Hmmmmm - suuret ovat odotukset ja pettymykset todennäköiset...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Analyysi: Trump puhuu kieltä, jota Putin ymmärtää
Venäjällä Kreml ja liike-elämä tiedostavat Donald Trumpin arvaamattomuuden, mutta jalat pysyvät maassa vain vaivoin, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Anneli Ahonen.
Vielä jokin aika sitten Venäjä näytti kansainvälisen yhteisön hylkiöltä.
Länsimaat kurittavat sitä talouspakotteilla, eikä presidentti Vladimir Putinia ole haluttu kansainvälisillä areenoilla nähdä. Venäjä on yrittänyt keikuttaa tätä asetelmaa ja onnistunut siinä vaihtelevasti.
Taistelu Syyrian sodassa Bashar al-Assadin rinnalla toi sen Lähi-idän neuvottelupöytiin. Samalla Venäjän taloustilannetta helpottaa öljyn hinnan kasvu, ruplan kurssin vahvistuminen ja inflaation tasaantuminen.
Vielä isompaa keikausta Venäjä toivoo Donald Trumpilta, joka astuu Yhdysvaltain presidentin virkaan perjantaina.
Kremlin eliitin joukossa kytee halu nähdä, kuinka Moskova ja Washington sopivat keskenään kansainvälisen järjestelmän perusteista.
– Oikeastaan toivotaan uutta Jaltaa. Eli nykyisten kansainvälisten suhteiden järjestelmän globaalia korvaamista jollain uudella vaihtoehdolla, sanoo Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteisiin erikoistunut professori Ivan Kurilla Pietarin eurooppalaisesta yliopistosta.
Jaltan konferenssissa vuonna 1945 Josif Stalin, Franklin Roosevelt ja Winston Churchill päättivät sodanjälkeisistä miehitysvyöhykkeistä ja Saksan kohtalosta. Käytännössä he piirsivät Euroopan rajoja uusiksi. Itä-Euroopassa Jaltalla on synkkä kaiku, sillä tuolloin maiden jääminen Neuvostoliiton syliin vahvistettiin.
Trumpin avulla Venäjä pyrkii kampeamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle suurvallaksi.
Taloutensa puolesta maa tosin oli vain sijalla 13 vuonna 2015 – Australian ja Espanjan välissä. Venäjä voi esimerkiksi yrittää hivuttaa Yhdysvaltoja lähemmäs omia kantojaan Syyriassa, jossa Venäjä tukee presidentti Bashar al-Assadin joukkoja.
Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän johdossa ovat Trumpin nimityksen jälkeen miehet, joiden lähtökohta on maansa kansallinen etu, huomauttaa Moskovan Carnegie-tutkimuskeskuksen johtaja Dmitri Trenin kirjoituksessaan. Siksi nämä johtajat ainakin puhuvat samaa kieltä, kun ratkovat ristiriitojaan.
Trumpin avulla Venäjä pyrkii kampeamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle.
Tavallisten venäläisten ajatuksista Jaltan kaltaiset järjestelmäuudistukset ovat kaukana, mutta sen sijaan moni toivoo pakotteiden purkamista edes osin. Venäjän asettamat vastapakotteet veivät läntiset ruoat pois kauppojen hyllyiltä ja nostivat ruoan hintaa, mikä koettelee köyhimpiä. Samoin odotetaan Venäjän ja lännen suhteiden paranemista.
– Syksyn alussa kansaa peloteltiin lähes kolmannen maailmansodan alkamisella, jos Hillary Clintonista tulisi presidentti. Nyt tällaista pelkoa ei ole, Ivan Kurilla kärjistää.
Venäjän liberaaleja tai länsimielisiä jatkuva Yhdysvaltoja ja länttä mustamaalaava propaganda ärsyttää, Kurilla huomauttaa. Tässäkin Trump voi yllättäen tulla hätiin, sillä median ote on Trumpin siivittämänä ollut jo jonkin aikaa länsimyönteisempi kuin aikoihin.
Samaan aikaan Venäjällä sekä Kreml että tavalliset ihmiset ymmärtävät, että nyt esiin ladatut toiveet eivät välttämättä toteudu.
Kremlistä on kerran toisensa jälkeen toistettu, että vasta Trumpin virkaanastujaisten jälkeen nähdään hänen todellisen politiikkansa luonne.
Myös sanomalehti Vedomosti painoi jarrua eliitin Trump-toiveille ja muistutti, että Yhdysvalloissa poliittinen järjestelmä eroaa Venäjästä.
– ExxonMobilin johtajana Rex Tillerson huolehti yhtiön eduista, ja kaupat Moskovan kanssa vastasivat näitä etuja. Ulkoministerinä hän huolehtii Amerikan Yhdysvallat -korporaation eduista, lehti kirjoitti.
Venäläismedian ote on Trumpin siivittämänä ollut länsimyönteisempi kuin aikoihin.
Venäjä toivoo myös pakotteiden höllentämistä.
Koska niiden syynä olivat Venäjän toimet Ukrainassa ja Krimin valtaaminen, ollaan pattitilanteessa: pakotteita ei voi purkaa ilman edistystä Ukrainassa. Donald Trumpin vihjausta kaupanteosta – Venäjä riisuisi ydinaseita ja Yhdysvallat helpottaisi pakotteita – ei siksi otettu aivan vakavissaan Venäjällä.
Venäläiset liike-elämän edustajat kuitenkin puhuvat Trumpista myönteisen odottavaan sävyyn, kertoo OP-ryhmän Pietarin-edustuston päällikkö Mireta Sivonen.
– Suurimmat odotukset Trumpin suhteen liittyvät pakotteiden purkamiseen, hän toteaa.
Kun öljymies Tillerson nousee ulkoministeriksi ja neuvonantajaksi pakotteiden löysentämistä kannattanut Steve Bannon, valinnat näyttävät venäläisbisneksen näkökulmasta lupaavilta. Lisäksi Trumpin avustaja Anthony Scaramucci ilmoitti Davosin talousfoorumissa kannattavansa amerikkalaisinvestointeja Venäjälle.
Toiveikkaimmat ovat Sivosen mukaan jo ehtineet Venäjällä tulkita, ettei Krim näin enää olisi kynnyskysymys pakotteiden löysentämiselle.
