutanen korostaakin, että yhteistyö on voimaa. Satelliittien signaaleja voi poimia joka paikassa maailmaa.
”Metsähovi voi havaita esimerkiksi Kiinan BeiDou-satelliitit”, sanoo Poutanen, ja esittelee konehuoneessa välkkyvää vastaanotinta, jossa lukee ”Panda”.
MAANMITTAUKSESSA on tultu pitkä matka kolmiomittauksista satelliitteihin. Geodeetit aloittivat kolmiomittauksin Suomen peruskartoituksen jo 1919. Se saatiin päätökseen 1987. Poutanen itse ehti Lapin mittauksiin.
Metsähovi mittaa satelliitteja automaattisesti. Osa laitteista on taajuuksille niin herkkiä, että kännykät pitää sulkea portilla.
PAINOVOIMAN muutoksia mittaa gravimetri. Sen heilahteluista voi seurata, milloin Metsähovin katoilla kävi lumenpudottaja.
Tai kun korppi istahtaa gps-antennille, Poutanen naurahtaa.
Fakta
Asteroidi 3760:n nimi on Markku Poutanen
Markku Poutanen syntyi 1955 Parikkalassa.
Tohtoriksi 2000, professoriksi 2001.
Aloitti tähtitieteilijänä Helsingin yliopistossa, josta siirtyi 1985 Geodeettiseen laitokseen, nykyiseen Paikkatietokeskukseen.
Nyt osastonjohtajana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa.
Euroopan koordinaattijärjestelmiä koordinoivan Euref-komission puheenjohtaja.
Asteroidi 3760 on nimetty Markku Poutasen mukaan.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.
Harrastaa tieteen popularisointia ja opetusta. Tehnyt Kuukauden tähtitaivas -ohjemaa radioon 1980-luvulta lähtien. Useita kirjoja, uusimpana Ursan kustantama oppikirja Satelliittipaikannus.
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
